Mies ei halua edetä/muuttaa yhteen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on parisuhde, jossa nähdään toisiamme yleensä viikonloppuisin tai sitten joskus ollaan viikko toisen luona. Kumpikin rakastaa ruoanlaittoa, mies opettaa mua metsästämään ja käsittelemään riistaa, kylästellään ystävien luona, katsellaan leffoja jne. Ja seksi on todella hyvää, sitä harrastetaan paljon. Välillä on kuitenkin ihanaa haahuilla kotona yksin ja sitten on mukavaa taas nähdä kun on ehtinyt tulla pieni ikävä. Tämä sopii meille, kummallakin asuu vielä yksi lapsi kotona, joten siitäkään syystä emme ole muuttamassa yhteen. Jokaisella säilyy oma tila ja rauha

Hienoa, että tämä toimii teille. Jokainen saa valita sellaisen suhteen, joka toimii hänelle. Tässä tapauksessa tällainen suhde on teidän molempien oma valinta. Aplle tällainen suhde ei riitä ja hänellä on oikeus tavoitella perinteisempää ja tiiviimpää suhdetta niin halutessaan. Tämä nykyinen seurustelukumppani ei välttämättä halua samaa ja tällöin APN on tehtävä omat päätöksensä.

Tottakai saa, sitähän ei kukaan kiistä. Tuntuu vaan hurjalta, että joku voisi asettaa yhdessäasumisen kaiken muun edelle. Jos suhde muuten toimii, niin miksi heittää kaikkea hukkaan vain sen vuoksi, että voi asua yhdessä? Eihän se yhdessäasuminen ole tae mistään, ei tässä suhteessa, eikä edes seuraavassa. 

Jokainen saa asettaa ne omat prioriteettinsä ja toimia niiden mukaan. Suurin osa ihmisistä nykyäänkin valitsee asua kumppaninsa kanssa yhdessä samassa taloudessa. Jos olet tyytyväinen vähempään ja löydät kumppanin joka siihen suostuu niin antaa mennä vaan. Miksi sinua häiritsee se ,että muut ihmiset haluavat tiiviimmän suhteen ja yhteisen arjen?

Olenko jossain sanonut, että se häiritsee? Ehkä tässä aika moni on yrittänyt vain saada ap:n näkemään asian toiseltakin kantilta. Sitä kutsutaan keskusteluksi. 

APN kannalta tässä asiassa on kaksi puolta. Joko tyytyä tähän suhteeseen, jossa hänen tarpeensa ei täyty tai sitten jättää tämä suhde ja etsiä parempi. Miten häntä auttaa jankkaus siitä, että sinä olet kumppanisi kanssa tyytyväinen omaan erillissuhteeseesi etkä halua jatkuvasti yhteistä arkea ja läheisyyttä kumppanisi kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on parisuhde, jossa nähdään toisiamme yleensä viikonloppuisin tai sitten joskus ollaan viikko toisen luona. Kumpikin rakastaa ruoanlaittoa, mies opettaa mua metsästämään ja käsittelemään riistaa, kylästellään ystävien luona, katsellaan leffoja jne. Ja seksi on todella hyvää, sitä harrastetaan paljon. Välillä on kuitenkin ihanaa haahuilla kotona yksin ja sitten on mukavaa taas nähdä kun on ehtinyt tulla pieni ikävä. Tämä sopii meille, kummallakin asuu vielä yksi lapsi kotona, joten siitäkään syystä emme ole muuttamassa yhteen. Jokaisella säilyy oma tila ja rauha

Hienoa, että tämä toimii teille. Jokainen saa valita sellaisen suhteen, joka toimii hänelle. Tässä tapauksessa tällainen suhde on teidän molempien oma valinta. Aplle tällainen suhde ei riitä ja hänellä on oikeus tavoitella perinteisempää ja tiiviimpää suhdetta niin halutessaan. Tämä nykyinen seurustelukumppani ei välttämättä halua samaa ja tällöin APN on tehtävä omat päätöksensä.

Tottakai saa, sitähän ei kukaan kiistä. Tuntuu vaan hurjalta, että joku voisi asettaa yhdessäasumisen kaiken muun edelle. Jos suhde muuten toimii, niin miksi heittää kaikkea hukkaan vain sen vuoksi, että voi asua yhdessä? Eihän se yhdessäasuminen ole tae mistään, ei tässä suhteessa, eikä edes seuraavassa. 

Jokainen saa asettaa ne omat prioriteettinsä ja toimia niiden mukaan. Suurin osa ihmisistä nykyäänkin valitsee asua kumppaninsa kanssa yhdessä samassa taloudessa. Jos olet tyytyväinen vähempään ja löydät kumppanin joka siihen suostuu niin antaa mennä vaan. Miksi sinua häiritsee se ,että muut ihmiset haluavat tiiviimmän suhteen ja yhteisen arjen?

Olenko jossain sanonut, että se häiritsee? Ehkä tässä aika moni on yrittänyt vain saada ap:n näkemään asian toiseltakin kantilta. Sitä kutsutaan keskusteluksi. 

APN kannalta tässä asiassa on kaksi puolta. Joko tyytyä tähän suhteeseen, jossa hänen tarpeensa ei täyty tai sitten jättää tämä suhde ja etsiä parempi. Miten häntä auttaa jankkaus siitä, että sinä olet kumppanisi kanssa tyytyväinen omaan erillissuhteeseesi etkä halua jatkuvasti yhteistä arkea ja läheisyyttä kumppanisi kanssa?

