Olen huomannut lähipiirissäni lihavien luulevan, että normaalipainon ylläpitämiseen tarvittaisiin raskasta liikuntaa
Puhuin ylipainoisen tuttuni kanssa painoasioista ja tuli siinä mainittua, että 7-kymppinen äitinikin pysyy hoikkana sillä, ettei löhöä kaiket päivät sohvalla vaan tekee puutarhahommia ja siivoaa. Tämä tuttuni naurahti, että puutarhahommatko ovat jotenkin raskaita. Sanoin hänelle, että jo se riittää, että ihminen on liikkeessä, eikä vain makaa sohvalla. Tämä tuttu on edelleen sitä mieltä, että puutarhahommat eivät ole yhtään sen kummoisempaa kuin sohvalla retkottaminen.
Tuon kommentin kuultuani en todellakaan ihmettele, miksi hän on lihava.
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoin luullaan, että normaalipainoinen/hoikka ei herkuttele koskaan tai on hirveän tiukkapipoinen ruokavalionsa kanssa. "Pitäähän sitä elämästä ja ruuasta nauttiakin välillä!" Samaa mieltä, mutta minulla ainakin on muitakin nautinnon lähteitä elämässä kuin ruoka eikä nauttiminen tarkoita että kannattaisi jokaiselle mieliteolle antaa periksi.
Kyllä hoikkien ihmisten leijuminen on huvittavaa.
Mitä linkistä tuossa oli? En ymmärrä. T. Eri
Vierailija kirjoitti:
Painon ylläpitäminen samana ei vaadi vaivaa ainakaan minulla. Laihtuminen on se, mikä on hankalaa. Syön terveellisesti ja liikun riittävästi, ja painoni pysyy tasassa kuin itsestään. Kilpirauhasen häiriö aiheutti joitakin vuosia sitten äkillisen painonnousun, ja kun se saatiin kuntoon, painoni on jälleen pysynyt tasassa, mutta nyt tässä uudessa lukemassa, eikä siitä laske millään. On todella vaikea pudottaa painoa, kun elämäntavoissa ei ole suurempaa korjaamista.
Ap:n kanssa olen samaa mieltä siitä, että tavallinen arkiliikunta ja vaikka kävellen lenkkeily riittää kunnon ja painon ylläpitämiseen sopivana, kun syö normaalisti eikä koko ajan herkuttele. Kaikki lihavat eivät kuitenkaan ole rapakuntoisia ja laiskoja, eikä sairaus ole aina pelkkä tekosyy. Tämän huomasin myös itse ikävällä tavalla oman kokemuksen kautta.
Eli tällä hetkellä ei sairaudesta johtuvaa lihomista? Paino putoaa ruokavaliomuutoksin. Sinä syöt sen verran kuin kulutat, sen takia paino pysyy samassa. Jos haluat laihduttaa, se onnistuu helposti.
Normaalipainoa voi ylläpitää suurimmaksi osaksi ihan vain ruokavaliolla: monipuolista perusterveellistä ruokaa säännöllisin väliajoin, sopivat annoskoot ja epäterveellisiä ruokia/herkkuja harvemmin. Itse olen 162cm/54kg enkä harrasta sen kummempaa liikuntaa kuin kävelylenkkejä, ja herkuttelenkin viikottain. Normaalit arkipäivän ateriat ovat kuitenkin kohtuullisen kokoisia ja vältän esim. kaloripitoisia kastikkeita ja monien leipäpalojen ahnehtimista, niin paino pysyy sopivana.
Vierailija kirjoitti:
Pointti ei edes ole liikunta sinänsä, vaikka siitä iloa onkin. Vaan se, että tekee jotain muuta syömisen sijaan. Ja kun syö, niin syö jotain suhtkoht järkevää 90 % kerroista.
Hassu ajatus, että ylipainoinen söisi koko ajan ja vain lenkille lähtö tekisi siihen tauon. Ainakin itse syön ihan normaaleina ruoka-aikoina (aamiainen, lounas, päivällinen) sekä iltapalaksi lautasellisen puuroa enkä mä väliaikoina syö mitään.
Ne on sitten asia erikseen nämä 300 kiloiset joita on siinä tohtori Nown ohjelmassa joiden ainoa elämisen syy on syöminen. Aamusta iltaan.
