"Sinkkuus"/Yksinäisyys - kohtalotovereita?
Olen 30- ja 40 -ikävuoden puolivälissä oleva, työssäkäyvä mieshenkilö. Minulla on ollut vain todella lyhyitä seurustelu/tapailusuhteita, mutta ei koskaan mitään kunnollista. Noista lyhyistäkin suhteista minut on aina jätetty, kun olen sattuneesta syystä varmaan hieman takertuva ja epätoivoinen. Jotenkin tuo kunnollisen ihmissuhteen löytäminen tässä iässä tuntuu niin helvetin epätoivoiselta. Minulla on jonkin verran kavereita, mutta lähes kaikki ovat miespuolisia ja nettitreffipalstat ovat oikeastaan ainoa mahdollisuus löytää ihmissuhude. Tuhlasin osan nuoruudestani mielenterveysongelmien kanssa enkä oikein käynyt missään, ja tuosta syystä ihmissuhdeasiani ovat hieman retuperällä.
Liikuntaharrastuksia minulta löytyy jonkin verran, mutta periaatteessa olen aika tylsä tyyppi. Viihdyn siis paljon kotona enkä jaksa bilettää sitäkään vähää mitä joskus alle 30-vuotiaana. Vaan eipä sieltä baareistakaan koskaan oikein seuraa löytynyt. Omasta mielestäni olen normaalin näköinen ja on minua joskus kehuttu komeaksikin, mutta itsetuntoni on aika nollissa. Fyysisesti olen hyväkuntoinen ja saliharrastuksen vuoksi lihaksiakin on jonkun verran ja olen normaalipainoinen. Eli pidän siis huolta itsestäni.
Yksinäisyys kuitenkin kalvaa minua jatkuvasti ja olisi niin mukava löytää sellainen normaali parisuhde, jossa ei pelattaisi koko ajan taustalla kuten noissa tähänastisissa suhteissa on ilmeisesti käynyt. Se normaali suhde vain tuntuu mahdottomalta minun "spekseilläni". Vaikka olisi kuinka menoa, töitä ja harrastuksia, niin loppujen lopuksi sitä istuu iltaisin yksin kämpillä telkkaria katsomassa sellainen inhottava, tyhjä tunne mahanpohjassa. Varsinkin pitkät pyhät ovat yhtä tuskaa, vaikka silloin pitäisi olla juuri iloinen kun on vapaata. En tunne olevani sinkku, vaan epäonnistunut aikamiespoika. Naisilla on varmasti helppo tuntea itsensä sinkuiksi, koska he yleensä löytävät baarista seuraa sormen napsautuksella. Enkä kyllä tiedä, auttaisiko minua mitkään yhden illan jutut muutenkaan. Kaipaan hirveästi läheisyyttä, en niinkään seksiä. Että on se joku, jolle kertoa murheistaan ja iloistaan ja jota pitää kainalossa.
Elämästäni on vielä karkeasti puolet elämättä, ja tällä hetkellä tuntuu että jos tilanteeni ei 40 ikävuoteen mennessä ole muuttunut, niin taidan tehdä sen itsekkääksi haukutun ratkaisun. Tämä yksinäisyys vaan tuntuu liian pahalta. Onko täällä kohtalotovereita?
Kommentit (88)
Naisilla on varmasti helppo tuntea itsensä sinkuiksi, koska he yleensä löytävät baarista seuraa sormen napsautuksella.
Meinasin kommentoida sulle kauniisti ja empaattisesti mutta tämän lauseen jälkeen enpä viitsikään.
Älä itsemurhaa harkitse. Sulla on edes kavereita, sekin on jotain. Kirjoita avoimesti itsestäsi johonkin nettideittijuttuun, aina joku voi vastatakin. Takertuvuus ei kyllä ole hyvä eikä edistä suhteen syntymistä. Tsemppiä.
Ja tosiaankaan ei naiset löydä seuraa sen paremmin, ei edes ole ketään jonka kans kävis baareissa, ja en juo alkoholia.
Vierailija kirjoitti:
Ja tosiaankaan ei naiset löydä seuraa sen paremmin, ei edes ole ketään jonka kans kävis baareissa, ja en juo alkoholia.
Naisena ihmettelen, että mistä ihmeestä toi väite, että naiset saavat aina seuraa on oikein lähtenyt liikkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Naisilla on varmasti helppo tuntea itsensä sinkuiksi, koska he yleensä löytävät baarista seuraa sormen napsautuksella.
