Olen tyhmä! Onko täällä muita tyhmiä? Asiallista keskustelua tyhmyydestä!
Ensiksikin: olen tyhmä, en heikkolahjainen! Minulla on monia lahjoja ja vahvuusalueita, mutta ne eivät muuta sitä tosiasiaa että en älyllisesti ole samalla tasolla kuin suomalaiset keskiverroin.
Toiseksi: minun tyhmyys ei näy päälle päin, eikä myöskään minun koulutuksesta tai työhistoriasta. Ainakaan ihan heti. Olen ylioppilas, kirjoitin B:n paperit, lukion keskiarvo jotain vähän alle 7. Ei tyhmä voi päästä ylioppilaaksi, joku voi ajatella. Minulla on se etu, että tulen akateemisesta ja ns kulttuuriperheestä. Minulla ei ollut koskaan muuta vaihtoehtoa kuin mennä lukioon. Ja ihan mielelläni meninkin. Haaveilin teininä lääkiksestä, koska meidän suvussa on lääkäreitä. En tietty päässyt hyvään lukioon, jota sisarukseni kävivät, vaan kaukana olevaan lukioon, johon pääsi lähes kaikki halukkaat. Lukioaika oli kivaa. Olin jopa ulkomailla vaihtarina vuoden. Mutta hyvin koulu ei koskaan mennyt.
Haaveet lääkiksestä täytyi unohtaa, koska minulla oli lyhyt matikka eikä fysiikkaa. Hain kuitenkin yliopistoon lukemaan kieliä, mutten päässyt. Sitten hain amk:iin ja pääsinkin. En kuitenkaan pärjännyt opinnoissa ja masennuin. Lopetin vuoden jälkeen. Olin ollut aikaisemmin välivuosien aikana töissä yhden perhetuttavamme putiikissa ja sain sieltä kokopäivätyön. Pidin työstä ja viihdyin siellä monta vuotta. Sitten joku puhui minulle lähihoitajakoulutuksesta ja että siinä voi erikoistua varhaiskasvatukseen. Kiinnostuin, koska rakastan lapsia, hain ja pääsinkin lasten ja nuorten kasvatuksen opintoihin. Tykkäsin koulusta ja työharjoittelusta. Valmistuin vuosi sitten ja työllistyin heti alalle.
Palataan vielä aiheesen eli tyhmyyteen. Kukaan ei varmasti pidä minua tyhmänä, koska olen ihan ok näköinen, hoikka, huoliteltu ja minulla on hyvä estetiikan taju ja vaatemaku. Nämä olen oppinut ihan kotoa. En ole myöskään köyhä.
Mistä sitten tiedän olevani tyhmä? No tässä esimerkkejä:
En ymmärrä mitään abstrakteja juttuja, kuten karttoja tai ruokareseptejä. Jos katson kartasta vaikka Helsingin ja Tampereen pisteet, se ei kerro mulla mitään siitä, miten nämä kaupungit sijoittuu todelisuudessa. En pysty mitenkään siirtämään oikeaan maailmaan sitä tietoa mitä kartassa on. Kun lennän lentokoneella ulkomaille niin koneesta näkyy yöllä kaupunkien ym valoja ja päivällä vettä ja vuoria. Joku pystyy päättelemään niiden perusteella missä ollaan, minä en. Jos mulle sanotaan vaikka että noi on Alpit tuolla alhaalla, olen vaan että aha. Mulle voisi ihan yhtä hyvin näyttää vuoren kuvaa kirjasta ja sanoa että noi on Alpit. En osaa tehdä sillä tiedolla mitään.
Kun luen reseptin en yhtään osaa ajatella millainen siitä ruuasta pitäisi tulla. En ymmärrä reseptistä että keittoahan tässä ollaan tekemässä, jos siinä ei lue keitto.
Törmään ongelmiin joka päivä, mutta osaan kiertää ne. Mulla on ajokortti ja auto, mutta ajan vain tuttuja teitä maalle viikonloppuisin. Jos menisin vieraille teille eksyisin heti. Kun teen ostoksia, minulla ei ole mitään käsitystä mitä asiat maksaa ja mikä on kallista tai halpaa. En tiedä onko 300 € paljon vai vähän ruokaostoksista, enkä myöskään mitä ostoskärryn tuotteet maksaa yhteensä.
