Lue keskustelun säännöt.
Mies pettää varmasti, jos ei muuten saa.
26.04.2009 |
Moi vaan,
oon jo pitkään miettinyt, että millä palstalla tästä aiheesta olisi parasta käydä keskustelua. Olen kahden alle kouluikäisen lapsen isä ja aika monen vastaavan miehen kaveri. Omassa parisuhteessa seksi tyrehtyi ensimmäistä lasta odottaessa, sitten tietysti sitä todistettavasti oli jotta toinen saatiin aikaan. Mutta että vaikka parisuhteemme niin ulkoisesti, taloudellisesti kuin materiaalisesti on varmasti "kadehdittava", niin seksiä meillä ei ole ollut enää moneen vuoteen juuri kuin nimeksi.
Tästä on seurannut se, että itselläni on ollut useita, useita rakastajattaria. Yksikään heistä ei ole ollut mitään sellaista, että mielessä olisi edes käynyt ajatus oman perheen hajoittamisesta - eikä sellaista eteeni koskaa n edes tule, koska en vain halua hajottaa perhettäni seksin takia. Mutta ilmankaan en missään nimessä voi olla, mies kun kuitenkin olen. Ja vielä näin jälkikäteenkään en tekojani itseni kannalta kadu - mutta toki monta kertaa mietin, kuinka typerää on kuluttaa melkoisesti aikaa järjestääkseen itselleen seksiä, samalla kun asuu kuitenkin AVIOLIITOSSA. Ja siitähän seuraa eräänlaista "kahdensuuntaista pettämistä". Vaimon ei tietenkään tule saada asiasta tietää, mutta myös se rakastajatar on varjeltava monelta totuudelta. Yksinkertaisin tarina on kertoa, että elää parisuhteessa jossa ei vain ole seksiä. Monimutkaisempaa on tietysti jos sitä että on parisuhteessa, pitää ylipäätään piilotella.
No, monet teistä varmasti jo repivät hiuksiaan raivosta. Mutta sen enempää puolustautumatta on kerrottava, että koko tämän kirjoituksen syy ei ollut niinkään omat tekoni kuin se, että USEAT nuoret isät kaveripiirissäni ovat saman asian edessä. "Meillä oli seksiä viimeksi vuosi ja 2 kuukautta sitten". "Näinkö se seksi sitten loppui, vaikka ennen me pantiin joka päivä ja monta kertaa". "Mulla ei oo mitään valittamista mun perheestä, mutta mä TARVIN seksiä enkä mä sitä kotona saa". Nämä siis kolmen eri kaverini suusta kuultuna ja kaikki erittäin luottamuksellisesti ja kahden kesken kerrottuna, siis.
Olen oppinut tajuamaan, että ongelma ei ole mitenkään poikkeuksellinen tai "outo". Kyse on faktasta mikä on vaivannut ja tulee vaivaamaan miehiä aina: Seksiä on saatava vielä neljänkympinkin iässä yllättävän usein. Useampia kertoja viikossa. Ja sitten jos sitä ei kotona saa, niin hetken voi toki vetää käteensä, mutta sitten se alkaa olla aivan liian nöyryyttävää. Pää ei kestä sitä, mihin on itsensä ajanut velkoineen ja ajankäyttöineen - ja sitten ei saa seksiä enää omassa kotona. Ja vaikka te varmasti sanotte, että "keskustelkaa vaimonne kanssa", minkä toki ymmärrän, niin tekin varmasti ymmärrätte tämän:
On erittäin itsetunnolle käyvää, jos seksiä saa vain palaverin kautta. Eli siitä tehdään virallisen keskustelun kautta jotenkin "parisuhteeseen kuuluva asia" - ja sen jälkeen sitä sitten harrastetaan "koska se kuuluu parisuhteeseen". Paskat. Jokainen sinkku ainakin tietää, että seksi on sellaista, mitä HALUTAAN eikä sen harrastamisesta "sovita erikseen". Ja jos sitä ei, jumalauta sentään, omalta VAIMOLTA saa ilman eri sopimusta, niin onko oikeasti outoa, jos miehillä on rakastajattaria tai että he käyvät maksullisissa? Niin, nuo maksulliset olivatkin asia joista en ajatellut edes puhua. Mutta ilmiönä ne ovat tavallisempi ratkaisu ongelmaan kuin se rakastajatar edes...