Jaahas, jankkaustako se on, jos kertoo oman kokemuksensa kertaalleen? Hilpeä palsta, ei voi muuta sanoa :D Ap:lle kaikkea hyvää; elämä on valintoja. 

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen miten monet näkevät tämän ja vastaavat pelkkänä seksisuhteena jos ei asuta yhdessä.

Onhan se ihan eri kun on sama ihminen jo ollut vuoden, mikä ihmeen "pelkkää seksiä" se vain on?

Kyllä vuoden aikana nyt muitakin asioita mahtuu mukaan, tuttuutta sekä ainakin kiintymystä.

Miten se olisi jos aloittaja eroaisi ja haluaisi, ihan ymmärrettävästi, edelleen seksiä.

Olisiko se sitten hyväksytympää, että hänellä olisi yhden illan juttuja tai muutaman kuukauden tai viikon tuntemisen jälkeen seksiä? Vielä eri ihmisten kanssa.

Vai pitäisikö hänen silloin elää selibaatissa. Miten ratkaisitte asian hyväksytysti.

Mielestäni kun on on kyse aikuisista ihmisistä niin ei ole mikään huono asia olla tämänkaltaisessa suhteessa vaikka ihan pelkästään siksikin, että on tuttu ja sama seksikumppani.

Turvallisempaahan se on.

Miksi olisi edes paha, että seksi olisi eräs tärkeä asia jonka vuoksi tavataan?

Ai niin, mutta kun seksistä ei kuulu nauttia tai ainakaan tunnustaa sitä täällä.

Jos itse elää huonossa suhteessa ja/tai ei seksi syystä tai toisesta kiinnosta, niin vituttaahan se kun joku toinen nauttii.

Mulla on hyvä suhde ja mieheni on ihana. Tekee paljon kotitöitä, puhuu, halaa ja pussaa. Meillä on paljon seksiä ja mieheni huolehtii, että minäkin nautin ja saan. Ei siis mitään jyystöä aina sanan kaavan mukaan. Arvaapa voiko tätä sanoa ääneen naisporukassa? Ei todellakaan.

Minunkin äitini ilman muuta oletti, että kun ei muutettu yhteen, se on siksi että mies ei ole sitoutunut, ja haluaa käydä paneksimassa muita. Huoh. Exä teki sitä vaikka asuttiin yhdessä, kyllä se sitoutuminen tulee muusta kuin yhteisestä kylppäristä.

Tässä se taas on. Jos mies saa jo kaiken, miksi hän tekisi muutoksia.

Älä hyvä nainen vingu kenenkään miehen perään. Jos ei kiinnosta, niin eteenpäin vaan. Ikinä ei kannata odotella miehen muuttumista tms.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen miten monet näkevät tämän ja vastaavat pelkkänä seksisuhteena jos ei asuta yhdessä.

Onhan se ihan eri kun on sama ihminen jo ollut vuoden, mikä ihmeen "pelkkää seksiä" se vain on?

Kyllä vuoden aikana nyt muitakin asioita mahtuu mukaan, tuttuutta sekä ainakin kiintymystä.

Miten se olisi jos aloittaja eroaisi ja haluaisi, ihan ymmärrettävästi, edelleen seksiä.

Olisiko se sitten hyväksytympää, että hänellä olisi yhden illan juttuja tai muutaman kuukauden tai viikon tuntemisen jälkeen seksiä? Vielä eri ihmisten kanssa.

Vai pitäisikö hänen silloin elää selibaatissa. Miten ratkaisitte asian hyväksytysti.

Mielestäni kun on on kyse aikuisista ihmisistä niin ei ole mikään huono asia olla tämänkaltaisessa suhteessa vaikka ihan pelkästään siksikin, että on tuttu ja sama seksikumppani.

Turvallisempaahan se on.

Miksi olisi edes paha, että seksi olisi eräs tärkeä asia jonka vuoksi tavataan?

Ai niin, mutta kun seksistä ei kuulu nauttia tai ainakaan tunnustaa sitä täällä.

Ongelma ei ole seksi vaan se, että AP haluaa suhteelta enemmän ja ei saa sitä läheisyyttä ja yhteistä aikaa mitä haluaisi. Miehelle pelkkä panosuhde ei tunnu olevan ongelma ja hän ei halua muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on parisuhde, jossa nähdään toisiamme yleensä viikonloppuisin tai sitten joskus ollaan viikko toisen luona. Kumpikin rakastaa ruoanlaittoa, mies opettaa mua metsästämään ja käsittelemään riistaa, kylästellään ystävien luona, katsellaan leffoja jne. Ja seksi on todella hyvää, sitä harrastetaan paljon. Välillä on kuitenkin ihanaa haahuilla kotona yksin ja sitten on mukavaa taas nähdä kun on ehtinyt tulla pieni ikävä. Tämä sopii meille, kummallakin asuu vielä yksi lapsi kotona, joten siitäkään syystä emme ole muuttamassa yhteen. Jokaisella säilyy oma tila ja rauha

Hienoa, että tämä toimii teille. Jokainen saa valita sellaisen suhteen, joka toimii hänelle. Tässä tapauksessa tällainen suhde on teidän molempien oma valinta. Aplle tällainen suhde ei riitä ja hänellä on oikeus tavoitella perinteisempää ja tiiviimpää suhdetta niin halutessaan. Tämä nykyinen seurustelukumppani ei välttämättä halua samaa ja tällöin APN on tehtävä omat päätöksensä.

