Myöhään syntyneillä vauvoilla ei ole koliikkia?

Eivät osaa hoitaa.

Vierailija:

Eivät osaa hoitaa.

Kaikilla niillä ystävilläni, joilla on ollut hankala raskausaika ja/tai paljon stressiä, on ollut hankalat ja suuritarpeiset vauvat.



Kaikilla niillä ystävilläni, joilla on ollut helppo ja rento raskausaika, on ollut helpot ja tyytyväiset vauvat.

..ja koliikki kesti 4kk!!!

Piti vain sanoa, että vitosella helppo raskaus..

esikoinen syntyi kaksi viikkoa lasketun ajan jälkeen ja oli koliikkivauva. Nuorempi syntyi reilu viikon etuajassa, eikä koliikista tietoakaan (onneksi :))

Että koliikki johtuu äidistä (vauvaa hoitavasta aikuisesta). Äiti on hermostunut ja stressaantunut, vauva reagoi siihen. Ja kun vauva reagoi ja itkee, äiti hätääntyy lisää ja lisää. Ja kun äiti hätääntyy, hän käsittelee vauvaa niin, että vauvalla on on turvaton olo jne...



Ihan selvä juttu!



Olen odottanut, milloin julkaistaan tutkimustietoa koliikin oikeista syistä. Vaikka ehkei tuloksia edes uskallettaisi koskaan julkaista. Äiteet pahastuisivat pahemman kerran.



Tunnen monta " koliikkilapsen" äitiä. Ovat hermoraunioita. Olleet jo ennen vauvan syntymää, eli ei voi syyttää koliikkia äidin hermoilusta.



Totta on!!!

Mulla useampi lapsi ja ovat syntyneet viikon, kaksi yli lasketun ajan. Odotusaika oli helppo ja rauhallinen. Kellään ei ole ollut varsinaisesti koliikkia. Parin illan huudoilla on päästy.

Ja kai vauvan masu kipeytyy, kun hänen on huudettava hätäänsä niin paljon! Siinä sitten huudetaan sekä turvattomuutta että kipua.



Laps parka.

Vierailija:

Että koliikki johtuu äidistä (vauvaa hoitavasta aikuisesta). Äiti on hermostunut ja stressaantunut, vauva reagoi siihen. Ja kun vauva reagoi ja itkee, äiti hätääntyy lisää ja lisää. Ja kun äiti hätääntyy, hän käsittelee vauvaa niin, että vauvalla on on turvaton olo jne...

Ihan selvä juttu!

Olen odottanut, milloin julkaistaan tutkimustietoa koliikin oikeista syistä. Vaikka ehkei tuloksia edes uskallettaisi koskaan julkaista. Äiteet pahastuisivat pahemman kerran.

Tunnen monta " koliikkilapsen" äitiä. Ovat hermoraunioita. Olleet jo ennen vauvan syntymää, eli ei voi syyttää koliikkia äidin hermoilusta.

Totta on!!!

Eikä varmasti synnytyksellä ole yhtään sen enempää merkitystä kuin tuolla yliaikaisuudellakaan.

kai sekin auttaa, että raskausaika ollut hellpo ja rento.



3 lasta, helpot raskaudet ja kaikki syntyneet viikoilla 41+



Kyllä mäkin olen joskus ajatellut, että ehkä kaikki eivät osaa hoitaa lapsiaan?



Kun katsoo kännääviä lapsia puistoissa, on ainakin selvää että kaikki eivät osaa KASVATTAA lapsiaan, ehkä siinä hoitamisessa on vähän sama juttu.

terveisin kymppi, jonka kummatkin raskaudet olivat helppoja, ensimmäinen myös stressitön (ja yliaikainen): tuloksena koliikkivauva.

Toinen raskaus oli fyysisesti helppo, mutta erittäin stressaavaa aikaa, lapsi syntyi vähän etuajassa eikä kärsinyt koliikista.



Äitinä rennompi olin ensimmäisen lapseni kanssa.



Ehkä olemme vain poikkeus kaikkiin sääntöihin ;)

Länsimaissa kun viedään suoraan synnäriltä omaan huoneeseen OMAAN sänkyyn.

että koliikki on enemmänkin vauvan lihas- ja nivelkipuja kuin vatsavaivoja. Raukka ollu mahassa sievällä sykkyrällä ja nyt kanniskellaan, kosketellaan, liikutellaan raajoja jne. vähemmästäkin tulee lihakset kipeiksi!



Perusteeksi sanottakoon se, että vauvahieronta/vyöhyketerapia (oikein annettuna) useimmiten helpottaa koliikkioireita.



Mitäs mieltä olette tästä näkökulmasta?

Päinvastoin, kantaminen rauhoittaa lasta.

Ei röyhtäytetä pientä vauvaa kunnolla --> ilmaa jää masuun.



Ei anneta tarpeeksi ravintoa --> yritetään imettää viimeiseen asti.



Nämä yhdessä (nälkä ja vatsakivut) saavat aikaan sen, että vauva itkee (HÄDISSÄÄN!) tuntikausia ja uni jää liian lyhyeksi - jos äiti kärsii univelasta; kuvitelkaa kuinka väsynyt se pieni ihmisen alku on (!), jonka unentarve on kymmenkertainen aikuiseen verrattuna! Varmasti vauva mieluummin nukkuisi, kun huutaisi - JOS siihen vain annettaisiin reilu mahdollisuus.



Terveisin; yksi, jolla on kaksi lasta - kumpikin nukkunut äidin vieressä ensimmäiset kuukaudet, ovat saaneet rintamaitoa 2 kk ikään saakka; tarvittaessa 2 kk iästä --> Tuttelia rintaruokinnan lisäksi ja yötä vasten (jotta yöuni saadaan pitkäkestoiseksi --> lepo riittäväksi) JA heitä on aina röykytetty syötön jälkeen. Lisäksi olen itse (kuulemma) rauhallinen äiti, sellainen joka osaa kuunnella lastaan ja hänen tarpeitansa --> vauvalla ei ole tarvetta hätään, ja hätäitkuun.

Jotkut vauvat ovat saaneet avun kiropraktikoltakin.

Mutta kun näitäkin on, että vasta toisella tai kolmannella on koliikki, johan silloin luulisi äidinkin osaavan hoitaa vauvaansa.

Ootte tosi söpöjä, kun uskotte tuohon asiaanne niin sinisilmäisen täysillä. Ja samalla saatte vielä arvotettua itseänne muita paremmaksi. On kyllä suloista, että maailmasta löytyy vielä tuollaista viatonta uskoa aikuisilta ihmisiltä!