Lue keskustelun säännöt.
Psykologi haluaisi aloittaa mielialalääkkeen 12 vuotiaalla lapsella.. mitä mieltä?
09.03.2019 |
Lapsi aloitti uudella psykologilla n. 2 kk sitten, ja jo muutama vk sitten ilmoitti, että lapsi olisi mielialalääkkeen tarpeessa, ja nyt varannut ajan lääkärille sitä varten.
Lapsella siis masennusta ollut n. 3v, jota hoidettu terapiassa n. 1, 5v. Itse olen kotiloissa huomannut lapsen selvästi menneen posttiivisempaan suuntaan, ottaa kontaktia, juttelee, hakeutuu seuraan, ei siis vain hautaudu huoneeseensa ym. Ylipäätään siis positiivista kehitystä tapahtunut minun silmin.
Mitä mieltä/ kokemuksia? Kannattaako tuohon mielialalääkkeen aloitukseen nyt sitten olla "suostuvainen"? Lapsi itse ei osaa sanoa mitä mieltä asiasta on.
Kommentit (117)
Oletko nyt ymmärtänyt asian aivan oikein? Onko kyseessä siis ihan oikea psykologi vai esim. psykiatrinen sairaanhoitaja? Tai joku muu psykoterapeutti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On sen verran tärkeä asia ja iso tilanne teillä, että kauniisti esitän näkemykseni, että tämä ei ehkä ole oikea foorumi saada näkemyksiä asiaan. Mielipidettä asiaan ei pitäisi antaa tuntematta ja tapaamatta lasta, ja tietämättä koko tilannetta.
Voimia ja jaksamista teille, sekä toipumista lapselle!
Todella pitkä aika takana masentuneena lapsellasi. Tuossa vaiheessa olisi kyllä järkevää kokeilla myös lääkitystä avuksi.
Mitä pelkäät?
Jos lapsi on masentunut saattaa jäädä monta kehitysvaihettakin väliin.
On luonnollista, että punnitsee hyötyjä ja haittoja. Kerro peloistasi lääkärille, ja pyydä käymään kanssasi todennäköisyyksiä niin haittavaikutuksille kuin hyville vaikutuksille.
Lääkityksen ottamista ei tarvitse päättää ensimmäisellä käynnillä.
Kyllä, psykologi sekä neuropsykiatrinen valmentaja.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa sanoa, kuinka pahasta masennuksesta on kyse, mutta itse en lähtisi ensimmäisenä suosittelemaan kaikkien mahdollisten sivuvaikutusten takia.
Kyllähän se on tiedossa, että lääkärit määrää noita myrkkyjä niillekin, jotka niitä ei tarvii ihan vaan sen takia, että lääkeyhtiöt saisivat mömmönsä menemään kaupaksi. Monesti nuo lääkkeet eivät edes auta siihen vaivaan, johon ne on tarkoitettu.
Mitkä asiat pitävät lapsen masennusta yllä? Miksi ap suhtaudut kielteisesti lääkitykseen, jos 12-vuotias lapsi on jo kolme vuotta elämästään kärsinyt masennuksesta? Se on 1/4-osa lapsesi elämästä tähän mennessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa, kuinka pahasta masennuksesta on kyse, mutta itse en lähtisi ensimmäisenä suosittelemaan kaikkien mahdollisten sivuvaikutusten takia.
Kyllähän se on tiedossa, että lääkärit määrää noita myrkkyjä niillekin, jotka niitä ei tarvii ihan vaan sen takia, että lääkeyhtiöt saisivat mömmönsä menemään kaupaksi. Monesti nuo lääkkeet eivät edes auta siihen vaivaan, johon ne on tarkoitettu.
Monella lääkkeet auttavat. Oma toimintakyky on niiden ansiosta paljon parempi ja jaksan terapiassa työstää asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, psykologi sekä neuropsykiatrinen valmentaja.
ap
No jos lapsi käy myös psykoterapiassa, kuten kirjoitit, niin kysykää sen psykoterapeutin mielipidettä asiaan. Hän tuntee lapsen 1,5 v. ajalta.
Kuulostaa siltä että lasta hoitamassa on useampi ammattilainen. Paras mitä voit tehdä on yhteistyö heidän kanssaan, koska parempia vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten lapsen masennusta hoidettiin ensimmäiset 1,5 vuotta?
Lapsi on ollut siis neljäsosan elämästään masentunut.
Onko kavereita? Nauttiiko koulusta? Haaveileko? Mitä harrastaa? Miten suoriutuu koulusta?