Tottakai saa, sitähän ei kukaan kiistä. Tuntuu vaan hurjalta, että joku voisi asettaa yhdessäasumisen kaiken muun edelle. Jos suhde muuten toimii, niin miksi heittää kaikkea hukkaan vain sen vuoksi, että voi asua yhdessä? Eihän se yhdessäasuminen ole tae mistään, ei tässä suhteessa, eikä edes seuraavassa. 

Jokainen saa asettaa ne omat prioriteettinsä ja toimia niiden mukaan. Suurin osa ihmisistä nykyäänkin valitsee asua kumppaninsa kanssa yhdessä samassa taloudessa. Jos olet tyytyväinen vähempään ja löydät kumppanin joka siihen suostuu niin antaa mennä vaan. Miksi sinua häiritsee se ,että muut ihmiset haluavat tiiviimmän suhteen ja yhteisen arjen?

Olenko jossain sanonut, että se häiritsee? Ehkä tässä aika moni on yrittänyt vain saada ap:n näkemään asian toiseltakin kantilta. Sitä kutsutaan keskusteluksi. 

APN kannalta tässä asiassa on kaksi puolta. Joko tyytyä tähän suhteeseen, jossa hänen tarpeensa ei täyty tai sitten jättää tämä suhde ja etsiä parempi. Miten häntä auttaa jankkaus siitä, että sinä olet kumppanisi kanssa tyytyväinen omaan erillissuhteeseesi etkä halua jatkuvasti yhteistä arkea ja läheisyyttä kumppanisi kanssa?

Jaahas, jankkaustako se on, jos kertoo oman kokemuksensa kertaalleen? Hilpeä palsta, ei voi muuta sanoa :D Ap:lle kaikkea hyvää; elämä on valintoja. 

Suurin osa viesteistä vähättelee APN tarvetta suurempaan läheisyyteen, yhteiseen aikaan ja suorastaan vttuilee uusperheistä. Sinun kokemukseksi erillissuhteesta on hyvä, mutta AP ei halua erillissuhdetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen miten monet näkevät tämän ja vastaavat pelkkänä seksisuhteena jos ei asuta yhdessä.

Onhan se ihan eri kun on sama ihminen jo ollut vuoden, mikä ihmeen "pelkkää seksiä" se vain on?

Kyllä vuoden aikana nyt muitakin asioita mahtuu mukaan, tuttuutta sekä ainakin kiintymystä.

Miten se olisi jos aloittaja eroaisi ja haluaisi, ihan ymmärrettävästi, edelleen seksiä.

Olisiko se sitten hyväksytympää, että hänellä olisi yhden illan juttuja tai muutaman kuukauden tai viikon tuntemisen jälkeen seksiä? Vielä eri ihmisten kanssa.

Vai pitäisikö hänen silloin elää selibaatissa. Miten ratkaisitte asian hyväksytysti.

Mielestäni kun on on kyse aikuisista ihmisistä niin ei ole mikään huono asia olla tämänkaltaisessa suhteessa vaikka ihan pelkästään siksikin, että on tuttu ja sama seksikumppani.

Turvallisempaahan se on.

Miksi olisi edes paha, että seksi olisi eräs tärkeä asia jonka vuoksi tavataan?

Ai niin, mutta kun seksistä ei kuulu nauttia tai ainakaan tunnustaa sitä täällä.

Ongelma ei ole seksi vaan se, että AP haluaa suhteelta enemmän ja ei saa sitä läheisyyttä ja yhteistä aikaa mitä haluaisi. Miehelle pelkkä panosuhde ei tunnu olevan ongelma ja hän ei halua muuta.

Jos sun tuntemat ukot ovat elämässä vain pillun perään niin osanottoni. Kannattaa ehkä miettiä millaisessa seurassa aikansa viettää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen miten monet näkevät tämän ja vastaavat pelkkänä seksisuhteena jos ei asuta yhdessä.

Onhan se ihan eri kun on sama ihminen jo ollut vuoden, mikä ihmeen "pelkkää seksiä" se vain on?

Kyllä vuoden aikana nyt muitakin asioita mahtuu mukaan, tuttuutta sekä ainakin kiintymystä.

Miten se olisi jos aloittaja eroaisi ja haluaisi, ihan ymmärrettävästi, edelleen seksiä.

Olisiko se sitten hyväksytympää, että hänellä olisi yhden illan juttuja tai muutaman kuukauden tai viikon tuntemisen jälkeen seksiä? Vielä eri ihmisten kanssa.

Vai pitäisikö hänen silloin elää selibaatissa. Miten ratkaisitte asian hyväksytysti.

Mielestäni kun on on kyse aikuisista ihmisistä niin ei ole mikään huono asia olla tämänkaltaisessa suhteessa vaikka ihan pelkästään siksikin, että on tuttu ja sama seksikumppani.

Turvallisempaahan se on.

Miksi olisi edes paha, että seksi olisi eräs tärkeä asia jonka vuoksi tavataan?

Ai niin, mutta kun seksistä ei kuulu nauttia tai ainakaan tunnustaa sitä täällä.

Ongelma ei ole seksi vaan se, että AP haluaa suhteelta enemmän ja ei saa sitä läheisyyttä ja yhteistä aikaa mitä haluaisi. Miehelle pelkkä panosuhde ei tunnu olevan ongelma ja hän ei halua muuta.