Noh, ehkä tämä ei johda mihinkään muuhun kuin tämän kirjoituksen ja minun sättimiseen. Mutta loppuun totean silti, että en elä puutteessa. Enkä maksa rakastajattarilleni - eli suhde heidän kanssaan on aina perustunut molemmin puoliseen haluun.
Mutta eikö ole mielipuolista, että minä yhtenä monista olen tilanteessa, jossa metsästän seksiä muualta, kun sitä ei kotona saa? Ja uskokaa tai älkää arvon äidit - on hyvin tavallista että mies pettää juuri silloin kun lapsi on syntymäisillään tai vasta syntynyt. Inhottavaa ja ällöttävää, myönnän. Mutta miehelle seksi on kuitenkin viime kädessä tarve siinä missä tarve käydä vessassa. Eikä sitä kerta kaikkiaan pysty pidättelemään kuukausia - jos ette usko, niin pidätelkääpäs kakkahätäänne muutama kuukausi, arvon naiset. Ja tokihan mies voi käteen vetää mutta.. ..ette edes usko kuinka nöyryyttävää se on miehelle muutaman kerran jälkeen, kun kuitenkin nukkuu naisen vieressä, jonka vuoksi on vannonut "uskollisuusvalan"sa, heh.
No, kuten jo sanoin, ilmiön yleisyys ällistytti minut täysin. Ja siitä tuli tarve, että ehkä tästä olisi kuitenkin syytä nostattaa keskustelua - ja ehkäpä juuri tällä sivustolla.
Kommentit (298)
minäkin valitan kun en saa, eikä rouva tee aloitetta jne. eikä sitä huvita sen enempää, vaikken missään huitelisi tai istuisi iltaa koneella. hän kun unohtaa istuvansa koko illan televisio ääressä ja täysin minua huomioimatta, joten väliäkö sillä olenko jossain, tietokoneella vaiko sitä telkkua katsomassa?
Ja kaikenlaiset hellyysyrityksetkin jos torjutaan, niin tunnen olevani vain lompakko ja halut katoaa siihen. FuckBuddystä ja muualta sentään löytyy naisia, jotka haluaa kullia aina välillä. Se on hieno tunne kun on haluttu ja voi haluta toista tulematta torjutuksi. ILMAN että täytyy vongata viikko saadakseen lyhennetyn panon kunnon rakastelun sijaan...
Exä valitti kun en ikinä anna, enkä tee alotetta jne.. varmaan ois huvittanu vaikka joka päivä, jos se ei ois huidellu missä sattuu, ja istunu vaan illat tietokoneella.. ja ainut hellyydenosotus mitä siltä sain oli seksi.. ja tietysti sen vonkausyritykset..
Kyllä mua normaalisti panettaa monta kertaa viikossa, mutta jos olen parisuhteessa eikä mies jaksa panostaa yhtään, ja tunnen olevani vain reikä, niin halut kyllä häviää helvetin äkkiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- mistä tiedät etteivät kaikki juokse vieraissa? viisaat kun jättävät asian kertomatta niin minimoituu paljastumisen riski.
- mistäs sinä tiedät onko ne "monet miehet" käyneet vieraissa vai eivät? onhan näitä vieraista kärynneet jopa amerikkalaiset tv-pastorit.
- ei se kassien tyhjentäminen ole koskaan ollutkaan mikään itseisarvo. jatkuvasti torjutusta on upeaa kun pitkästä aikaa joku haluaa sua, tahtoo sut sisäänsä, pyytää lisää sensijaan että käskisi lopettamaan.
- vittu mikään teiniprinsessa ihana ole! opiskelijatytöt (21-27v) sitävastoin ovat. seksiä silloin kun omilta kiireiltä ehtii, ei mitään ikäviä sitoumuksia jne.
- kuvaamasi oireet synnyttäneistä naisista on vain laiskuutta ja oman kehon laiminlyöntiä. kyllä keskiverto mies, joka osallistuu kotitöihin ja jakaa kasassapitämisen taakan, ymmärtää imetysaikaisen kuivan kauden, mutta ei ymmärrä enää sitä jos kuiva kausi jatkuu lapsen täyttäessä kolme tai neljä tai viisi tai...
