Lue keskustelun säännöt.
Miksi Downien omaiset aina hehkuttavat vammaisensa ihanuutta?
24.04.2015 |
Eräässä harrastusryhmässä netissä törmäsin taas samaan: isoäiti oli ottanut kuvan lapsenlapsestaan, jolla on Downin syndrooma. Lapsi oli soma kuten lapset aina. Mutta. Erikseen mainittiin, että lapsi on "downiainen", minulle ainakin aivan uusi termi.
Sitten kilvan kehuttiin lapsen kauneutta, iloisuutta ja etenkin sitä, kuinka hirvittävän paljon se vammainen lapsi tuo iloa kaikkien maailman ihmisten elämään ja kuinka etuoikeutettuja ovat he, kenellä vammainen lapsi suvussaan on. Moni muu vammaisen lapsen omainen kiiruhti ketjuun kertomaan oman vammaisensa ihanuudesta ja erityisyydestä. Kuviakin lisättiin, eräs laittoi kuvan isosta, kenties jo parikymppisestä Down-pojastaan ja ylisti hänen ihanuuttaan. Kuva ei saanut kovin montaa tykkäystä, aloittajan pikkutyttö yli tuhat.
Miksi? Aivan kuin vammainen lapsi ei olisi yhtä rakas vanhemmilleen kuin tervekin. Aivan kuin pitäisi erikseen korostaa, että kyllä minä sitä rakastan, vaikka se onkin vammainen. Ja että minusta lapseni on ihana, kaikesta huolimatta, ja että olen etuoikeutettu, koska minulla on lapsi.
Minulla on vammainen lapsi. Rakastan häntä vähintään yhtä paljon kuin terveitä sisaruksiaan. Kuitenkin hän on joskus käsittämättömän rasittava, aivan kuten sisaruksensakin. En näkisi mitään järkeä siinä, että hänet pitäisi nostaa jotenkin korkeammalle kuin terveet lapset.
Ja koska joku ei osaa kuitenkaan lukea kuin otsikon, tähdennän, että rakastan vammaista lastani kuten sisaruksiaankin.
Kommentit (210)
83 vastaa vielä. On ikävää, että minut asiattomasti tulkittiin ajavan ihmisten lahtaamista tai darwinismia. Tämä ei ollut kommenttini ajatus eikä henkilökohtainen tarkoitukseni. Poistun siis tästä keskustelusta ja toivotan jokaiselle hyvää kevättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 13:22"][quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 13:01"]
Tapahtui odottavien naisten ryhmässä. Käytiin esittelykierrosta, ja naiset esittelivät itsensä ja sen, oliko heillä jo entuudestaan lapsia. Muutama nainen sanoi, että heillä on lapsia. esittelyt menivät kutakuinkin näin: "Odotan toista lastani, minulla on 4-/2-vuotias tyttö/poika entuudestaan". Eli ei siis mitään ihmeellistä. Sitten tuli yhden naisen vuoro. Hän esitteli vanhemman lapsensa näin: "Minulla on kotona maailman ihanin pieni poika, hänellä on downin syndrooma ja hän on todellinen ilopilleri. Maailman rakkain poika! Ette voi edes uskoa, millainen auringonpaiste hän on!". Me muut katsoimme häntä vähän aikaa hiljaa. Sitten yksi oman vanhemman lapsensa lyhyesti esitellyt nainen totesi, että muuten hänenkin pojallaan on down.
Kaikki kun eivät vain tee siitä mitään numeroa. Tavallisia lapsia ovat niin kuin muutkin.
[/quote]
Miksi tuo poikansa ihanuutta korostava toi lapsensa downin syndrooman ja ihanuuden esille. Kaikki muut vissiin eivät kertoneet lapsistaan kuin iän ja sukupuolen. Miksi siis down piti tuoda esille?
[/quote]
Ehkä hän vieläkin prosessoi sitä? Shokki se on vanhemmille, saada tietää lapsensa vammaisuudesta, eikä kaikki sopeudu ajatukseen niin nopeasti kuin toiset.
