Miten ihmeessä perhepäivähoitajat saavat hoitolapset pysymään niin tottelevaisina?

Ryhmäpaine ja eivät ehkä pidä hoitotätiä riittävän läheisenä vastustellakseen. Nuo samat lapset todennäköisesti käyttäytyvät hyvinkin erilailla kotona.

Jos yksi lapsi riehuu niin vaikuttaa se muihinkin. Siksi päiväkodissa on levotonta, jos yksikin siitä 20 ryhmästä ei tottele niin muut seuraa perässä. Pienemmälle porukalle on helpompi pitää kuria.

Eivät ole omia. Lapset ovat tottelevaisia, paitsi kotona.

Lapsia on vähän, on aikaa keskustella heidän kanssa vrt. päiväkotiryhmät. Lapset yleensäkin ovat vieraskoreita. Villikoille osaa ottaa mukaan mieluista tekemistä jos ei vaikka jaksakaan istua, heidät kun tuntee hyvin.

Ex-Pph, joka koki hoitolapset lähinnä kuin sisarusten lapsiksi <3

Lapsilla on selkeät säännöt ja ne on kaikille samat ja niistä ei lipsuta. Ei siihen mitään kuritusta tarvita, hoitaja tekee kerran säännöt selväksi ja sillä siisti. Eikä lapset ole koskaan hoidossa samanlaisia kuin kotona. Sitä paremmin työnsä tekee, mitä helpommalta se näyttää.

Vierailija kirjoitti:

Lapsilla on selkeät säännöt ja ne on kaikille samat ja niistä ei lipsuta. Ei siihen mitään kuritusta tarvita, hoitaja tekee kerran säännöt selväksi ja sillä siisti. Eikä lapset ole koskaan hoidossa samanlaisia kuin kotona. Sitä paremmin työnsä tekee, mitä helpommalta se näyttää.

Miten se käytännössä toimii, että säännöistä ei lipsuta? Kyllähän ne säännöt voi ladella tiskiin, mutta kriittinen kohta on siinä mitä tapahtuu silloin, kun lapsi ei tottele vaikka hänelle on kerrottu säännöt, Ei se niin yksinkertaista varmasti ole, että silloin säännöt vaan kerrotaan uudestaan?

Lasten fyysinen kurittaminen kiellettiin jo vuonna 1984 (kyllä, myös tukkapöllyt ja luunapit ovat kuritusväkivaltaa).

Vierailija kirjoitti:

Lasten fyysinen kurittaminen kiellettiin jo vuonna 1984 (kyllä, myös tukkapöllyt ja luunapit ovat kuritusväkivaltaa).

Tuosta alkoi lastenkasvatuksen rappiokehitys missä toisaalta vanhemmat kokevat kasvavaa voimattomuutta huonokäytöksisten lastensa edessä ja toisaalta missä koko tottelemisen edellyttämistä on hiljalleen alettu pitää haitallisena. Valta perheissä siirtyy yhä enemmän lapsille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten fyysinen kurittaminen kiellettiin jo vuonna 1984 (kyllä, myös tukkapöllyt ja luunapit ovat kuritusväkivaltaa).

Tuosta alkoi lastenkasvatuksen rappiokehitys missä toisaalta vanhemmat kokevat kasvavaa voimattomuutta huonokäytöksisten lastensa edessä ja toisaalta missä koko tottelemisen edellyttämistä on hiljalleen alettu pitää haitallisena. Valta perheissä siirtyy yhä enemmän lapsille.

Haista paska. - pahoinpidelty lapsi

Me annamme niille lapsille piiskaa jos ne eivät ole tottelevaisia.

Vierailija kirjoitti:

Olen kirjaston satutunneilla ihmetellyt... Lapset istuvat kun hoitotäti käskee ja nousevat ylös vasta kun ovat saaneet luvan. Kukaan ei väitä vastaan saati yritä karata.

Miten ihmeessä perhepäivähoitajat saavat aikaan tuon?

Tuollaista tottelevaisuutta kun katsoo niin tuntuu, kuin olisi palannut aikakoneella takaisin johonkin 80-luvulle jolloin lapset vielä pidettiin kuuliaisina kurituksella pelottelemalla.

Olin lapsi 70- ja 80-luvuilla. Ei minua pidetty kuuliaisena kurituksella pelottelemalla.

Lapset ovat vieraskoreita. Mutta kun mun vanhempi lapsi oli pph:lla, hän ei halunnut ottaa minun lastani ja toista samanikäistä lasta samoina päivinä, koska he kuulemma riehuivat niin kauheasti. Ei mikään ihme, kun hänellä oli aika pienet tilat eikä vienyt lapsia iltapäivällä ulos ollenkaan. Edellisellä pph:lla (joka siis jäi eläkkeelle ja jouduimme vaihtamaan hoitajaa) ei tuota ongelmaa ollut. Että kyllä se riippuu pph:stakin. (Meidän lapsi meni vaihtoi sitten päiväkotiin, kun ohjelmassa oli sen verran paljon videoiden katsomista.)