- kyllä miehille kelpaa harvinaisen hyvin kaikki hiekkalaatikoille puutteeseen hylätyt yh:t ja muutkin rouvat. ne kun tietävät mitä tahtovat ja tietävät jotakuinkin myös mitä se toinen tahtoo. teiniprinsessat eivät tiedä mitä itse tahtovat ja vastapuolen tuntemuskin on enempi hömppälehden palstalta opittua.
- lapsia tehnyt varanainen on mitä parhain, koska se ei ala mököttämään jos seksi peruuntuu lapsen flunssan vuoksi. se ei nipota joka luomesta, karvasta, finnistä tai rypystä koska sillä itsellään on niitä myös. se keskittyy olennaiseen ja tekee sen hyvin. tajuaa ottaa kierukan eikä (haluntappo-)pillereitä.
- niin, onko "hyvä liitto" vain 100% kemioiltaan yhteensopivien harvinaislaatuinen yhteensattuma, vai onko siinä kaksi tasapainoista ihmistä, jotka kykenevät JA HALUAVAT käsitellä ongelmia ja jalostaa esteistä ponnahduskiviä joilla tavoitella parisuhteesta vieläkin parempaa.
Kaikki miehet ja naisetkaan ei silti juokse víeraissa vaikkei kotona saisikaan. Kuule, ap: mina taas tunnen moniakin miehiä, jotka eivät lähde vieraisiin. Kassien tyhjentäminen johonkin pilluun ei ole kaikille itseisarvo!
Nainen on ihanimmillaan 16-20-vuotiaana. Kaunis, kiinteä ja pehmeä..tiukka pillu ja katsoessakin pimppa on kuin ruusun nuppu. Tissit terhakkaat ja pylly kiinteä.
Lapsia on vain tehtävä ja sitten meistä naisista tulee kammottavia: tissit roikkuu, pillu löystyy, ei ole sellainen suloinen kuin ennen..tulee liikakiloja, raskausarpia ja vatsalurppu. Pillukarvat rehottaa.Tulee hormonitoiminnan muutoksia, synnytyksen ja imetyksen takia haluttomuutta. Pieni lapsi/pienet lapset vievät voimaa, mikään ei ole kuin ennen. Kaiken kasassa pitäminen vie voimaa.
Mutta teille miehille ei tapahdu mitään! Teidän kullinne ei pienene, ette löysty, surkastu ja liho. Voitte tuosta vaan ottaa jonkun varanaisen ja panna sitä. Sillä naisella ei taatusti ole lapsia! Eihän muu teille kelpaisikaan. Maksullisissa voi käydä, mutta se sopii vain varakkaammille, köyhemmät joutuvat käyttämään rahansa ihan perheen elatukseen.
Nainen tekee teille ne lapset, mutta saa kärsiä ne seuraukset! Kaikki nämä julkkisukkelit ovat parrasvaloissa kun vaihtavat nuorempaan, voi vaikka aloittaa uuden sarjan lapsenteossa! Kaikki onkin ihan erilaista, kuin siinä liitossa, jossa oltiin 30 vuotta...
En ole katkera ämmä. Olen hyvässä liitossa ja hyvin "suojeltu" kaikelta. Mutta hyvä ihmistuntemus ja jonkin sortin sosioligin ihmistyyppi.
Tämä olisi reiluinta, sallisin saman myös rouvalle JOS se jäisi seksiin. Mutta ei kelpaa kimppa, ei parinvaihto, ei tällainen sopiminenkaan. Että se siitä rationaalisesta ajattelusta meidän perheessä... Kunnioitan kaltaisiasi naisia todella suuresti, tuo on rakkautta jos mikä! Saattaisi jopa käydä niinkin, että pelkästä kunnioituksesta sinua kohtaan en syyllisyydentunnoissani kehtaisi käyttää vapauttani hyväsi (korkeintaan humalassa jos tilaisuus koittaisi).
Muttamutta....
Rouvani tahtoo sairaalla tavalla omistaa minut, pitää seksuaalisen haluni laatikossa josta hän sen ottaa esiin silloin kun häntä sattuu huvittamaan. Ja todella tarkoitan myös pelkän silittämisen vastaanottamistakin! Ei se voi olla normaalia kenenkään mielestä.
Paatuneet pettäjät hakevat jotain muuta kuin pelkkää pillua puutteeseen, se on saunailloissa moneen kertaan puitu läpi. Sairaudeksi yksi sen oli valmis tunnustamaankin. Mutta satunnaispettäjät on toinen tarina.