Miten ulkopuolinen voi noin vuorenvarmasti sanoa, että aloittaja tai vastaavassa suhteessa oleva nainen on miehelle pelkkä panosuhde?

Luitko mitä kirjoitin: jos on jo vuoden ollut saman ihmisen kanssa niin siinä on jo muutakin kuin paneminen.

Ymmärrän, että aloittaja haluaa muuta kuin mies. Mutta vaikka mies, ihan järkevästi, ei nyt halua muuttaa yhteen ei se tarkoita, etteikö hän silti välittäisi aloittajasta. Pitäisikö hänen väkisin muuttaa ja sillä todistaa jotain?

Itse voisin naisena olla tuo mies. Ja silti, jos minun potentiaalinen miesystäväni ehdottaisi yhteenmuuttoa en välttämättä sitä tekisi. Mutta se ei silti tarkoittaisi, etten välittäisi hänestä muussakin mielessä kuin panosuhteena.

Surullista jos kaikki ne aikuiset ihmiset, jotka elävät suhteessa, mutta erillään, ovatkin muka keskenään panosuhteessa.

Erilaiset näkökannat eivät tarkoita tunteiden puuttumista aina välttämättä.

Surullista myös, että miltei aina näissä ja vastaavissa keskusteluissa alkaa nopeasti kuulua maininnat "pillun perään, saa helppoa pillua, panosuhde, käy vain panemassa" jne.

Kun puhuu ja ajattelee noin rumasti niin kyllä varmaan se itse asiakin tuntuu vastenmieliseltä ja rumalta. Ovatko nämä ihmiset pettyneet pahasti tai kohdeltu huonosti.

Mutta ei kaikki puhu, ajattele ja tunne noin.

Ei kaikilla asiasta kauniisti puhuvilla silti ole suhteet olleet täydellisiä, mutta aikuinen ihminen pystyy näkemään myös hyvät puolet, antaa mahdollisuuden itselleen eikä jää katkeruuteen loppuiäkseen. Itselleen siinä hallaa tekee eniten, tietenkin siinä sivussa sille kumppanilleen.

Yhdessä asuminen ei ole olennaista hyvälle parisuhteelle.

Ap:n omassa tilanteessa hän kuitenkin kokee sen itselleen välttämättömänä, jotta voi olla parisuhteessa onnellinen.

Ap:lle neuvoksi, jos sinun mielestä suhteeseen mennyt aika on mennyt hukkaan, jos se ei johda yhdessä asumiseen, on täysin mahdollista että tämä suhde on menossa tässä mielessä "hukkaan".

Et tiedä sitä ennen kuin lapset muuttavat pois, ja pääset tilanteeseen, jossa voit sanoa miehelle, että jos ei nyt muuteta yhteen, eroan sinusta.

Missään suhteessa ei ole takeita. Aluksi on voitu sopia, että hankitaan lapsia, ja hetken tullen toinen onkin muuttanut mielensä. Tai on sovittu että muutetaan mökkipaikkakunnalle kun jäädään eläkkeelle, ja sitten puoliso sairastuukin, ja joutuu hoitolaitokseen. Takeita ei ole.

Takuuvarmalta tässä tapauksessa näyttäisi, että mies on paljon töissä myös yhdessä asuessa, ja voi olla että ei jää eläkkeelle kovinkaan pian eikä ala viettämään rentoa vapaa-aikaa, ja on hyvinkin mahdollista että jatkaa työtä eläkkeelläkin, tai keksii muun aikaa vievän homman, vaikka golffauksen tai seuratyön.

Tästä on ihan turha höpöttää missään mammapalstalla. AP:n on otettava asia esille niin että mies ymmärtää. On sanottava suoraan että haluaa jakaa arjen ja jos se ei onnistu niin on parempi jatkaa erillään. Halki poikki ja pinoon eikä mitään arpomista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen miten monet näkevät tämän ja vastaavat pelkkänä seksisuhteena jos ei asuta yhdessä.

Onhan se ihan eri kun on sama ihminen jo ollut vuoden, mikä ihmeen "pelkkää seksiä" se vain on?

Kyllä vuoden aikana nyt muitakin asioita mahtuu mukaan, tuttuutta sekä ainakin kiintymystä.

Miten se olisi jos aloittaja eroaisi ja haluaisi, ihan ymmärrettävästi, edelleen seksiä.

Olisiko se sitten hyväksytympää, että hänellä olisi yhden illan juttuja tai muutaman kuukauden tai viikon tuntemisen jälkeen seksiä? Vielä eri ihmisten kanssa.

Vai pitäisikö hänen silloin elää selibaatissa. Miten ratkaisitte asian hyväksytysti.

Mielestäni kun on on kyse aikuisista ihmisistä niin ei ole mikään huono asia olla tämänkaltaisessa suhteessa vaikka ihan pelkästään siksikin, että on tuttu ja sama seksikumppani.

Turvallisempaahan se on.

Miksi olisi edes paha, että seksi olisi eräs tärkeä asia jonka vuoksi tavataan?

Ai niin, mutta kun seksistä ei kuulu nauttia tai ainakaan tunnustaa sitä täällä.

Ongelma ei ole seksi vaan se, että AP haluaa suhteelta enemmän ja ei saa sitä läheisyyttä ja yhteistä aikaa mitä haluaisi. Miehelle pelkkä panosuhde ei tunnu olevan ongelma ja hän ei halua muuta.