En myöskään tykkää elokuvista tai sarjoista, kun en koskaan ymmärrä niiden juonta tai mitä jännää niissä on. Kirjoja en myöskään lue. Musiikkia tykkään kuunnella ja tanssia. Tanssi onkin minun suuri intohimo ja harrastus. Kävin balettitunneilla 8 vuotta lapsena ja nuorena. Tykkään myös olla eläinten parissa, ratsastan ja haaveilen omasta hevosesta. Minun avomiehelläni on kaksi ihanaa koiraa.
Olen todella tyytyväinen elämääni, vaikka joskus harmittaakin, että olen tyhmä.
Onko täällä muita kohtalotovereita, jotka ehkä tunnistavat itsensä tästä?
Kommentit (98)
AP:n kannaittaisi varata aika neuropsykologille niin tiedät missä kognition osa-alueilla haasteesi ovat. Ja siellä ehkä selviää jos sulla on MS-tauti tai jotain muuta mikä on häiriöiden taustalla.
Mitä on tyhmyys? Avaruudellisen ajattelun heikkoutta? Vai joku kenellä on ns pitkät piuhat? En itse aina saa sovitettua teoriaa käytäntöön, en silti koe olevani tyhmä. Avaruudellinen ajattelu onnistuu minulta hyvin ja olen aina myös kartalla siitä missä liikun.
Käyttäjä370599 kirjoitti:
Kuulostaa aika merkilliseltä. Voisiko kyseessä olla tyhmyyden sijaan jonkinlainen hahmotushäiriö?
Eikös noi ole aika lailla sama asia.?
Jassoo. En tiedä oletko tyhmä mutta jotenkin mukavalta ihmiseltä vaikutat, et varma juurikaan tärkeile, ja jonkinlainen levollisuus tekstistäsi huokuu.
Mulla sama. Olen tyhmä osittain ja varmaan tälle olisi jokin hieno käsite olemassa, mutta tyhmä mikä tyhmä. Pääsin ylioppilaaksi, mutta lukion matikan numero oli 5 ja reputin matikan kirjoituksissa. Fysiikka ja kemia myöskin kamalaa tervan juontia. En vaan tajua, hahmota.
Eksyn tutuissakin paikoissa. Joku ostarin parkkihallin hahmottaminen ja lentokentät ihan mahdottomia. Autoa ajan auttavasti, koska yhdistettynä kova vauhti ja hahmottaminen on hankalaa ja minun ostalta myös vaarallista. Mitään navigaattoria en pysty vilkuilemaan ajaessa.
Olen jo keski-ikäinen ja ihan hyvin pärjännyt tästä huolimatta opinnoissa ja työelämässä. Hain yliopistoon humanistiselle alalle. Pärjään excelillä, jos pitää jotain laskea. Päässä en osaa laskea, enkä hahmota suuruusluokkia, väsyneenä vaikeuksia jo ihan kellonajoissakin.
Välillä mietin onko tämä jo jotain alkavaa muistisairautta, mutta mieheni on lohduttanut, että olin ihan yhtä pihalla jo 20 vuotta sitten.
Itse olen viisikymppinen ja huomannut olevani aika tyhmä. Ikääntyessä asia on jotenkin konkretisoitunut. Nuorempana pidin itseäni keskivertona, pärjäsin koulussa kohtuullisesti, pääsin ylioppilaaksi jne.
Tiedän, että keskittymiskyvyssäni on ongelmia, mutta se ei ole ainoa syy. Tottakai kokemusta ja viisautta kertyy iän myötä, mutta samalla tuntee itsensä entistä tyhmemmäksi. Onko muilla vastaavaa kokemusta?
Jos ap äänestää vihreitä niin sitten olet kyllä aika aivokuollut täytyy myöntää.
Miten tyhmyys määritellään? En ole mielestäni kovin heikkolahjainen, mutten erityisen älykäskään. Olen varmaan sitten hyvin keskinkertainen. Minulla on tietyt Akilleen kantapäät, mutta olen pyrkinyt siksi edistämään juuri niitä asioita, joissa olen hyvä.