Panostakaa hyvät naiset parisuhteeseen. Mitä aikaisemmin, mitä useammin, sen vähemmän panostusta tarvitsee. Se on lopulta niin vähän, niin pienet teot, jotka parisuhdetta kannattelee. Kuten se miehille suunnattu kuuluisa "imurointi on parasta esileikkiä"-ohje kuuluu (ei muuten päde meillä, mutta kuitenkin).
Eikö sen vaimon kanssa voi ihan aikuismaisesti tehdä sopimusta asiasta? Mä annan miehelleni persettä ihan säännöllisesti mutta jos en antaisi niin osaisin kyllä neuvotella jonkinlaisen sopimuksen siitä kuinka mieheni voisi jatkaa seksielämää, vaikka en itse haluaisikaan olla osa sitä.
Minusta te paatuneet pettäjät aliarvioitte kumppaninne kykyä rationaaliseen ajatteluun, tuskin olen nimittäin mikään räikeä poikkaus kaikkien naisten joukossa.
Kun järki voittaa ajoittain tunteet, en minäkään kehtaa rouvan salarakkaista valittaa. itsehän en ole ollut mikään esimerkillinen puoliso, vaan tämän palstan "jätä se sika"-osastoa toisinaan. parhaani mukaan korjailen virheitäni, mistä niitä vaan löytyy, jos siihen vain mahdollisuus suodaan.
On pihtaaminen silti pelkkää kostamista, vallanhalua ja vallan näyttämistä. Siis pidemmän päälle, vuosia imetysaikojen jälkeenkin jatkuessaan.
Siis tuo kysymys edelliselle - itsellä kun on välillä ollut hyvinkin voimakas usko johonkin sellaiseen, että jotkut eivät yksinkertaisesti tajua mihin "pihtaaminen" voi johtaa. Siis eivät tajua ja jo siksikin, että kukaan ei ole vain opettanut.. Että ikäänkuin seksi kuuluisi joillekin seurusteluun ja siihen vaiheeseen kun lapsia ei vielä ole ja sitten jotenkin kaikki muuttuu "poikasten ruokinnaksi" kun soidinrituaalit ja parittelu on suoritettu ja hedelmöitys tapahtunut.
No, ehkä minä olenkin juuri se joka on tässä väärässä ja tuo onkin sitten se miten asioiden tulisi ja pitääkin olla - loppu on vain markkinamiesten keksimää humua yhdyntätiheystaulukkoineen, pornoistumisineen ja asento-oppaineen. MUTTA jos minä siis olen väärässä, niin sitten lienee oikeutettua edes kerran tässä elämässä liittyä erinäisten puolisovinististen seksimaanikoiden kuoroon ja todeta:
Ei meitä yksiavioisiksi ole tarkoitettukaan(?)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silti käytännönläheisenä miehenä minulle olisi liian vaivalloista ja kokonaisuuden kannalta hankalaa käydä vieraissa. Eikä minulla periaatteessa mitään valittamista pitäisi ollakaan. Hyvin kuosissa pysynyt synnyttänyt vaimo, joka antaa AINA kun tekee mieli. On aina antanut. Ehkä liiankin helposti. Oli tosin aikoja, kun käytti e-pillereitä vuosia, niin lopulta ne veivät halut totaalisesti. Se kyrsi, kun sai aina itse tehdä aloitteet. Olin tottunut tällaiseen pitkän aikaa, sitten asia kääntyi täysin päälaelleen. Vaimo laitatti hormonikierukan ja nyt ei ole seksihaluilla mitään rajaa. Se on minulle jopa ahdistavaa. Saa epäilemään riitänkö, kun 3 kertaa päivässä ei ole lainkaan liikaa vaimolle. No tämä valtava, ilmeisesti vuosia patoutunut seksuaalisuuden purkautuminen monen muun syyn ohella sai vaimoni käymään vieraissa. Vinkkinä kaikille: Älkää käyttäkö e-pillereitä, jos jokin muu menetelmä suinkin sopii tai raskaus ei ole katastrofi.
Ei meitä yksiavioisiksi ole tarkoitettukaan(?) ap
Kummaa keskustelua, mutta varsin mielenkiintoista. Olen pienen elämäni tehnyt "yksityistä, tutkivaa journalismia" näistä asioista, puhunut niin ystävien, työtovereiden kuin tuntemattomienkin kanssa kaikesta mikä seksiin ja parisuhteisiin liittyy.