Meinasin kommentoida sulle kauniisti ja empaattisesti mutta tämän lauseen jälkeen enpä viitsikään.
Sama juttu täällä. Tuollaiset lauseet tuntuvat niin satuttavilta koko ikänsä yksinäisyydestä kärsineelle naiselle.
Joo tarketuminen on nou nou. Monet ihmiset se säikyttää pois. Sun täytyy opetella omilla jaloilla seisomaan ja luottaa, että se toinen siinä pysyy omasta tahdostaan, eikä takertumalla.
Täällä yksinäinen nainen. Mä olin kyllä tosi menevä nuorena ja sain seuraa, mutta se oli ihan arpapeliä että millaista. Eli vaikka joku nainen saisikin mielestäi ns. helposti seuraa niin se voi silti olla yhtä yksinäinen kuin sinä kun herää kerta toisensa jälkeen jonkun ei-kiinnostavan vierestä ja sama yksinäisyys on vastassa.
Senpä takia lopetin nuo baaripokat ja nyt istun yksin himassa ja mietin mikä meni pieleen. Enää ei huvita yhtään lähteä baarista katselemaan kun siitä jäi vain tyhjää käteen.
Ehkä mulla oli vain huono säkä. Nyt katselen netistä mutta samanlaista random-menoa se sielläkin on. Luulen että hyvän parisuhteen voi löytää vain sattumalta. Näin kävi ystävilleni.
Mutta aloittajalle: minut löytää esim. OkCupidista. Siellä on kiinnostavampi hlöitä.
Myönnän, että tuo oli ehkä turhan provosoivasti ja tyhmästi sanottu, että naiset saisivat aina seuraa. Mutta on se helpompaa naisille ihan empiiristen havaintojen perusteella. Deittipalstoillakin on yhtä naista kohti varmaan 3-5 miestä, ja he myös lähestyvät aktiivisemmin.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Naisilla on varmasti helppo tuntea itsensä sinkuiksi, koska he yleensä löytävät baarista seuraa sormen napsautuksella.
Meinasin kommentoida sulle kauniisti ja empaattisesti mutta tämän lauseen jälkeen enpä viitsikään.
Taitaa olla urbaanilegenda tuo, kerta eipä ole baarista seuraa löytyny täälläkään.
Olen samantyylisessä tilanteessa sillä erotuksella että on ollut kaksi muutaman vuoden seurustelusuhdetta nuorempana. Paras neuvo minkä voin antaa on se, että hakeudu harrastukseen tai vapaaehtoistoimintaan, jossa on naisia mukana. Yhteisen tekemisen kautta tutustuu luontevimmin. Jo se kohottaa mieltä, kun pääsee sosiaaliseen ympäristöön, jossa on myös vastakkaista sukupuolta. N37
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tosiaankaan ei naiset löydä seuraa sen paremmin, ei edes ole ketään jonka kans kävis baareissa, ja en juo alkoholia.
Naisena ihmettelen, että mistä ihmeestä toi väite, että naiset saavat aina seuraa on oikein lähtenyt liikkeelle.
Kaverin (nainen) kanssa ollaan välillä käyty baarittelemassa ja ehkä 80% kerroista, kun oon käynyt hakemassa lisää juomaa tai vessassa, on joku jamppa tullut pöytään iskemään. Toinen naispuoleinen kaveri kysyi vakavalla naamalla, että miksi en ole hakenut baarista naista, kun valittelin sutinan puutetta. Eivätkä nämä ole mitään supermalleja vaan ihan peruspullukoita lähiömuijia
Aloittaja nyt sattui mielen mataluudessa ja pienessä katkeruudessa kirjoittamaan tuon lauseen, että naisten on helppo löytää seuraa baarista. Siitä on jankattu jo vaikka kuinka usein muissa ketjuissa. Voitaisiinko vastata muihinkin aloittajan asioihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tosiaankaan ei naiset löydä seuraa sen paremmin, ei edes ole ketään jonka kans kävis baareissa, ja en juo alkoholia.
Naisena ihmettelen, että mistä ihmeestä toi väite, että naiset saavat aina seuraa on oikein lähtenyt liikkeelle.