Minulla ei ole haasteita mainitsemissasi asioissa, mutta kielellinen ja matemaattinen ajatteluni on kehnoa. Luulin yläasteen tunneilla monesti tajunneeni homman nimen matematiikassa ja olin kehitellyt päässäni ihan oman logiikan, joka oli monesti aivan väärin ajateltu. Onneni oli hyvä luokkakaverini, joka osasi minun ymmärtämälläni tavalla kuitenkin selittää nämä lopulta auki ja peruskoulusta jäi matikannumeroksi 8. Lukuaineiden keskiarvo oli ylipäätään 8,2. Lähdin sitten amikseen suorittamaan kaksoistutkintoa, mutta matikka meni heti perseelleen ilman kaverini tulkkausta ja sitten suoritin pelkän ammattitutkinnon. Myöhemmin AMK ja työelämässä on mennyt ihan hyvin.
Kielissä olen aina pärjännyt vain sanojen ja lauseiden ulkoa opettelulla, mutta kieliopista en saa kiinni (edes suomenkielestä, vaikka numeroni siitä oli yläasteella 9) ja olen huomannut, että minulta puuttuu se jokin suuri oivallus kielten kuin matematiikankin opiskelussa.
En osaa tai en tiedä mistä keskustella, en ymmärrä historiaa ja en osaa edes tyhmyyteni takia selittää miksi olen tyhmä.
Mielestäni huono keskiarvo todistuksessa tai se, että sai matikasta vitosen, ei vielä ole tyhmyyttä, syynä kun voi olla vaikka lukihäiriö tai muut oppimisvaikeudet. Sen sijaan näkisin, että tyhmyyttä on muun muassa olematon päättelykyky, kyvyttömyys ottaa selvää asioista tai jonkun huuhaamututiedon pitäminen totena. Tähän kykenee ihan korkeakoulutetutkin ihmiset.
Tuo on hahmotushäiriö, ei tyhmyyttä. Neuropsykologin kartoitus voisi antaa sinulle paljon lisätietoa.
Mäkin oon aika tyhmä. Ollaan tyhmiä yhdessä!
En lukenut kaikkea, mutta tyhmää tekstissäsi oli vain kappalejaon puuttuminen.
Tunnistan osittain itseni. Olen ajatellut että kyseessäbonbjokin hahmotushäiriö. Eksyn Tosi helposti jne. Mut sen kans näin aikuisena pystyy elämään 👍
Heh olen itse pitänyt itseäni aina tyhmänä. Olen vielä aika nuori. Lukiosta olen tähän mennessä kirjoittanut C ja M, mutta esim. fysiikan kurssista sain 5, kemian kurssin jouduin käymään 3 kertaa ennen kuin sain kurssin edes läpi ja matikan pakolliset kurssit sain juuri ja juuri läpi.
Minulla on juurikin tuo, että en osaa hahmottaa. En mitenkään pystynyt ymmärtämään kemiaa, fysiikkaa tai matikkaa sillä en vain pysty ymmärtämään niitä asioita konkreettisesti, soveltamaan tehtävissä tai ymmärtämään todellisuudessa.
Usein kun puhutaan vaikka rakentamisesta tai jostain muodosta tai reitistä, niin en osaa hahmottaa päässäni niitä ollenkaan. Tuo reitin ymmärtäminen ja muistaminen parantui kun sain ajokortin ja hyppäsin itse autonrattiin, mutta en vieläkään ole penaalin terävin kynä.
Sitten jos puhutaan juuri sellaisesta asiasta mistä minulla ei ole tietoa eikä kokemusta, en jaksa siitä oikein puhua. Minulle se on hällä väliä. Olen myös melko yksinkertainen ajattelija, en tykkää tehdä asioista vaikeita.
Kielet minulta kuitenkin onnistuu melko hyvin, sillä minulla on kansainvälisiä ystäviä josta syystä englanti ja ruotsi eivät ole olleet vaikeita, niissä keskiarvo 7-8. Koulussa en ole ikinä kovin paljoa panostanut, vain ne aineet mitkä kiinnostavat, jos niihinkään.
Minulla matemaattiset aineet on tosi helppoja. Osaan ajatella isoja ja pieniä kokonaisuuksia, ja yhdistellä niitä toimiviksi käytännön työelämän ratkaisuksi.
En osaa sosiaalisia pelejä. En osaa olla osa ryhmää, en tajua miten kommunikoida asioita ilman että kaikki ympärillä loukkaantuu. Olen asiaorientoitunut ja vauhdikas.
Pidin itseäni tyhmänä, kun en osaa pakottaa itseni oppimaan asioita mitkä ei kiinnosta. Minulle on ihan sama mitkä julkkikset pyörii missäkin, en koskaan katso telkkaria, en välitä kuka jäi junan alle toisella paikkakunnalla....