Jos lapsi ei ole käynyt aikoihin lääkärillä, on varmaan ihan syytä käydäkin. Lääkitysarviossa keskustellaan lääkkeestä nuoren itsensä ja myös vanhempien kanssa. Ei varmaan kannata ottaa ennakkoasennetta puoleen eikä toiseen, vaan mennä keskustelemaan, kuuntelemaan ja kyselemään.
Sinun on myös muistettava, että vaikka sinusta näyttää lapsen käytös olevan parempi kuin ennen, voi olla, että hän on psykologille puhunut asioita, joita ei sinulle voi puhua, lapset kun yleensä suojelevat vanhempiaan, eikä aina ole vanhemmille niin helppo kaikkia tunteitaan näyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitkä asiat pitävät lapsen masennusta yllä? Miksi ap suhtaudut kielteisesti lääkitykseen, jos 12-vuotias lapsi on jo kolme vuotta elämästään kärsinyt masennuksesta? Se on 1/4-osa lapsesi elämästä tähän mennessä.
En ole ap, mutta noi masennuslääkkeet voi vaikka heikentää nuoren pubertaalisen kehityksen, tuhota seksuaalisuuden, latistaa tunne-elämän, viedä terävyyttä ajattelulta jne. joten ihan hyvin ymmärrän ap:n epäröivän asenteen.
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa, kuinka pahasta masennuksesta on kyse, mutta itse en lähtisi ensimmäisenä suosittelemaan kaikkien mahdollisten sivuvaikutusten takia.
Kyllähän se on tiedossa, että lääkärit määrää noita myrkkyjä niillekin, jotka niitä ei tarvii ihan vaan sen takia, että lääkeyhtiöt saisivat mömmönsä menemään kaupaksi. Monesti nuo lääkkeet eivät edes auta siihen vaivaan, johon ne on tarkoitettu.
Eihän se lääkitys tässä se ensimmäinen konsti olekaan, kun masennusta on takana jo 3 vuotta, ja sitä on hoidettu terapiassa 1,5 vuottaa.
Miksi lapsi vaihtoi psykologia? Onko se psykoterapia kuitenkin ollut samalla psykoterapeutilla koko ajan? Mitä mieltä hän on lapsen voinnista? Miksi halusitte lapselle sellaisen psykologin, joka on myös neuropsykiatrinen valmentaja? Onko lapsella jokin neuropsykologinen ongelma masennuksen lisäksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä asiat pitävät lapsen masennusta yllä? Miksi ap suhtaudut kielteisesti lääkitykseen, jos 12-vuotias lapsi on jo kolme vuotta elämästään kärsinyt masennuksesta? Se on 1/4-osa lapsesi elämästä tähän mennessä.
En ole ap, mutta noi masennuslääkkeet voi vaikka heikentää nuoren pubertaalisen kehityksen, tuhota seksuaalisuuden, latistaa tunne-elämän, viedä terävyyttä ajattelulta jne. joten ihan hyvin ymmärrän ap:n epäröivän asenteen.
Yleensä lääkäri osaa huomioida asioita lääkityksen määrätessään. Lääkitys puretaan, jos se ei toimi. Ja pitää olla todella kovan luokan lääkitys, että se tunne-elämän latistaisi.
Juttelisin lääkärin kanssa. Mukava kuulla kun lapsi voi paremmin. Ehkä tilannetta voisi seurata vielä jonkun aikaa?
Pie.ellä annoksella aloitettu lääkekin on ihan ok.
Itselläni oli reilu 10-vuotiaana todella vakava masennus. Silloin ei ollut lääkkeitä lapsille (huonosti aikuisillekaan) eikä niitä olisi uskallettu määrätä, jos olisi ollutkin. Ei lasten masennukseen edes uskottu silloin. Kaikki lapsen ongelmat nähtiin vanhempien syynä. Onneksi noista ajoista on tultu eteenpäin! Uskon että lääke olisi silloin pelastanut monta vuotta elämästäni!
Jos lapsi on jo kolme vuotta joutunut kärsimään masennuksesta niin eikö tuossa kohtaa tekisi mitä tahansa ettei lapsen enää tarvitsisi kärsiä? Kokeilkaa lääkettä, jos siitä tulee haittavaikutuksia tai se ei tehoa niin lopettakaa se. Jos lääke auttaa niin eikö se olisi lapselle aika mahtava juttu? Lääkkeen saa aina lopetettua jos tarvitsee, masennusta ei taas saa aina pois ilman lääkitystä, joka auttaa aivoja toimimaan normaalisti välittäjäaineiden kanssa.
Olisin itsekin tarvinnut lääkitystä jo lapsena. Kannattaa kokeilla, ja lopettaa jos ei toimi.