Miten ulkopuolinen voi noin vuorenvarmasti sanoa, että aloittaja tai vastaavassa suhteessa oleva nainen on miehelle pelkkä panosuhde?

Luitko mitä kirjoitin: jos on jo vuoden ollut saman ihmisen kanssa niin siinä on jo muutakin kuin paneminen.

Ymmärrän, että aloittaja haluaa muuta kuin mies. Mutta vaikka mies, ihan järkevästi, ei nyt halua muuttaa yhteen ei se tarkoita, etteikö hän silti välittäisi aloittajasta. Pitäisikö hänen väkisin muuttaa ja sillä todistaa jotain?

Itse voisin naisena olla tuo mies. Ja silti, jos minun potentiaalinen miesystäväni ehdottaisi yhteenmuuttoa en välttämättä sitä tekisi. Mutta se ei silti tarkoittaisi, etten välittäisi hänestä muussakin mielessä kuin panosuhteena.

Surullista jos kaikki ne aikuiset ihmiset, jotka elävät suhteessa, mutta erillään, ovatkin muka keskenään panosuhteessa.

Erilaiset näkökannat eivät tarkoita tunteiden puuttumista aina välttämättä.

Surullista myös, että miltei aina näissä ja vastaavissa keskusteluissa alkaa nopeasti kuulua maininnat "pillun perään, saa helppoa pillua, panosuhde, käy vain panemassa" jne.

Kun puhuu ja ajattelee noin rumasti niin kyllä varmaan se itse asiakin tuntuu vastenmieliseltä ja rumalta. Ovatko nämä ihmiset pettyneet pahasti tai kohdeltu huonosti.

Mutta ei kaikki puhu, ajattele ja tunne noin.

Ei kaikilla asiasta kauniisti puhuvilla silti ole suhteet olleet täydellisiä, mutta aikuinen ihminen pystyy näkemään myös hyvät puolet, antaa mahdollisuuden itselleen eikä jää katkeruuteen loppuiäkseen. Itselleen siinä hallaa tekee eniten, tietenkin siinä sivussa sille kumppanilleen.

Kuvailette omia erillissuhteitanne aivan ihaniksi. On omaa aikaa, on seksiä, on vapautta, on läheisyyttä on yhteistä puuhailua ja tulevaisuuden suunnitelmia. Joillain jopa talous on yhteinen. APN suhde on sellainen että mies ilmoittaa koska tavataan. Tapaaminen aina miehen asunnolla. Yhteisistä tekemisistä ja yhdessäolosta tai edes toisen arvostamisesta ei ole merkkiäkään. Kenen mielestä tämä ei ole pelkkä panosuhde?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen miten monet näkevät tämän ja vastaavat pelkkänä seksisuhteena jos ei asuta yhdessä.

Onhan se ihan eri kun on sama ihminen jo ollut vuoden, mikä ihmeen "pelkkää seksiä" se vain on?

Kyllä vuoden aikana nyt muitakin asioita mahtuu mukaan, tuttuutta sekä ainakin kiintymystä.

Miten se olisi jos aloittaja eroaisi ja haluaisi, ihan ymmärrettävästi, edelleen seksiä.

Olisiko se sitten hyväksytympää, että hänellä olisi yhden illan juttuja tai muutaman kuukauden tai viikon tuntemisen jälkeen seksiä? Vielä eri ihmisten kanssa.

Vai pitäisikö hänen silloin elää selibaatissa. Miten ratkaisitte asian hyväksytysti.

Mielestäni kun on on kyse aikuisista ihmisistä niin ei ole mikään huono asia olla tämänkaltaisessa suhteessa vaikka ihan pelkästään siksikin, että on tuttu ja sama seksikumppani.

Turvallisempaahan se on.

Miksi olisi edes paha, että seksi olisi eräs tärkeä asia jonka vuoksi tavataan?

Ai niin, mutta kun seksistä ei kuulu nauttia tai ainakaan tunnustaa sitä täällä.

Ongelma ei ole seksi vaan se, että AP haluaa suhteelta enemmän ja ei saa sitä läheisyyttä ja yhteistä aikaa mitä haluaisi. Miehelle pelkkä panosuhde ei tunnu olevan ongelma ja hän ei halua muuta.

Miten ulkopuolinen voi noin vuorenvarmasti sanoa, että aloittaja tai vastaavassa suhteessa oleva nainen on miehelle pelkkä panosuhde?

Luitko mitä kirjoitin: jos on jo vuoden ollut saman ihmisen kanssa niin siinä on jo muutakin kuin paneminen.

Ymmärrän, että aloittaja haluaa muuta kuin mies. Mutta vaikka mies, ihan järkevästi, ei nyt halua muuttaa yhteen ei se tarkoita, etteikö hän silti välittäisi aloittajasta. Pitäisikö hänen väkisin muuttaa ja sillä todistaa jotain?

Itse voisin naisena olla tuo mies. Ja silti, jos minun potentiaalinen miesystäväni ehdottaisi yhteenmuuttoa en välttämättä sitä tekisi. Mutta se ei silti tarkoittaisi, etten välittäisi hänestä muussakin mielessä kuin panosuhteena.

Surullista jos kaikki ne aikuiset ihmiset, jotka elävät suhteessa, mutta erillään, ovatkin muka keskenään panosuhteessa.

Erilaiset näkökannat eivät tarkoita tunteiden puuttumista aina välttämättä.