Tiedän yhden yläköuluikäisen downin, joka on tavallisessa urheiluseurassa mukana ja tekee sen mitä haluaa. Eli ei tulostavoitteellisesti, mutta kuitenkin.
Toinen taas ei osaa puhua edes saatika lukea ja käyttää vaippoja. On 40-v.
Myös vammaisen lapsen äiti muuttuu koko ajan. Omani on jo 14v. ja en edes jaksa tai muista kertoa että on kehitysvammainen. Siihen on niin tottunut että se vaan unohtuu. Suhtaudun häneen ihan samalla tavalla kuin meidän terveeseen kuopukseen.
[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 13:30"]
[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 13:24"][quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 13:20"] [quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 13:19"][quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 13:18"][quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 13:15"] [quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 13:09"]116, monet vammaisten lasten vanhemmat ovat varuillaan ja peloissaan ympäristön suhtautumisen takia. He pelkäävät tuomitsemista, lapsen mitämistä huonompana kuin muut. He pelkäävät ennakkoluuloja. Tulee kiire selittää, että lapsi on oikeasti kiva ja suloinen, toivottavasi tekin hyväksytte sen. Ei se ole mainostamista eikä numeron tekemistä. En kyllä ihmettele, että vanhempana saa olla koko ajan olla puolustusasemissa. Tämän ketjun selaaminen kyllä selittää miksi sellainen tunne voi vammaisen omaiselle tulla. [/quote] Hyvin sanottu ja olen ihan samaa mieltä. Ja tuo, joka sanoo vammaisen lapsen "janoavan olla tavallinen": Se johtunee siitä ettei häntä hyväksytä erilaisena. Jokainen pitäisi hyväksyä sellaisena kuin hän sattuu syntymään, ei kaikki voi olla samanlaisia. [/quote]eli toimin siis teidän mielestä väärin kun kohtelen tätä lasta saoin kuin kaikkia muitakin lapsia? [/quote] Ei, et tee. Mutta siinä teet kun uskot vammaisen olevan kiinnostaa tyytymätön itseensä sellaisena kun hän on. [/quote] Autocorrect prkl: Kiinnostaa: Itseensä. [/quote]ok. Nyt tuli molemminpuolinen väärinymmärrys :D tarkoitin "tavallisella" sitä että lapsi tietenkin haluaa tehdä samoja juttuja kuin näkee muidenkin lasten tekevän ja vanhemmat kieltävät sellaisetkin jutut mihin lapsi kyllä pystyisi. Meillä ollut mukana monessa "normaali"jutussa ja hyvin sujuu. Omat lapset tottuneet monenmoiseen erityisyyteen etteivät edes tajua mikä on ongelma kun aikuiset alkaa meuhkata jostain :D [/quote] Meillä otetaan erityislapsi kyllä mukaan ihan kaikkeen mihin normaalikin lapsi, ainoastaan leffaan tai muuhun tilaisuuteen ei oteta. Ei nimittäin jaksa keskittyä ja pilais sitten muiden lasten elämyksen kun alkaisi kitistä paikallaan.. Siinä kohti odotetaan, että vähän kasvaa:) ja heitä todellakin tulee kohdella ikätasonsa mukaisesti, vaikka kehityksestä jäljessä olisivatkin ja vaatia samoja asioita. Mutta jos ei joku asia luonnistu niin pitää muistaa se erityispiirre siinä taustalla eikä alkaa sen takia sitten dissaamaan ja jättämään porukasta pois.