Lapsia minulla on ja heidän diagnosien jälkeen olen ymmärtänyt että me olemme kaikki kyllä ihan ok älykkyydeltämme. Meillä ei vaan ole neurotyypilliset aivot; Adhd ja aspberger....
Olen lukenut paljon kirjoja aiheesta ja nyt alkaa arki rullaamaan helpommin. Olen käynyt vuorovaikutuskursseja, minulla on arkea helpottavia rutiinit ja toisella lapsella on lääkitys.
Sinulla on todennäköisesti hahmotushäiriö ja keskiverto älykkyys. Jos asia häiritsee, hae hahmotushäiriöön diagnoosi. Toimintaterapian kautta saat siihen sopivat työkalut selviytyä.
Saako viisaat osallistua?
Ihmettelen miten jotkut (naiset) voivat vielä keski-ikäisenäkin olla tietämättömiä miten jotkut jutut toimii.
Esimerkiksi sellainen yksinkertainen asia kuin keskuslämmityspatterin ventiilin säätö, eivät tiedä kumminpäin se menee isommalle tai kiinni.
Käyttäjä370599 kirjoitti:
Kuulostaa aika merkilliseltä. Voisiko kyseessä olla tyhmyyden sijaan jonkinlainen hahmotushäiriö?
Hei! Sori etten heti ehtinyt vastailemaan, olin käymässä tallilla.
Kysymyksessä ei ole hahmotus eikä muukaan häiriö, kuten ADHD tai oppimishäiriö. Olen siitä ihan 100% varma. Jonkin verran olen näitä asioita joutunut opiskelemaankin. Hahmotan oikein hyvin ympärilläni olevaa tilaa ja liikkeitäni siinä. Minulla ei myöskään ole erityisiä kielellisiä vaikeuksia, mitä tulee ymmärtämiseen tai tekstin ja puheen tuottamiseen. En ole kömpelö, päinvastoin. En usko, että kukaan hahmotushäiriöstä kärsivä pystyisi opiskelemaan aika menestyksellisesti balettia ikävuodet 7-15. Olen muutenkin hyvä liikunnassa ja urheilussa.
Ehkä nuo kertomani esimerkit johtivat siihen suuntaan, että hahmotus häiriön mahdollisuus korostui liikaa.
Otetaan vähän erilainen esimerkki: työssä meillä on hyvin tarkat ja selkeät ohjeet koronan torjumiseksi. Niiden noudattaminen kuitenkin edellyttää soveltamista. Tämä on minulle vaikeaa ja joudun miettimään koko ajan ja joka tilanteessa mitä nyt pitää tehdä. Minusta tuntuu, että työkavereilta 2 metrin turvavälien pitäminen sujuu ihan itsestään, heidän ei tarvitse sitä erikseen miettiä. Tai että pitääkö juuri tässä tilanteessa pestä tai desinfioida kädet. He jotenkin osaavat ajatella(?) tai pitää mielessään ovatko esim koskeneet johonkin paikkaan josta voisi saada viruksen ja sitten pesevät käsiään sen mukaan. Tämä on minulle ihan mahdotonta ajatella samalla kun teen työtäni, joten desinfisioin käsiäni koko ajan ja pesen 15 minuutin välein. Multa kuluu 6-8 pulloa käsidesiä 7,5 tunnin työpäivän aikana.
Tätä on vaikea selittää. Muut osaavat asioita, joita minä en vain osaa. En esim ymmärrä erilaisten maksu ja bonus ym korttien eroja: millä voi maksaa missäkin. Joudun usein soittamaan miehelleni kaupasta ja kysymään että voiko Citynarketissa maksaa vihreellä kortilla.
Eli en kärsi hahmotus häiriöstä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
AP:n kannaittaisi varata aika neuropsykologille niin tiedät missä kognition osa-alueilla haasteesi ovat. Ja siellä ehkä selviää jos sulla on MS-tauti tai jotain muuta mikä on häiriöiden taustalla.
Olen tätäkin miettinyt. Mutta taidan mieluummin olla vain tyhmä. Tarviiko siihen sen kummalisempaa diagnoosia. Ms-tautia mulla ei aivan varmasti ole. Tunnen taudin oireet ja ne eivät sovi minuun mitenkään.
Ap
Kuulostaa aika merkilliseltä. Voisiko kyseessä olla tyhmyyden sijaan jonkinlainen hahmotushäiriö?