Perhepäivähoitaja on yksin niiden lasten kanssa. Se on vähän pakko saada niihin lapsiin sellainen ote että tottelevat. Muuton eivät lapset ole turvassa eikä niiden kanssa voida tehdä mitään.

Nykyisin vaan uusavuttomat vanhemmat ja kasvattajat eivät enää edes ymmärrä että lapsen turavllisuden tae ovat selkeät säännöt. Sitten ihmetellään kun lapset riitelee, rikkoo ja uhmaa.

Monessa asiassa lasten kanssa pitäisi palata "vanhaan aikaan " ja moni asia tulisi paremmaksi.

Uhkailemalla ja pelottelemalla, veikkaisin. Ne muutamat ketä tiedän, on kyllä sellaisia justiinoita, että itsekin tottelisin. Vanhemmille esitetään ihan muuta ja lapsille huudetaan pää punaisena pienistäkin asioista.

Lasten kanssa voi tehdä paljon enemän hauskaa silloin kun on selkeät raamit ensin asetettu.

Jos raameja ei ole niin kaikki energia menee aikuisilla kieltämiseen ja yrittämiseen pitää hommaa kasassa.

Siinä ei sitten hauskuutta usein paljon ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten fyysinen kurittaminen kiellettiin jo vuonna 1984 (kyllä, myös tukkapöllyt ja luunapit ovat kuritusväkivaltaa).

Tuosta alkoi lastenkasvatuksen rappiokehitys missä toisaalta vanhemmat kokevat kasvavaa voimattomuutta huonokäytöksisten lastensa edessä ja toisaalta missä koko tottelemisen edellyttämistä on hiljalleen alettu pitää haitallisena. Valta perheissä siirtyy yhä enemmän lapsille.

Samaa mieltä.

Hoitajalla on enemmän auktoriteettia, koska on vieraampi kuin oma äiti ja säännöt on opittu ryhmässä.  Kotona äidit helpommin lipsuu niistä ohjeistuksistaan, kun on se kaikki muukin kotityö siinä tehtävä eikä aina jaksa olla niin tarkka, annetaan helposti periksikin, että okei nyt sitten mutta seuraavalla kerralla....jne.

Ja äidilleenhän ne lapset muutenkin kiukuttelevat.  Oletteko huomanneet sellaista, että kun päivähoidossa ihan kiltisti olevaa lasta tulee äiti hakemaan, lapsi heittäytyykin kiukuttelemaan ja marisemaan?

Ovathan koulussa esim. eka- ja tokaluokkalaiset lapsetkin hirveän kuuliaisia ja tottelevat opettajaa mielellään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsilla on selkeät säännöt ja ne on kaikille samat ja niistä ei lipsuta. Ei siihen mitään kuritusta tarvita, hoitaja tekee kerran säännöt selväksi ja sillä siisti. Eikä lapset ole koskaan hoidossa samanlaisia kuin kotona. Sitä paremmin työnsä tekee, mitä helpommalta se näyttää.

Miten se käytännössä toimii, että säännöistä ei lipsuta? Kyllähän ne säännöt voi ladella tiskiin, mutta kriittinen kohta on siinä mitä tapahtuu silloin, kun lapsi ei tottele vaikka hänelle on kerrottu säännöt, Ei se niin yksinkertaista varmasti ole, että silloin säännöt vaan kerrotaan uudestaan?

Vaikka fyysinen kuritus onkin (onneksi) kielletty, niin fyysistä rajoittamista ei ole. Jos esim. lapsi tekee jollain esineellä jotain kiellettyä, niin esine otetaan häneltä pois. Jos lapsi menee kiellettyyn paikkaan, hänet nostetaan sieltä heti pois jne. Kun tässä on aina johdonmukainen, niin useimmat lapset oppivat nopeasti, että ei kannata edes yrittää. Monesti näkee, että äiti kieltelee, mutta ei sitten jaksa pitää huolta siitä, että kieltoa noudatetaan.

Toki tässä auttaa myös lasten vieraskoreus ja se, että ryhmässä lapset oppivat mallia toisiltaan. Ja on sitten tässä suhteessa hankalampia lapsia, joihin mainitsemani keinot eivät toimi yhtä helposti.

Vaikeita tilanteita voi myös vähentää ennakolta tarjoamalla lapsille tarpeeksi mielekästä tekemistä ja antamalla positiivista huomiota toivotusta käytöksestä.

Lapset ovat hauskoja, kun he vahtivat myös toisiaan, että nämä tottelevat ja tekevät niin kuin on sovittu. Kauppareissutkin neljän pienen kanssa onnistuvat erittäin hyvin. Vanhemmat taas sanovat, ettei sen yhdenkään kanssa voi mennä kauppaan. Ei ole tarvinnut uhkailla eikä kurittaa, vaan juuri johdonmukaisuus on kaiken a ja o.