[/quote]me ollaan ajateltu että kakki mikä on turvallista/kaikille suht mukavaa niin kaikkeen voi tämäkin lapsi meidän kanssa osallistua. Ehkä siksi meillä paljon onkin.... Toki asiaan vaikuttaa sekin että emme ole aina siinä tilanteessa niin omatkin muksut jaksaa joustaa enemmän. Mutta ne hymyt kun saa tehä jotain "coolia" :D kunpa vanhemmatkin ymmärtäis että se vauva miehistyy koko ajan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
129, aurinkoista kevättä ja kesän odotusta teille! Eikö olekin ihanaa, kun aikuistuttuaan tajuaa, ettei lähellä tarvitse pitää pahaa mieltä tuottavia ihmsiä ;)
24-vuotiaan kv-miehen (ei down)
ylpeä ja kiitollinen äiti
Ihan hyvä silti, että vaikeistakin asioista voidaan puhua. Työssäni näen, miten väsyneitä monet vammaisten lasten vanhemmista ovat, ja joskus tilanne kärjistyy niin, että lastensuojelun apuakin tarvitaan (kun sinnitellään ja sinnitellään ja vaietaan ongelmista). Avioerot ovat yleisempiä. Yhteiskunnan turvaverkot auttavat vain tiettyyn rajaan asti. Vammaista lasta odottavan on hyvä realistisesti miettiä tulevaa arkea, verkostoaan ja omia voimavarojaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 13:48"]Ihan hyvä silti, että vaikeistakin asioista voidaan puhua. Työssäni näen, miten väsyneitä monet vammaisten lasten vanhemmista ovat, ja joskus tilanne kärjistyy niin, että lastensuojelun apuakin tarvitaan (kun sinnitellään ja sinnitellään ja vaietaan ongelmista). Avioerot ovat yleisempiä. Yhteiskunnan turvaverkot auttavat vain tiettyyn rajaan asti. Vammaista lasta odottavan on hyvä realistisesti miettiä tulevaa arkea, verkostoaan ja omia voimavarojaan.
[/quote]
Hyvä olisi myös vastapainoksi saada puhua siitä, mitä kaikkea vammainen lapsi myös antaa perheelleen, ilman "miksi te hehkutatte?!" -huuteluja.
[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 07:55"][quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 19:02"]Hyvien puolien korostaminen ( joita tosiaan on enemmän kuin huonoja) ehkä saa jonkun aborttia harkitsevan pitämään vammaisen lapsensa. Todennäköisesti ei, mutta toivoa aina voi. Jokaisella on ihmisarvo ja ehdottomasti pitäisi olla myös oikeus syntyä ja elää. Jos siis on niinkin lievästä vammasta kuin down kyse.
[/quote]
Onko vammaisuus elämän arvoista? Että on koko elämänsä toisten autettavissa eikä ymmärrä miten tämä maailma toimii? Minusta on väärin synnyttää vammainen ihminen JOS on mahdollisuus aborttiin. Näin hieman kärjistettynä.
[/quote]
Kyllä downien elämä on elämisen arvoista. Kyllä he ymmärtävät paljon enemmön kuin luulet. Minusta on väärin tappaa niin lievästi vammainen kuin down jo kohtuun. Jos on joku muu niin vaikea vamma tiedossa, että elämä olisi mahdotonta, ymmärrän abortin. Suurin osa vaikeista vammoista vaan ei selviä ennen syntymää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 13:52"][quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 13:48"]Ihan hyvä silti, että vaikeistakin asioista voidaan puhua. Työssäni näen, miten väsyneitä monet vammaisten lasten vanhemmista ovat, ja joskus tilanne kärjistyy niin, että lastensuojelun apuakin tarvitaan (kun sinnitellään ja sinnitellään ja vaietaan ongelmista). Avioerot ovat yleisempiä. Yhteiskunnan turvaverkot auttavat vain tiettyyn rajaan asti. Vammaista lasta odottavan on hyvä realistisesti miettiä tulevaa arkea, verkostoaan ja omia voimavarojaan.
[/quote]
Hyvä olisi myös vastapainoksi saada puhua siitä, mitä kaikkea vammainen lapsi myös antaa perheelleen, ilman "miksi te hehkutatte?!" -huuteluja.
[/quote]
Toki.