Surullista myös, että miltei aina näissä ja vastaavissa keskusteluissa alkaa nopeasti kuulua maininnat "pillun perään, saa helppoa pillua, panosuhde, käy vain panemassa" jne.

Kun puhuu ja ajattelee noin rumasti niin kyllä varmaan se itse asiakin tuntuu vastenmieliseltä ja rumalta. Ovatko nämä ihmiset pettyneet pahasti tai kohdeltu huonosti.

Mutta ei kaikki puhu, ajattele ja tunne noin.

Ei kaikilla asiasta kauniisti puhuvilla silti ole suhteet olleet täydellisiä, mutta aikuinen ihminen pystyy näkemään myös hyvät puolet, antaa mahdollisuuden itselleen eikä jää katkeruuteen loppuiäkseen. Itselleen siinä hallaa tekee eniten, tietenkin siinä sivussa sille kumppanilleen.

Kyllähän se on pelkkä panosuhde jos siitä suhteesta ei saa muuta kuiin sen panon. Eikä siinäkään ole mitään vastavuoroisuutta vaan mennään täysin miehen asettamissa rajoissa.

Niin, no, olen nainen ja elän tällaisessa kevytsuhteess, jos sitä niin haluaa nimittää. Olen meistä se aktiivisempi osapuoli seksissä. Olenko nyt sittenkin panosuhteessa, vaikka vietämme aikaa muutenkin yhdessä mm. harrastaen, lenkkeillen, televisiota katsellen ja jutellen? Käytänkö miestä hyväkseni?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen miten monet näkevät tämän ja vastaavat pelkkänä seksisuhteena jos ei asuta yhdessä.

Onhan se ihan eri kun on sama ihminen jo ollut vuoden, mikä ihmeen "pelkkää seksiä" se vain on?

Kyllä vuoden aikana nyt muitakin asioita mahtuu mukaan, tuttuutta sekä ainakin kiintymystä.

Miten se olisi jos aloittaja eroaisi ja haluaisi, ihan ymmärrettävästi, edelleen seksiä.

Olisiko se sitten hyväksytympää, että hänellä olisi yhden illan juttuja tai muutaman kuukauden tai viikon tuntemisen jälkeen seksiä? Vielä eri ihmisten kanssa.

Vai pitäisikö hänen silloin elää selibaatissa. Miten ratkaisitte asian hyväksytysti.

Mielestäni kun on on kyse aikuisista ihmisistä niin ei ole mikään huono asia olla tämänkaltaisessa suhteessa vaikka ihan pelkästään siksikin, että on tuttu ja sama seksikumppani.

Turvallisempaahan se on.

Miksi olisi edes paha, että seksi olisi eräs tärkeä asia jonka vuoksi tavataan?

Ai niin, mutta kun seksistä ei kuulu nauttia tai ainakaan tunnustaa sitä täällä.

Ongelma ei ole seksi vaan se, että AP haluaa suhteelta enemmän ja ei saa sitä läheisyyttä ja yhteistä aikaa mitä haluaisi. Miehelle pelkkä panosuhde ei tunnu olevan ongelma ja hän ei halua muuta.

Miten ulkopuolinen voi noin vuorenvarmasti sanoa, että aloittaja tai vastaavassa suhteessa oleva nainen on miehelle pelkkä panosuhde?

Luitko mitä kirjoitin: jos on jo vuoden ollut saman ihmisen kanssa niin siinä on jo muutakin kuin paneminen.

Ymmärrän, että aloittaja haluaa muuta kuin mies. Mutta vaikka mies, ihan järkevästi, ei nyt halua muuttaa yhteen ei se tarkoita, etteikö hän silti välittäisi aloittajasta. Pitäisikö hänen väkisin muuttaa ja sillä todistaa jotain?

Itse voisin naisena olla tuo mies. Ja silti, jos minun potentiaalinen miesystäväni ehdottaisi yhteenmuuttoa en välttämättä sitä tekisi. Mutta se ei silti tarkoittaisi, etten välittäisi hänestä muussakin mielessä kuin panosuhteena.

Surullista jos kaikki ne aikuiset ihmiset, jotka elävät suhteessa, mutta erillään, ovatkin muka keskenään panosuhteessa.

Erilaiset näkökannat eivät tarkoita tunteiden puuttumista aina välttämättä.

Surullista myös, että miltei aina näissä ja vastaavissa keskusteluissa alkaa nopeasti kuulua maininnat "pillun perään, saa helppoa pillua, panosuhde, käy vain panemassa" jne.

Kun puhuu ja ajattelee noin rumasti niin kyllä varmaan se itse asiakin tuntuu vastenmieliseltä ja rumalta. Ovatko nämä ihmiset pettyneet pahasti tai kohdeltu huonosti.

Mutta ei kaikki puhu, ajattele ja tunne noin.

Ei kaikilla asiasta kauniisti puhuvilla silti ole suhteet olleet täydellisiä, mutta aikuinen ihminen pystyy näkemään myös hyvät puolet, antaa mahdollisuuden itselleen eikä jää katkeruuteen loppuiäkseen. Itselleen siinä hallaa tekee eniten, tietenkin siinä sivussa sille kumppanilleen.

