Kertokaa jo aikuisten lasten äidit rehellisesti, miten pettynyt olet jos et saa lapsenlapsia?
Asteikolla 0-10 kuinka pettynyt olet jos käy niin ettei yksikään lapsistasi tee lapsia eli lapsenlapsia ei tule. Niin että 0 ei yhtään pettynyt, 10 äärimmäisen pettynyt. Ja nyt ihan rehelliset tunteet tähän eikä pelkkää järjen ääntä että "jokainen tekee omat päätökset blaablaa"
Kommentit (147)
Itselläni on vain yksi lapsi, nuorena saatu. Ja toivon tulevani isoäidiksi. Jos en tule niin olen vähän surullinen.
Tiedän että äitini on vähän pettynyt. Veli ei voi saada lapsia ja minä en halua, joten ei ole tulossa lapsenlapsia. Leikittää ja hoitaa serkkujen lapsia.
Minulla on kaksi lasta. Olen todella pettynyt jos suku ei jatku. Eli 10.
Minulla on neljä lasta eikä mitään tarvetta lapsenlapsille. Olen saanut hoitaa ja leikkiä yllin kyllin.
Kyllä olisin pettynyt, mutta selviäisin varmasti. Lastenlapset voisivat olla elämäni suurimpia iloja omien lasten jälkeen. Vaikeaa sanoa numeroa. Olisin varmasti tosi surullinen, voisin sanoa 9. Toisaalta voisi ajatella, että lastenlapset olisivat ylimääräinen plussa, eli 5.
Pahinta varmaan olisi, jos lastenlapsia olisi, mutta välit olisivat täysin menneet, eikä heihin olisi mitään suhdetta. Ja voihan se odotettu lastenlapsi olla ihan pas*ka (joku oman mumminsa hakkaava ja ryöstävä psykopaattirikollinen).
Mulla kaksi lasta Esikoiseni 23 ja nuorempi on 17v
En olisi kauhean pettynyt, esimerkiski jos he saisivat hyvän ammatin ja olisivat menestyneitä.
Mutta jos he taas jäävät alepan kassalle töihin, eivätkä hanki lapsia olisin vähän pettynyt.
Voitte olla pettyneitä, mutta lasten velvollisuus ei ole tehdä teille lapsenlapsia.
Vierailija kirjoitti:
Voitte olla pettyneitä, mutta lasten velvollisuus ei ole tehdä teille lapsenlapsia.
Niin? Onko joku sanonut, että olisi?
Tiedän, että lapseni haluaisi lapsia, joten hirveää olisi, jos ei hän niitä saisi. En niinkään osaa kaivata lapsenlapsia.
Anteeks mitä? Pettynyt? Ei kuulu minulle lapsen sukupuoliasiat.
Vierailija kirjoitti:
Anteeks mitä? Pettynyt? Ei kuulu minulle lapsen sukupuoliasiat.
Ihminen ei saisi haaveilla isovanhemmuudesta? Mitkä muut yleensä toteutuvat asiat ovat kiellettyjen listalla?
En olisi yhtään pettynyt. Aion viettää ns.omaa elämää eikä siihen todellakaan kuulu lapsenlapset
En nyt sanoisi, että pettynyt, sillä se vihjaisi siihen, etten hyväksyisi lasteni valintoja, mutta olisin ehkä hieman surullinen, semmoista 4-5 luokkaa. Ja se koskee sitä, etten saisi olla isovanhempi. Mutta jos lapseni haluaisivat lapsia, mutteivat saisi, olisin heidän puolestaan surullinen ihan kympillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voitte olla pettyneitä, mutta lasten velvollisuus ei ole tehdä teille lapsenlapsia.
Niin? Onko joku sanonut, että olisi?
Kyllä pettynyt saa olla eikä tunteelleen mitään voi.
Eri asia on tässäkin se miten sitä ilmaisee.
Eli ei sitä tietenkään voi lastensa niskaan kaataa.
Se pettymyksen tunne on vaan nieltävä tai purettava vaikka ystävän kanssa.
Minä olen saanut lastenlapsia ja olen heistä onnellinen ja olisin ollut pettynyt kyllä ellei olisi tullut.
Lapseni olivat jo aika " vanhoja" saadessaan lapsensa eli jouduin jo hiukan painimaan sen ajatuksen kanssa ettei lapsenlapsia ehkä tule.
En selvästikään ole heitä rasittanut sillä koska välit ovat hyvät.
Vastaan jo edesmenneen äitini puolesta, että hän oli oikein tyytyväinen puolestani etten halunnut lapsia vaan keskityin ihan muihin asioihin elämässäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voitte olla pettyneitä, mutta lasten velvollisuus ei ole tehdä teille lapsenlapsia.
Niin? Onko joku sanonut, että olisi?
Kyllä pettynyt saa olla eikä tunteelleen mitään voi.
Eri asia on tässäkin se miten sitä ilmaisee.
Eli ei sitä tietenkään voi lastensa niskaan kaataa.
Se pettymyksen tunne on vaan nieltävä tai purettava vaikka ystävän kanssa.Minä olen saanut lastenlapsia ja olen heistä onnellinen ja olisin ollut pettynyt kyllä ellei olisi tullut.
Lapseni olivat jo aika " vanhoja" saadessaan lapsensa eli jouduin jo hiukan painimaan sen ajatuksen kanssa ettei lapsenlapsia ehkä tule.
En selvästikään ole heitä rasittanut sillä koska välit ovat hyvät.
Lisään vielä, etten olisi ollut pettynyt lasteni valintaan sinänsä vaan siihen etten pääse kokemaan isovanhemmuutta.
Olisin hyvin kiitollinen, jos yksikään kolmesta lapsestani ei hankkisi yhtään lasta, eli 0.
Vierailija kirjoitti:
0, en halua lapsenlapsia.
Saanko kysyä miksi itse olet tehnyt lapsia?
Jotenkin ihan puistattavaa itsekkyys mitä joistain viesteistä paistaa etenkin toi "Mielummin ei lapsenlapsia ollenkaan jos minä en saa olla niiden kanssa tekemisissä". Minä, minä ja vielä kerran minä.
0, en halua lapsenlapsia.