Downeja olen tuntenut ja tunnen. Olen jollain tapaa ollut tekemisissä kymmenien, kenties sadan, kenties yli sadan downin kanssa. Suurin osa on juuri näitä keskiasteisesti keh. vammaisia. Osa hyvätasoisia, osa vaikeasti vammaisia. Ns. hyvällä tasolla tarkoitan esim. että pystyy itse hoitamaan mahdollisen sairautensa, hoitaa kauppa asiat . Olenpa tavannut jopa omaistaan hoitavia downeja. Vaikeasti vammainen taas tarvitsee apua kaikessa. Tämä väliin jäävä suurin joukko tarvitsee ohjausta, mutta ei kaikessa ja koko aikaa. Nauttivat elämästä siinä kuin kuka tahansa. Kaikillahan on elämässä iloja ja suruja. Pari todella ilkeää downia olen vuosien varrella tavannut. Jopa aggressiivisuutta heillä on ollut. Pääsääntöisesti hyväntuulisia downit ovat. Tietynlainen jääräpäisyys ja omaehtoisuus on monella varsinkin lapsena. Ihania ovat kaikki . Ihan niinkuin ihmiset useimmiten. Mutta kuka aina hymyilisi? On kyllä melkoista itsepetosta pitää downia niin kamalana asiana, ettei saisi elää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläkin noita työssäoppijoita. Jotkut ovat ihan hyviä, jotkut todella huonoilla eväillä liikkeellä. Kaikille on kuitenkin annettava mahdollisuus työharjoitteluun.
Ennen oli kaikenmoisia ns. avustavia töitä, joita heikkolahjaisempikin pystyi tekemään, roskien, pyykkien tms. Kuljetusta jne, mutta nykyisin sellaista ei enää ole. Kaupassa olen nähnyt hyllyttäjänä downeja.
Jos itse olisin vammaisen äiti, tietenkin toivoisin, että hän löytäisi paikkansa yhteiskunnassa, muuttaisi aikuisenaomilleen asuntolaan tai missä nyt pärjäisikään ja eläisi itsenäistä elämää. Työn löytyminen nyt vain on vaikeaa terveellekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli paha mieli tämän lukemisesta. Odotan down-vauvaa, ja olen (alkujärkytyksestä selvittyäni) ollut hänestä jo viikkoja tosi onnellinen ja ylpeä. Olen ajatellut, että kun huolella hänet kasvatamme, hänestä tulee vaikka mitä ihanaa ja ihmiset tulevat pitämään hänestä. Nyt sainkin kuulla, että monelle mahassani asuva reipas potkurivauva saattaakin tulevaisuudessa olla kauhea iljetys. Aborttioikeus umpeutuu ensi viikolla, mutta en voisi kuvitellakaan luopuvani tästä jo niin rakkaaksi käyneestä ihmisestä. Mietityttää vain, että miten sitä jaksaa kestää muiden ihmisten suhtautumisen, jos he eivät näekään lapsessani samaa hyvää kuin minä.
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 18:51"]
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 18:26"]
Meillä työpaikalla työssäoppijana down, parikymppinen. Opettaja sanoi heti kärkeen, että alle kolmosen arvosanaa ei sitten saa antaa, asteikko 1-5.
Poika vie meiltä kaikilta hermot, käy rintoihin kiinni, puhuu härskejä, kakkii vessan päivittäin tukkoon ja me joudumme sen siivoamaan. Työnteko ei maita ollenkaan, kahvia ja pipareita kyllä menisi koko ajan. Pahinta on aivan jatkuva käsiensä nuoleminen. Yäk.
Ja siis päiväködin keittiössä työskentelemme.
[/quote]
Totta helvetissä annatte hylsyn ja mieluiten pistätte poikki koko harjoittelun!!! Ihan oikeast, ei se opettaja sitä asiaa päätä! Esimies soittaa opettajalle, että opiskelija häiritsee työntekijöitä seksuaalisesti eikä selkeästikään omaa vielä sellaisia taitoja, että hänet voisi päästää tekemään jaettavaksi tarkoitettua ruokaa.