Kuvailette omia erillissuhteitanne aivan ihaniksi. On omaa aikaa, on seksiä, on vapautta, on läheisyyttä on yhteistä puuhailua ja tulevaisuuden suunnitelmia. Joillain jopa talous on yhteinen. APN suhde on sellainen että mies ilmoittaa koska tavataan. Tapaaminen aina miehen asunnolla. Yhteisistä tekemisistä ja yhdessäolosta tai edes toisen arvostamisesta ei ole merkkiäkään. Kenen mielestä tämä ei ole pelkkä panosuhde?

Eihän Ap ole täällä enää kertonut yhtään mitään suhteesta. Oli luultavasti porvoolainen koko suhde.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se on pelkkä panosuhde jos siitä suhteesta ei saa muuta kuiin sen panon. Eikä siinäkään ole mitään vastavuoroisuutta vaan mennään täysin miehen asettamissa rajoissa.

Kävin hakemassa kaikki ap:n kommentit. Kovasti sinä projisoit heidän suhteeseensa jotain omia traumojasi panosuhteesta:

"Ollaan seurusteltu yli vuosi, mies 50 v ja itse olen vähän päälle 40 v. Molemmat ollaan erottu pitkistä avioliitoista muutama vuosi sitten, molempien exät löytäneet uudet avioliiton aikana joten sama karu kokemus on yhdistänyt meitä. Miehen lapset jo aikuisia, mulla vielä 2 alaikäistä teiniä kotona. Asumme lähekkäin ja itse olen alkanut haaveilemaan yhteisestä arjesta, tuntuu hassulta tässä iässä ikävöidä toista, nähdään viikolla yleensä yhtenä iltana ja viikonloppuisin. Olemme keskustelleet asiasta ja mies on sitä mieltä ettei ole kiire mihinkään ja nautitaan vaan toistemme seurasta. Hän on selvästi tottunut asumaan eronsa jälkeen yksin, on omistautunut työlleen ja illat venyvät töissä.

Onko muilla kokemuksia, odotanko turhaan sellaista päivää että asuisimme saman katon alla tai onko tässä vielä toivoa että asiat etenevät?"

---

"Järjestely on toiminut näin ihan hyvin, välillä on vaan sellainen olo että olisi kiva nukkua toisen vieressä ja nähdä päivittäin, toisaalta tässä elämänvaiheesaa en voisi lastenkaan takia ottaa miestä kanssamme asumaan, voisi olla kaikille hankala sopeutua.

Juttelin tästä yhden ystäväni kanssa ja hän oli sitä mieltä ettei mies ole tosissaan, tämä on hänelle kohtuullisen helppo järjestely, voidaan nähdä silloin kun hänelle sopii ja halutessaan voi viettää aikaa omassa asunnossaan.

Tuntuu että trendi on tässä iässä se, että nopeasti muutetaan yhteen, mutta ehkä suhde pysyy näin tuoreempana kauemmin🤔

ap"

---

"Ehkä itselläni on välillä epätietoinen olo suhteen tilasta ja siitä haluaako mies muuta kuin kevyttä yhdessäoloa hänen aikataulujensa mukaan. Välillä tulee mieleen että luonnollista se kai olisi asua yhdessä jakaen arki rakkaan ihmisen kanssa, nyt eletään toista vuotta seurustelusuhteessa.

Tässä iässä ei haluaisi tuhlata aikaa sellaiseen suhteeseen joka ei välttämättä koskaan etene.. Haluaisin löytää vielä elämänkumppanin, mutta kiva kuulla että osalla on kokemus ettei nopea yhteenmuutto muuta suhdetta välttämättä sen paremmaksi.

Ja lasten sopeutuminen voisi olla myös haasteellista ottaen huomioon heidän kokemansa vanhempien vaikean avioeron.

Mies ei ole koskaan arkena luonani yötä, ja satunnaisesti muutenkaan käy meillä, näemme useimmiten hänen luonaan. Olen joskus ehdottanut että voisimme olla luonani yötä, mutta se ei ole käynyt miehelle..

ap"

---

"Mies on kertonut liiallisen työnteon olleen yksi syy avioliiton karitumiseen, mutta jatkaa silti samaan malliin..

On vaikea itse tehdä päätöstä suuntaan tai toiseen kun tykkään hänestä niin paljon, viihdyn hänen seurassaan mutta samalla tuntuu että joudun jarruttelemaan omia tunteitani ja ajatuksiani tässä suhteessa.

Otin tämän asian puheeksi, ja sanoin etten haluaisi tuhlata tässä iässä aikaa jos molemmat ei olla yhtä tosissaan, hän oli sitä mieltä ettei tämä ole hukkaan heitettyä aikaa, kävi miten kävi emme koskaan unohtaisi yhteisiä aikoja ja toisiamme😬

ap"

---

"Mies tuli jätetyksi avioliitossaab, ex vaimo löysi uuden.. Uskon että tämäkin voi vaikuttaa miehen sitoutumishaluihin..

ap"

---

"Mies ei oma-aloitteisesti puhu tunteistaan eikä pysty sanomaan että rakastaa paitsi kännissä.. On kertonut ettei osaa rakastaa ketään.. Itse olen avoin ja puhun mielelläni tunteista, mutta kieltämättä joudun himmailemaan hänen kanssaan. Tunnen itseni tosi hölmöksi jos sanon että rakastan häntä ja en saa vastakaikua. Tiedän kyllä että välittää paljon ja on varmaan kiintynytkin..

ap"

Vierailija kirjoitti:

"mies on sitä mieltä ett[ä] nautitaan vaan toistemme seurasta." 