Kaverin (nainen) kanssa ollaan välillä käyty baarittelemassa ja ehkä 80% kerroista, kun oon käynyt hakemassa lisää juomaa tai vessassa, on joku jamppa tullut pöytään iskemään. Toinen naispuoleinen kaveri kysyi vakavalla naamalla, että miksi en ole hakenut baarista naista, kun valittelin sutinan puutetta. Eivätkä nämä ole mitään supermalleja vaan ihan peruspullukoita lähiömuijia
Jaa, no mä oon sitten varmaan todella vastenmielinen, koska musta ei ole kukaan ollut kiinnostunut kymmeneen vuoteen.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja nyt sattui mielen mataluudessa ja pienessä katkeruudessa kirjoittamaan tuon lauseen, että naisten on helppo löytää seuraa baarista. Siitä on jankattu jo vaikka kuinka usein muissa ketjuissa. Voitaisiinko vastata muihinkin aloittajan asioihin?
Nimenomaan, nyt takerruttiin ihan turhaan tuohon yhteen lauseeseen, vaikka ketjun aloituksen pointti oli yksinäisyys.
-Ap
Takertuvuus ei todellakaan houkuta ketään. Lisäksi tuntuu ettet itsekään viihdy seurassasi, miten siis toinen? Suosittelen terapiaa. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja nyt sattui mielen mataluudessa ja pienessä katkeruudessa kirjoittamaan tuon lauseen, että naisten on helppo löytää seuraa baarista. Siitä on jankattu jo vaikka kuinka usein muissa ketjuissa. Voitaisiinko vastata muihinkin aloittajan asioihin?
Nimenomaan, nyt takerruttiin ihan turhaan tuohon yhteen lauseeseen, vaikka ketjun aloituksen pointti oli yksinäisyys.
-Ap
No onhan tässä ketjussa myös pari kohtalontoveria ilmoittautunut...
Tiedän tunteen. En ole tänäänkään käynyt ulkona enkä edes puhunut kenenkään kanssa. Olen tehnyt tässä koneella töitä, surffannut ja välillä telkkaria vaikkei sieltä mitään tule. Itse alan kotona helposti tekemään töitä kun ei ole mitään tekemistä, kun teen etätöitä muutenkin välillä. Saattaa siis mennä useampi päivä sisällä töitä tehden, en vie edes roskapussia. Joskus yritän yksin lähteä fillariroimaan tai johonkin puistoon, torille mutta ei se niin kivaa ole yksin. Harmittaa kun kaunis kesä menee enkä saa aikaiseksi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja nyt sattui mielen mataluudessa ja pienessä katkeruudessa kirjoittamaan tuon lauseen, että naisten on helppo löytää seuraa baarista. Siitä on jankattu jo vaikka kuinka usein muissa ketjuissa. Voitaisiinko vastata muihinkin aloittajan asioihin?
Nimenomaan, nyt takerruttiin ihan turhaan tuohon yhteen lauseeseen, vaikka ketjun aloituksen pointti oli yksinäisyys.
-Ap
Tuolla yhdellä lauseella loukkasit monia naispuolisia kohtalontovereitasi ja siksi he eivät tunne halua keskustella asiasta. Jos ketjun pointti oli yleinen yksinäisyys, miksi rajasit naiset pois keskustelusta naisvaltaisella keskustelupalstalla?
Mua on auttanut paljon oivallus, että onni ei ole siinä toisessa ihmisessä vaan minussa itsessäni. Optimaalisessa tilanteessa on voi lisääntyä toisen kanssa, mutta kyky hyvään ihmissuhteeseen löytyy vain itsestäni.
Mä olen sua muutaman vuoden nuorempi nainen. Mulla ei ole parisuhdehistoriaa ollenkaan, mutta mt-ongelmahistoriaa sitten taas on. Mä olen opiskelija eli köyhä. Olen myös hieman ylipainoinen, mutta en näytä kuulemma pahalta. Tiedä sitten, mikä on totuus. :D Olen yksinäinen ja mun on vaikea uskoa, että yksikään mies kiinnostuisi musta. Tunnistan tuon, kun kirjoitat, että pyhät tuntuu erityisen pitkiltä. Mun mielestä kesä tuntuu myös talvea pahemmalta, kun ei ole ketään kenen kanssa voisi viettää kesäpäiviä ja tehdä pieniä kesäretkiä vaikka naapurikaupunkiin. Toki talvisinkin olisi kiva, että olisi joku jonka vieressä istua iltaisin sohvalla. Ja just se, että olisi joku jota kiinnostaisi.