Mullekin yksi pullea ihminen joskus selitti että on mahdotonta olla luonnostaan laihan, että hänen mukaansa laihat vaan laihduttaa ja urheilee kokoajan ja on siksi laihoja o___O mä ja mun koko suku ollaan siis koko elämämme oltu normaali ja alipainon rajoilla ja ollaan luonnostaan sellaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painon ylläpitäminen samana ei vaadi vaivaa ainakaan minulla. Laihtuminen on se, mikä on hankalaa. Syön terveellisesti ja liikun riittävästi, ja painoni pysyy tasassa kuin itsestään. Kilpirauhasen häiriö aiheutti joitakin vuosia sitten äkillisen painonnousun, ja kun se saatiin kuntoon, painoni on jälleen pysynyt tasassa, mutta nyt tässä uudessa lukemassa, eikä siitä laske millään. On todella vaikea pudottaa painoa, kun elämäntavoissa ei ole suurempaa korjaamista.
Ap:n kanssa olen samaa mieltä siitä, että tavallinen arkiliikunta ja vaikka kävellen lenkkeily riittää kunnon ja painon ylläpitämiseen sopivana, kun syö normaalisti eikä koko ajan herkuttele. Kaikki lihavat eivät kuitenkaan ole rapakuntoisia ja laiskoja, eikä sairaus ole aina pelkkä tekosyy. Tämän huomasin myös itse ikävällä tavalla oman kokemuksen kautta.
Eli tällä hetkellä ei sairaudesta johtuvaa lihomista? Paino putoaa ruokavaliomuutoksin. Sinä syöt sen verran kuin kulutat, sen takia paino pysyy samassa. Jos haluat laihduttaa, se onnistuu helposti.
Näin juuri, syön sen verran kuin kulutan. Siitä huolimatta paino ei ole pudonnut, vaikka olen lähivuosina jättänyt herkut pois, tai kokeillut muutamaa dieettiversiota, kuten pätkäpaastoa. Ei se oikein muulla selity, kuin jonkinlaisella aineenvaihdunnan muutoksella. On vaikea nipistää, kun syön jo valmiiksi terveellisesti ja pieniä annoskokoja. Mysteeri tämä on minullekin. En ole ennen joutunut laihduttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Oikeassa olet. Toinen juttu jonka ei luulisi olevan rakettitiedettä: katsokaapa joskus huviksenne lihavien annoskokoja.
Aina se ei mene noinkaan. Mä ihmettelen kuinka vaimo on huono syömään. Hänelle ei kelpaa ruoka ja mä syön miehen annoksia. Mä olen bmi 19 ja vaimo bmi yli 40 ja aika samoja asioita tehdään...
"Olen huomannut lähipiirissäni lihavien luulevan, että normaalipainon ylläpitämiseen tarvittaisiin raskasta liikuntaa"
Ap, lueppa oma aloituksesi ajatuksella. Ensinäkin sulla on siis ihan lähipiirissä lihavia (kuinka monta ja kuinka läheisiä) joista MONI (kuinka moni?) luulee noin. Jos näitä lihavia on niiin monta, että pitää tehdä tällainen aloitus, niin olet siis jokaisen kanssa keskustellut erikseen tästä aiheesta? Vastauksista tuli selväksi, että nämä ihmiset ovat aika sivistymättömiä ja tyhmiä, kivoja läheisiä sulla, taidat olla samasta puusta veistetty? Itse tiedän paljon lihavia ihmisiä ja jutellessa painonhallinnasta jokaisella on teoria hallussa ja tahto parannukseenkin.
Minä laihdun aina muutaman kilon kun olen lomalla ja johtuu vai siitä, että olen aktiivisempi. Sitten kun taas työt alkaa, niin siinä joutuu istumaan koko päivän koneen ääressä, sitten taas tulee nuo muutamat kilot takaisin.
Sanomana tässä se, että ihminen jolla on työ, jossa liikkuu, pääsee kyllä paljon helpommalla paino-ongelmien kanssa, kun istumatyötä tekevät, joiden on pakko jaksaa olla sitten työpäivän jälkeen aktiivisia, ja siinä ei sitten olekaan enää montaa tuntia aikaa harrastaa sitä hyötyliikuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeassa olet. Toinen juttu jonka ei luulisi olevan rakettitiedettä: katsokaapa joskus huviksenne lihavien annoskokoja.
Aina se ei mene noinkaan. Mä ihmettelen kuinka vaimo on huono syömään. Hänelle ei kelpaa ruoka ja mä syön miehen annoksia. Mä olen bmi 19 ja vaimo bmi yli 40 ja aika samoja asioita tehdään...