[/quote]
Jos kerran oppii tekemään ruokaa, oppii myös alkeelliset käytöstavat ja hygienian. Sanokaa hänelle suoraan, että noin ei saa tehdä vaan näin.
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 21:38"]
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 18:51"]
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 18:26"]
Meillä työpaikalla työssäoppijana down, parikymppinen. Opettaja sanoi heti kärkeen, että alle kolmosen arvosanaa ei sitten saa antaa, asteikko 1-5.
Poika vie meiltä kaikilta hermot, käy rintoihin kiinni, puhuu härskejä, kakkii vessan päivittäin tukkoon ja me joudumme sen siivoamaan. Työnteko ei maita ollenkaan, kahvia ja pipareita kyllä menisi koko ajan. Pahinta on aivan jatkuva käsiensä nuoleminen. Yäk.
Ja siis päiväködin keittiössä työskentelemme.
[/quote]
Totta helvetissä annatte hylsyn ja mieluiten pistätte poikki koko harjoittelun!!! Ihan oikeast, ei se opettaja sitä asiaa päätä! Esimies soittaa opettajalle, että opiskelija häiritsee työntekijöitä seksuaalisesti eikä selkeästikään omaa vielä sellaisia taitoja, että hänet voisi päästää tekemään jaettavaksi tarkoitettua ruokaa.
[/quote]
Jos kerran oppii tekemään ruokaa, oppii myös alkeelliset käytöstavat ja hygienian. Sanokaa hänelle suoraan, että noin ei saa tehdä vaan näin.
[/quote]
Missän ei kai sanottu, että henkilö on oppinut tekemään ruokaa. Erityisammattikoulun käyminen ei takaa sitä, että oppisi mitään. Valitettavasti aika moni ihan normiammattikoulusta valmistuvakaan ei osaa mitään.
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 21:14"]
Tuli paha mieli tämän lukemisesta. Odotan down-vauvaa, ja olen (alkujärkytyksestä selvittyäni) ollut hänestä jo viikkoja tosi onnellinen ja ylpeä. Olen ajatellut, että kun huolella hänet kasvatamme, hänestä tulee vaikka mitä ihanaa ja ihmiset tulevat pitämään hänestä. Nyt sainkin kuulla, että monelle mahassani asuva reipas potkurivauva saattaakin tulevaisuudessa olla kauhea iljetys. Aborttioikeus umpeutuu ensi viikolla, mutta en voisi kuvitellakaan luopuvani tästä jo niin rakkaaksi käyneestä ihmisestä. Mietityttää vain, että miten sitä jaksaa kestää muiden ihmisten suhtautumisen, jos he eivät näekään lapsessani samaa hyvää kuin minä.
[/quote]
No hyvä, kun avasimme silmäsi. Raskauden jatkamispäätös vaatii asian katsomista joka kantilta. Jos sinulle ei ole tullut mieleenkään, että moni katsoo lastasi ja sinua säälien ja ihmetellen ja lastasi saatetaan jopa kiusata, hyvä, että nyt kuulit sen.
Aika heppoisin perustein päätit raskauden jatkamisesta. Myös aika heppoisin perustein nyt petyit lukiessasi tämän ketjun.
Ihanko tosissasi sinulle ei tullut mieleen, että ventovieraiden mielestä lapsesi voi olla outo? Kun ns. tervekin lapsi on vieraan mielestä vähemmän ihana kuin oma lapsi. Haloo.
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 22:09"]
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 21:14"]
Tuli paha mieli tämän lukemisesta. Odotan down-vauvaa, ja olen (alkujärkytyksestä selvittyäni) ollut hänestä jo viikkoja tosi onnellinen ja ylpeä. Olen ajatellut, että kun huolella hänet kasvatamme, hänestä tulee vaikka mitä ihanaa ja ihmiset tulevat pitämään hänestä. Nyt sainkin kuulla, että monelle mahassani asuva reipas potkurivauva saattaakin tulevaisuudessa olla kauhea iljetys. Aborttioikeus umpeutuu ensi viikolla, mutta en voisi kuvitellakaan luopuvani tästä jo niin rakkaaksi käyneestä ihmisestä. Mietityttää vain, että miten sitä jaksaa kestää muiden ihmisten suhtautumisen, jos he eivät näekään lapsessani samaa hyvää kuin minä.