"[ystäväni] oli sitä mieltä ettei mies ole tosissaan"

"kevyttä yhdessäoloa hänen aikataulujensa mukaan"

"Haluaisin löytää vielä elämänkumppanin, mutta kiva kuulla että osalla on kokemus ettei nopea yhteenmuutto muuta suhdetta välttämättä sen paremmaksi."

"Mies ei oma-aloitteisesti puhu tunteistaan eikä pysty sanomaan että rakastaa paitsi kännissä.. On kertonut ettei osaa rakastaa ketään."

"Tunnen itseni tosi hölmöksi jos sanon että rakastan häntä ja en saa vastakaikua. "

Miltä kuulostaa omiin korviisi, ap? Minun korviini kuulostaa siltä, ettei mies rakasta sinua. Vietätte aikaa toistenne seurassa ja harrastatte seksiä. That's it. Seksisuhteessa voi tuntea kiintymystä. Kiintymys ei tarkoita vielä mitään. Mies ei rakasta sinua. Hän ei pysty selvin päin edes valehtelemaan niin. Sanomalla "en osaa rakastaa ketään" hän pelaa itselleen hiukan jatkoaikaa.  Ota se lause tosissasi. Jos mies ei osaa rakastaa "ketään", hän ei rakasta sinua(kaan). Totta kai tunnet itsesi hölmöksi, jos sanot jollekin, että rakastat, ja toinen ei vastaa tuntevansa samoin. Mutta ota sekin tosissasi ja tee tarvittavat päätelmät siitä, ettei hän rakasta sinua. Osut naulan kantaan todetessasi, ettei yhteen muuttaminen itse asiassa ratkaisisi mitään. Sitten vain asuisit saman katon alla sellaisen miehen kanssa, joka ei rakasta sinua.

Ihmisillä on erilaisia rakkauden kieliä. Toisilla se on puhuminen, toisilla joku muu.

Mieheni ei ole kertaakaan sanonut minulle, että rakastaa. Ei edes takaisin silloin, jos itse sanon niin ensin. Olemme olleet yhdessä useita vuosia. Alkuun tämä häiritsi minua paljon, koska en ollut sellaiseen tottunut. Mies sanoi, ettei osaa sanoa niin, ei tunnu luontevalta. Nyt olen kuitenkin jo tottunut eikä asia enää häiritse. Olen varma, että mies rakastaa minua. Hän osoittaa sen käytöksellään ja teoillaan joka päivä. Jos ei rakasta, on maailmanluokan näyttelijä :D. Olisi kivaa, jos mies osaisi myös sanoa rakastavansa, mutta tämä on pieni puute, kun on muuten niin ihana.

Tämä siis kommentiksi, että siitä sanooko joku rakastavansa, ei voi vielä päätellä rakastaako vai ei. Joku toinen saattaa taas hokea sanoja, mutta samalla pitää jalkaa oven raossa tai paneskelee ympäriinsä.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisillä on erilaisia rakkauden kieliä. Toisilla se on puhuminen, toisilla joku muu.

Mieheni ei ole kertaakaan sanonut minulle, että rakastaa. Ei edes takaisin silloin, jos itse sanon niin ensin. Olemme olleet yhdessä useita vuosia. Alkuun tämä häiritsi minua paljon, koska en ollut sellaiseen tottunut. Mies sanoi, ettei osaa sanoa niin, ei tunnu luontevalta. Nyt olen kuitenkin jo tottunut eikä asia enää häiritse. Olen varma, että mies rakastaa minua. Hän osoittaa sen käytöksellään ja teoillaan joka päivä. Jos ei rakasta, on maailmanluokan näyttelijä :D. Olisi kivaa, jos mies osaisi myös sanoa rakastavansa, mutta tämä on pieni puute, kun on muuten niin ihana.

Tämä siis kommentiksi, että siitä sanooko joku rakastavansa, ei voi vielä päätellä rakastaako vai ei. Joku toinen saattaa taas hokea sanoja, mutta samalla pitää jalkaa oven raossa tai paneskelee ympäriinsä.

Entä voiko siitä päätellä mitään, kun toinen sanoo, että "en osaa rakastaa ketään"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisillä on erilaisia rakkauden kieliä. Toisilla se on puhuminen, toisilla joku muu.

Mieheni ei ole kertaakaan sanonut minulle, että rakastaa. Ei edes takaisin silloin, jos itse sanon niin ensin. Olemme olleet yhdessä useita vuosia. Alkuun tämä häiritsi minua paljon, koska en ollut sellaiseen tottunut. Mies sanoi, ettei osaa sanoa niin, ei tunnu luontevalta. Nyt olen kuitenkin jo tottunut eikä asia enää häiritse. Olen varma, että mies rakastaa minua. Hän osoittaa sen käytöksellään ja teoillaan joka päivä. Jos ei rakasta, on maailmanluokan näyttelijä :D. Olisi kivaa, jos mies osaisi myös sanoa rakastavansa, mutta tämä on pieni puute, kun on muuten niin ihana.

Tämä siis kommentiksi, että siitä sanooko joku rakastavansa, ei voi vielä päätellä rakastaako vai ei. Joku toinen saattaa taas hokea sanoja, mutta samalla pitää jalkaa oven raossa tai paneskelee ympäriinsä.

Entä voiko siitä päätellä mitään, kun toinen sanoo, että "en osaa rakastaa ketään"?

Siitä voi tosiaan päätellä jo enemmän.