Vaimosi syö salaa. Moni lihava syö katseiden alla vähän salaattia ja kahvilla yhden keksin. Välipalana omena.
Ja sitten kun on yksin, mätetään kaksin käsin, osin ehkä siksi, että nälkä on hirmuinen tuollaisen pelleilyn jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painon ylläpitäminen samana ei vaadi vaivaa ainakaan minulla. Laihtuminen on se, mikä on hankalaa. Syön terveellisesti ja liikun riittävästi, ja painoni pysyy tasassa kuin itsestään. Kilpirauhasen häiriö aiheutti joitakin vuosia sitten äkillisen painonnousun, ja kun se saatiin kuntoon, painoni on jälleen pysynyt tasassa, mutta nyt tässä uudessa lukemassa, eikä siitä laske millään. On todella vaikea pudottaa painoa, kun elämäntavoissa ei ole suurempaa korjaamista.
Ap:n kanssa olen samaa mieltä siitä, että tavallinen arkiliikunta ja vaikka kävellen lenkkeily riittää kunnon ja painon ylläpitämiseen sopivana, kun syö normaalisti eikä koko ajan herkuttele. Kaikki lihavat eivät kuitenkaan ole rapakuntoisia ja laiskoja, eikä sairaus ole aina pelkkä tekosyy. Tämän huomasin myös itse ikävällä tavalla oman kokemuksen kautta.
Eli tällä hetkellä ei sairaudesta johtuvaa lihomista? Paino putoaa ruokavaliomuutoksin. Sinä syöt sen verran kuin kulutat, sen takia paino pysyy samassa. Jos haluat laihduttaa, se onnistuu helposti.
Näin juuri, syön sen verran kuin kulutan. Siitä huolimatta paino ei ole pudonnut, vaikka olen lähivuosina jättänyt herkut pois, tai kokeillut muutamaa dieettiversiota, kuten pätkäpaastoa. Ei se oikein muulla selity, kuin jonkinlaisella aineenvaihdunnan muutoksella. On vaikea nipistää, kun syön jo valmiiksi terveellisesti ja pieniä annoskokoja. Mysteeri tämä on minullekin. En ole ennen joutunut laihduttamaan.
Laihtuminen vaatii kalorivajetta. Kuten todettu, sinulla ei ole kalorivajetta. Pudotat päivittäisistä kaloreista 20-100% pois niin alkaa näkymään myös vyötäröllä. Tähän tietenkin kannattaa yhdistää sellaisia toimia kuin esim ”caloric cycling” tai ”diet breaks”, mutta en jaksa tämän enempää neuvoa. Jos aihe sinua oikeasti kiinnostaisi, olisit jo näitä asioita selvittänyt.
Eikun mulla on painavat luut ja lihavuusgeenit.
*🥞🥐🍕🌭🥪🌮🥘🍰🥧🍨🍧🍦🥃🍺*
*Röyh!*
Vierailija kirjoitti:
Pointti ei edes ole liikunta sinänsä, vaikka siitä iloa onkin. Vaan se, että tekee jotain muuta syömisen sijaan. Ja kun syö, niin syö jotain suhtkoht järkevää 90 % kerroista.
Lihavat luulee että laihoilla on aina nälkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painon ylläpitäminen samana ei vaadi vaivaa ainakaan minulla. Laihtuminen on se, mikä on hankalaa. Syön terveellisesti ja liikun riittävästi, ja painoni pysyy tasassa kuin itsestään. Kilpirauhasen häiriö aiheutti joitakin vuosia sitten äkillisen painonnousun, ja kun se saatiin kuntoon, painoni on jälleen pysynyt tasassa, mutta nyt tässä uudessa lukemassa, eikä siitä laske millään. On todella vaikea pudottaa painoa, kun elämäntavoissa ei ole suurempaa korjaamista.
Ap:n kanssa olen samaa mieltä siitä, että tavallinen arkiliikunta ja vaikka kävellen lenkkeily riittää kunnon ja painon ylläpitämiseen sopivana, kun syö normaalisti eikä koko ajan herkuttele. Kaikki lihavat eivät kuitenkaan ole rapakuntoisia ja laiskoja, eikä sairaus ole aina pelkkä tekosyy. Tämän huomasin myös itse ikävällä tavalla oman kokemuksen kautta.
Eli tällä hetkellä ei sairaudesta johtuvaa lihomista? Paino putoaa ruokavaliomuutoksin. Sinä syöt sen verran kuin kulutat, sen takia paino pysyy samassa. Jos haluat laihduttaa, se onnistuu helposti.