[/quote]
No hyvä, kun avasimme silmäsi. Raskauden jatkamispäätös vaatii asian katsomista joka kantilta. Jos sinulle ei ole tullut mieleenkään, että moni katsoo lastasi ja sinua säälien ja ihmetellen ja lastasi saatetaan jopa kiusata, hyvä, että nyt kuulit sen.
Aika heppoisin perustein päätit raskauden jatkamisesta. Myös aika heppoisin perustein nyt petyit lukiessasi tämän ketjun.
Ihanko tosissasi sinulle ei tullut mieleen, että ventovieraiden mielestä lapsesi voi olla outo? Kun ns. tervekin lapsi on vieraan mielestä vähemmän ihana kuin oma lapsi. Haloo.
[/quote]
Harvoin kuulee näin typerää kommenttia.
Tsemppiä sinulle Down vauvaa odottava! Minua alkoi puistattamaan tämä ketju..
[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 13:24"][quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 13:20"]
[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 13:19"][quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 13:18"][quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 13:15"] [quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 13:09"]116, monet vammaisten lasten vanhemmat ovat varuillaan ja peloissaan ympäristön suhtautumisen takia. He pelkäävät tuomitsemista, lapsen mitämistä huonompana kuin muut. He pelkäävät ennakkoluuloja. Tulee kiire selittää, että lapsi on oikeasti kiva ja suloinen, toivottavasi tekin hyväksytte sen. Ei se ole mainostamista eikä numeron tekemistä. En kyllä ihmettele, että vanhempana saa olla koko ajan olla puolustusasemissa. Tämän ketjun selaaminen kyllä selittää miksi sellainen tunne voi vammaisen omaiselle tulla. [/quote] Hyvin sanottu ja olen ihan samaa mieltä. Ja tuo, joka sanoo vammaisen lapsen "janoavan olla tavallinen": Se johtunee siitä ettei häntä hyväksytä erilaisena. Jokainen pitäisi hyväksyä sellaisena kuin hän sattuu syntymään, ei kaikki voi olla samanlaisia. [/quote]eli toimin siis teidän mielestä väärin kun kohtelen tätä lasta saoin kuin kaikkia muitakin lapsia? [/quote] Ei, et tee. Mutta siinä teet kun uskot vammaisen olevan kiinnostaa tyytymätön itseensä sellaisena kun hän on. [/quote] Autocorrect prkl: Kiinnostaa: Itseensä.
[/quote]ok. Nyt tuli molemminpuolinen väärinymmärrys :D tarkoitin "tavallisella" sitä että lapsi tietenkin haluaa tehdä samoja juttuja kuin näkee muidenkin lasten tekevän ja vanhemmat kieltävät sellaisetkin jutut mihin lapsi kyllä pystyisi. Meillä ollut mukana monessa "normaali"jutussa ja hyvin sujuu. Omat lapset tottuneet monenmoiseen erityisyyteen etteivät edes tajua mikä on ongelma kun aikuiset alkaa meuhkata jostain :D
[/quote]
Meillä otetaan erityislapsi kyllä mukaan ihan kaikkeen mihin normaalikin lapsi, ainoastaan leffaan tai muuhun tilaisuuteen ei oteta. Ei nimittäin jaksa keskittyä ja pilais sitten muiden lasten elämyksen kun alkaisi kitistä paikallaan.. Siinä kohti odotetaan, että vähän kasvaa:) ja heitä todellakin tulee kohdella ikätasonsa mukaisesti, vaikka kehityksestä jäljessä olisivatkin ja vaatia samoja asioita. Mutta jos ei joku asia luonnistu niin pitää muistaa se erityispiirre siinä taustalla eikä alkaa sen takia sitten dissaamaan ja jättämään porukasta pois.