Lue keskustelun säännöt.
hyvästit elämälleni.............
27.10.2010 |
Tänä viikonloppuna, kun lapsi on isällään, päätän oman elämäni lopullisesti.
Olen sairastanut masennusta yli puolet elämästäni ja mä en vaan jaksa enää.
Lapsenkin on parempi äitiä, joka on sairas.
Ja joka ei aina edes kykene tekemään häänelle ruokaa tai oleen äiti.
Omat vanhempani käänsivät minulle selkänsä, kun olen sairas!
Elämässäni ei siis ole enää ketään, joka olisi tukenani ja turvanani. Ja se vaatisi paljon ihmiseltä olla tukemassa mua tässä.
Mä en vaan jaksa enää. :(
Tiedän, että lapsi tulee vihaaman mua eikä koskaan ymmärrä tai anna anteeksi.
En vain voi enää elää hänen vuoksi, koska en siedä elämääni :'(
Kommentit (104)
hienoa että aloit hoitaa itseäsi!! *lähettää halauksen ja zemppiä*!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turha on pelätä sitä, että jos hoidatat itseäsi, niin huoltajuus siirtyy automaattisesti isälle tai että menetät lapsesi.
Lastensuojelun kautta voit saada itsellesi apua ja tukea tähän elämänvaiheeseesi.Siellä ensisijaisesti halutaan tukea perheen hyvinvointia ja vänehmman jaksamista. Heillä on monenlaisia tukitoimia, joten älä pelkää turhaan mitään huotaanottoakaan, jota varmasti joku tämän jälkeen tulee huutelemaan.
Apua löytyy, mutta sun pitää nyt jaksaa sitä etsiä.
Sinä nouset vielä ja kaikki tämä nykyinen on enää pahaa painajaista, joka on mennytä. Tsemppiä sulle! Nyt elämä tuntuu näköalattomalta, mutta ihan varmasti tulevaisuus on parempi. Muista, että olet lapsellesi arvokkain ja tärkein ihminen. Olet itsellesi sitä myös. Älä tee itsellesi pahaa!
sanoit, ettet anna kenen tahansa tulla kotiisi hoitamaan lastasi. Oletko tullut ajatelleeksi, että kuka sitä lasta sitten hoitaa, jos tapat itsesi? Tuo vastauksesi kertoi minun mielestäni oleellisen: sinulle on tärkeää huolehtia lapsestasi. Hae siis apua itsellesi, niin jonain päivänä - ehkä tänä vuonna, ehkä ensi vuonna - olet taas jaksava, onnellinen äiti lapsellesi.
Koska sitä et voi perua! Itselläni on tilanne, että sairastan vaikeaa masennusta, saimme häädön ja mies jätti minut ja 2 pientä lasta. Olen töissä mutta uv ottaa niin suuren osan palkasat, ettei jäljellejäävällä osalla elä. Velkoja on ulosotossa paljon, en JAKSA edes varata aikaa velkaneuvonnasta. En jaksa käydä suihkussa kuin työpäivinä ja kotonakin luen mieluummin kirjaa kuin siivoan. ja tuntuu, että olen lihava ja ruma koska olen päästänyt itseni täysin tunkiolle. Mutta.En ole pelkuri. Päivä kerrallaan elän ja hengitän. En siksi että nauttisin. En siksi että osaisin unelmoida. En lasteni takia. vaan siksi, että tämä on kuitenkin ainoa elämä joka minulla on täällä elettävänä, ja ihan pakkohan kurjuudellekin on olla pohja. Ei kukaan putoa loputtomasti. Jossain vaiheessa asioilla on taipumus kääntyä paremmaksi. Ja tahdon silloin olla täällä. Ja tahdon oppia Elämään omana epätäydellisenä itsenäni. Tällaisena ihan yhtä arvokas kuin kaikki muut. Toivon, että mietit tätä. Miksi kiirehtiä kuolemaa? Se tulee kuitenkin aikanaan. Miksei ottaisi tästä elämästä irti sitä mikä sillä on tarjolla. tuskakin tulee ja menee.
Tiedätkö mitä ap. minusta on välillä tuntunut, ettei elämälläni ole merkitystä.
Olin koulukiusattu,lapsuudenkodissa oli helvettiä,jatkuvaa tappelua ja alkoholismia,alistamista ym. Avioliitostani en edes pysty sanoman mitään...
Minulla on kaksi perussairautta, fyysistä sellaista ja olen ylivelkainen, että-painoinen.
Välillä pelkään mennä ulos, koska tunnen itseni ihan oudoksi muiden eessä.Sukulaiset eivät hyväksy minua,eivätkä ole yhteydessä.Minulla ei ole ystäviä.Putoan aina pois "joukosta"
Ainoa syy miksi jaksan, on lapseni, nuo jotka rintää koulupäivän jälkeen kertomaan kaikkea mitä kivaa on tapahtunut ta mitä ikävää on tapahtunut.Saan riemastuttaa pienen lapsen sydämen kehumalla hyvistä tuloksista ja lohduttaa jos maailma sortaa pientä sydäntä ja taata, ettei mikään voi sua lapseni murtaa...tunnen itseni vahvaksi.