Näin juuri, syön sen verran kuin kulutan. Siitä huolimatta paino ei ole pudonnut, vaikka olen lähivuosina jättänyt herkut pois, tai kokeillut muutamaa dieettiversiota, kuten pätkäpaastoa. Ei se oikein muulla selity, kuin jonkinlaisella aineenvaihdunnan muutoksella. On vaikea nipistää, kun syön jo valmiiksi terveellisesti ja pieniä annoskokoja. Mysteeri tämä on minullekin. En ole ennen joutunut laihduttamaan.
Jännä miten mammoista löytyy näitä jotka eivät laihdu vaikka syövät alle kulutuksensa. Miksi maailmalla kuollaan enää nälkään jos ihmisgeenit mahdollistavat hengissä pysymisen vaikka vetää miinuskaloreilla jatkuvasti?
Vierailija kirjoitti:
"Voithan sä nyt ottaa, kun olet noin hoikka!" Kiitos, mutta haluan pysyäkin sellaisena ja siksi en joka päivä mupelka jotain pullaa.
Eivätkä pöljät tajua, että tästä sanomastaan löytyy se salaisuus hoikkuuteen. Jos pääsevät vähänkin laihtumaan, niin onhan sitten varaa vähän mussuttaa ja poks, taas ollaan yhtä lihavia. Miten nyt niin pääsi käymään, ei ymmärrä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeassa olet. Toinen juttu jonka ei luulisi olevan rakettitiedettä: katsokaapa joskus huviksenne lihavien annoskokoja.
Aina se ei mene noinkaan. Mä ihmettelen kuinka vaimo on huono syömään. Hänelle ei kelpaa ruoka ja mä syön miehen annoksia. Mä olen bmi 19 ja vaimo bmi yli 40 ja aika samoja asioita tehdään...
No meneepäs. Munmies skippaa aina aamupalan ja töiden jälkeen syö samanlailla ku minäkin. Ja liikutaan suunnilleen saman verran, on mua 20cm pidempikin. Syö vaan töissä niin paljon että bmi on yli 30, mä oon normaalipainoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeassa olet. Toinen juttu jonka ei luulisi olevan rakettitiedettä: katsokaapa joskus huviksenne lihavien annoskokoja.
Aina se ei mene noinkaan. Mä ihmettelen kuinka vaimo on huono syömään. Hänelle ei kelpaa ruoka ja mä syön miehen annoksia. Mä olen bmi 19 ja vaimo bmi yli 40 ja aika samoja asioita tehdään...
Vaimosi syö salaa. Moni lihava syö katseiden alla vähän salaattia ja kahvilla yhden keksin. Välipalana omena.
Ja sitten kun on yksin, mätetään kaksin käsin, osin ehkä siksi, että nälkä on hirmuinen tuollaisen pelleilyn jälkeen.
Ei syö ei... Jopa mä syön epäterveellisemmin, kerran päivässä lämpimän ruoan ja järjetön annoskoko esim spagettia ja jauhelihakastiketta ja se ei vaimolle kelpaa, niin hän saattaa heittää pannulle pakastevihannekset ja syö ne. Kyllä syy on aineenvaihdunnassa.
Mistä mahtaa johtua se että on näläntunne todella usein vaikka syö kunnon aterian?
Minä olen ehkä vähän lihava mies(178cm/90kg-95kg) ja lihaksia minulla on melko paljon.
Pystyisin syömään vaikka perhepitsan yhdeltä istumalta ja silti nälkä olisi jo parin tunnin päästä.
Voiko siis olla joku sairaus kyseessä kun tuntuu olevan jatkuvasti nälkä ja saa syödä suuria määriä ruokaa että nälkä pysyy edes hetken poissa?
Nuorempana olin todella urheilullinen ja nostelin rautaa salilla.
En ole mikään himoliikkuja enään vaan aika vähällä liikunnalla olen mennyt nyt muutaman vuoden.
Kannattaako tämän "ongelman" takia ottaa yhteyttä työterveyteen?
M30
Ennen koronaa kävin salilla ja kuvittelin että painoa voi hallita. Niin ei kuitenkaan ole. Nyt kun salilla ei ole voinut käydä paino on noussut. Kävelen kyllä mutta se ei ole sama asia.
Eikö sulla ole oikeasti muuta elämää kuin kytätä toisten läskejä?🙄