Elän näitä lapsia varten.MInä olen heitä varten.Olen kuin suojakilpi,suojelen lapsiani ja jos en jotain pysty, autan kestämään.
En ole täydellinen,mutta rakastan lapsiani.Ja heidän puolellaan seison, loppuun saakka.Kukaan ei halua nähdä lapsensa kärsivän, sotilaskin huutaa kuollessaan äitiään avuksi.
Me olemme enemmän, muista me äidit olemme erilaisia, mutta aina PARHAITA omille lapsillemme.
Eiköhän mennä yhdessä eteenpäin ap? ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hyvä, että sait lääkityksen. En usko, että sillä perusteella isä saa lapsen yksinhuoltajuuden, että joudut/pääset sairaalaan. Vaikka isällä olisi yksinhuoltajuus, se ei tarkoita sitä että sinulla ei olisi tapaamisoikeutta lapseesi. Sairaalassa voit puhua näistä asioista henkilökunnan kanssa, he ovat sinun tukenasi/puolellasi.Hae nyt vain kaikki apu itsellesi, se on lapsesi ja sinun parhaaksi. Hae sairaslomaa niin pitkäksi aikaa, että olet oikeasti paremmassa kunnossa. Pidä lapsi hoidossa ja lepää päivät. Pikkuhiljaa voit ruveta esim tekemään pieniä kävelylenkkejä ym virkistävää. Älä anna periksi!
Ei oo koskaan ollu apuna. Huuhaata koko asia mulle.
vaikea ottaa apua teitltä vastaan kun en tunne ketään teistä, vaikka tänne purkaminen onkin jonkinlainen hätähuuto.
Ja mulla ei ole edes alkoholiongelmaa, koska en edes juo alkoholia. En tupakoi enkä käytä huumeita!!
Uskokoon ken tahtoo, mut tämä on totta.
Olen käynyt parannusilloissa ja saanut suurta apua ja lisäksi sanan ja rukouksen illoissa, sain sydämeeni rauhan ja hyvän olon.
Henkimaailmasta meitä autetaan, olen kokenut sen!
Olen ollut ikäni pahassa jamassa, ahdistus on ollut niin suurta. Yksikin päivä, yksikin ihminen,
yksikin lause voi sut auttaa paremmalle puolelle.
Oletko ajatellut että saatat katua kuolemaasi, siellä toisella puolella kun et pääse enää takaisin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanaa että jaksoit hakea apua!
Ja lapsellesi olet todella, todella korvaamaton, se ainoa äiti joka hänellä on!!
Hyvää viikonloppua, toivottavasti saat levättyä, ja jatkossa että saat apua lääkkeistä ja psykiatrilta.
Tuo tukiperhe voisi olla ihan hyvä juttu?
Hyvää syksyn jatkoa, ja voimia!
Muista ap myös ruokavalion merkitys: paljon kasviksia ja kalaa, huoletta rasvaa. Mahd. vähän sokeria ja valkoista viljaa. Ja lisäravinteita purkista niin perkeleesti! Ja käy usein saunassa, jos mahd. Juo siellä yks olut. Se rentouttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sekä käy kampaajalla ja laita kynnet. Aloita pilates tai jooga. Lue kiinnostavaa kirjallisuutta. Kirjoita ajatuksiasi hienoon kovakantiseen kirjaan. Etsi joku tv-sarja, josta tykkäät ja seuraa sitä iltaisin lapsen mentyä nukkumaan. Kuuntele hyvää musaa. Käy lenkillä. Askel kerrallaan.
vaikka velkaa, ne järjestyvät kyllä! Se on rahaa..Vaikka sivuat vain asiaa, pystyy lukemaan kuinka ne sinulle suuri taakka. Rohkeasti vain yhteyttä velkojiin ja sopimaan aikatauluista!Älä anna velkojen hallita elämänhaluasi. Nyt sopimaan asioista toisin sanoen hoitamaan niitä! Vaikka sinusta olisi tällä hetkellä vain palanen, se palanen on lapsellesi kultaakin arvokkaampi! Hoida itsesi pala palalta kuntoon ja jonain aamuna heräät ilman että mikään kuivattaa hymyäsi! Nyt höpinät pois, vaikka äitisi olisi kääntänyt sinulle selän, sinä et sitä lapsellesi tee! Tiedät kuinka paljon lapsi vanhempaansa tarvitsee. Kukaan ei voi sinua lapsellesi korvata, ei edes sitä pientä palasta! Voimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
neuvotella, että lapsi jäisi yöksi hoitoon. Turvakodeissa on tosi ammatillista väkeä, jotka osaavat suhtautua tilanteen vaatimalla tavalla!
Eihän tuo lauantain määräpäivä pidä enää paikkaansa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
paljonko Sinulla on velkaa?
Jos saisit ne maksettua niin olisiko tilanteesi silloin ok?
Mitä jos järjestämme keräyksen, onhan täällä palstalla kummempiakin tehty (kuten nuo alapäiden kuvat)!
Annan neuvoja, maallisia. Oon minäkin ollu tosi huonona ja tosi yksin, mutta oon saanu apua liikunnasta, harrastan luontoretkeilyä ja pilatesta/joogaa. Ja vaikkei sitä uskoiskaan, se oikeasti auttaa. Tulee mahtava olo.
Samalla saan tunteitani ulos noiden jumppatuntein aikana eli kehon kautta vaikutan mieleen.
En käytä lääkkeitä, luonto ja liikunta on mun lääkkeet!! Samoin sukulaislapsista iloitseminen jne.
Itselläni on aika samanlainen tilanne, en ole harkinnut itsemurhaa aikuisiällä, mutta masennus ei ole pitkäksi aikaa elämästä kadonnut. Etenkin pimeään aikaan tuntuu ylitsepääsemättömältä nousta sängystä ja toimia. Olen myös yksinhuoltaja, veloissa ja aina on pakko pärjätä itse. Pahimmalta tuntuu, kun ei tunne mitään. Olen vuosia (niin kauan kuin muistan) koittanut tapella masennusta vastaan. Olen opiskellut paljon, tehnyt mielekästä työtä, kirjoittanut, syönyt terveellisesti ja harrastanut liikuntaa. Olen myös kokeillut erilaisia lääkkeitä ja terapiaa. Jostain aina hiipii se kamala synkkyys, eikä sitten jaksa mitään.
Huvittaa nämä ainaiset Jeesustelut ja "laita kynnet" kommentit, vaikkakin tarkoittavat hyvää. Sanoisin vielä, ettet menetä huoltajuuttasi, vaikka kävisit huilaamassa sairaalassa(itse olen huilinut 2kk)
Kaikkea hyvää sinulle!
Uskallan tuosta raamattu asiasta sen verran sanoa, että kun aloin opiskella sitä hebreankielellä, eli alkukielellä, niin sen mahtavampaa kirjaa ei koskaan ole kirjoitettu. Jokainen kirjainkin tarkoittaa jotakin ja kun näihin asioihin oikein paneutuu, niin ymmrtää, ettei tämä ole voinut syntyä yksinkertaisen ihmisen toimesta. Raamatun on kirjoittaneet ainakin 40 ihmistä 1500 vuoden aikana ja tekstissä on sellainen matemaattinen kaava, joka vasta nyt paljastunut. Asiasta oli tieteellinen juttu matemaattisessa tiedjulkaisussa aikoinaan.
9
Ja lauantaistahan koko ajan puhuin, mutta...
Olisinhan voinut tehdä sen jo tiistaina, kun lapsi oli isällään käymässä.
En sitä tehnyt, joten en sitä tee myös nyttenkään!
Kiitos oikeasti teille, jotka olette mua auttaneet ja tukeneet.
Lapsi tarvitsee äitiä!! Minä, jos kuka sen tiedän, koska tosiaan oma äiti ei ole koskaan osannut olla tukenani.
En voi tehdä sitä omalleni, joka on koko elämäni!!
Apua olen saanut, kun kävin psykiatrilla ja hän pani asioihin viimeinkin vauhtia.
Eli olen eri lääkityksiä koittanut viimisen 3 vuoden aikana ja nyt vain loppui into, kun ne ei koskaan sitten auttaneet.
Tosin selvisi että mulla on kaksisuuntainen mielialahäiriö, joten masennus lääkitys ei siihen silloin edes auta.
Kaunis ajatus tuo rahan keruu. Kiitos. Mutta en voisi sitä ottaa vastaa. Ylpeyteni en "sallisi".
Eikä mielestäni se olisi laillista?!
Päivä kerrallaan...
Ja edelleen, mua ei kiinnosta mitkään uskon asiat. Niitä on turha tänne kirjoittaa.
En usko jumalaan enkä siten jeesukseenkaan!!!!
Koska oikeasti kukaan EI VOI todistaa, että raamatun sanat tuli oikeasti jumalalta. Ei kukaan enää ole elossa sitä todistamassa!!
Hyvä jos teille siitä apua, mutta mulle ei ole.
ap
Ja lauantaistahan koko ajan puhuin, mutta... Olisinhan voinut tehdä sen jo tiistaina, kun lapsi oli isällään käymässä. En sitä tehnyt, joten en sitä tee myös nyttenkään!
Kiitos kuule itsellesi, en tiedä miksi mutta mulle tuli vallan kyyneleet silmiin kun luin tuon! :) Sitoudu siihen, eikö niin, kyllä kaikesta selvitään...
Halaus ja HYVÄÄ VIIKONLOPPUA! Ja ajatella - elät senkin jälkeen. :)
kannustuksesta!!
Yleensä täällä saa kamalia kommentteja, mutta vielä en ole yhtään sellaista tässä ketjussa nähnyt.
Tiskit lojuu vielä, mut sain sentään tehtyä ruokaa itselleni ja lapselle.
Huomenna hän menee isälleen mutamaksi päiväksi, joten saan levätä.
Tämä uusi lääke väsyttää mua niin paljon. Voin sitten vain maata viikonlopun.
ap