Naisena tein pitkää työuraa miesvaltaisella alalla. En suostunut suhteisiin (en edes flirttailuun) työkavereiden kesken ja ehkä siksi pääsinkin sisälle "miesten maailmaan" ja olin arvostettu duunikaveri muiden joukossa. Naisena ja asioista kiinnostuneena saavutin hyvin pian "luotto-aseman" ja miehet mielellään puhuivat minulle parisuhde/seksi ongelmistaan, kyselivät neuvoja ja halusivat naisen näkökulmaa omiin mietteisiinsä.
Näistä lukuisista tarinoista ja keskusteluista saatoin tehdä melko suoralinjaisen päätelmän siitä, että jokainen mies on valmis pettämään vaimoaan/naistaan, tilaisuuden tullen...vietit ovat todella vahvat ja jopa alkukantaiset, halu kokeilla, saavuttaa jotain mistä jutella miesten kesken saunassa tai vaan muistella vanhana siinä kuuluisassa kiikkustuolissa -kyllä minäkin kerran...
Naiset taas ovat jänniä kapistuksia! Naisten käyttäytyminen julkisissa tiloissa taikka vaan firman kahvihuoneessa on melko rietasta jos joukossa on yksikin kaksilahkeinen. Tehdään itsestä maailmannaista, halukasta narttua jolla ei kotona mene miehen kanssa kovin hyvin tai sitten nipistellään poskia punaisiksi -kun oli niin hurja yö, taas... Heitellään kaksimielisiä juttuja ja suorastaan uidaan liiveihin, mutta annas olla... Miehet poistuvat ja naiset jäävät keskenään niin jutut vaihtuvat. Peräpukamat vaivaa yhtä, toista lapsi valvottaa kaikki yöt, kolmas moittii miestään ja toivoo, että aina olisi kuukautiset niin saisi olla kotona rauhassa.
Mihin ne "nartut" katosivat, jotka äsken keimailivat kaikille firman miehille ???
Rakastan ja tarvitsen seksiä, kaikissa sen muodoissa. Seksi on aikuisten leikkiä, yhteistä kivaa. Vain oma mielikuvitus on rajana, mitä kaikkea voi tehdä ja jos molemmat ovat samalla aaltopituudella ja haluavat oppia toisistaan...tilannehan on ihanteellinen. Itse olen saavuttanut vihdoin ja viimein parisuhteen missä se toimii ja olemme molemmat tyytyväisiä. Haluamme olla uskollisia ja sitoutua toisiimme.
Mutta yksiavioisuus... Siis kysehän on vain seksistä, vai onko? Itse olen hyvinkin mustasukkainen, mutta jos järjellä ajattelen sitä, että oma rakkaani löytäisi baarireissulta hyvän näköisen dooriksen ja pääsisi vielä kyläilemään tämän luokse. Tulisi sitten tyytyväisenä aamuyöstä kotiin, käpertyisi viereeni ja kuiskasi korvaani rakastavansa minua niin olisinko menettänyt jotain? Olisiko minulta nyt jotain pois? Tai jos itse joutuisin samaan tilanteeseen, kotiin pitkä matka, mahdollisuus olla kahdestaan vasta joskus aikojen päästä, ja hormoonit ajaisivat kuitenkin täysillä levittään jalat ja saamaan tyydytysttä ja jostain ilmestyisi jumalainen olento joka soisi sen tyydytyksen, niin olisinko vienyt mieheltäni jotain?
Mitä mieli ei tiedä, sitä ei sydän sure!
En haluaisi tietää mieheni seikkailuista, enkä milloinkaan loukkaisi häntä kertomalla itse omista teoistani. Rakastamme toisiamme ja meillä on säännöt ja ne säännöt kieltävät makaamisen toisten kanssa, mutta me olemme kuitenkin mies ja nainen, seksuaalisia yksilöitä, ihmisiä. Toki toivon, ettei niin kävisi koskaan, mutta mutta...
Valehtelua en siedä! Kattilat menevät jakoon välittömästi jos toinen kärähtää valheesta, mutta minulla on myös vastuu siitä mitä kuuntelen, mitä kysyn. Kysy vain mitä ihan oikeasti haluat tietää!! Siinä se.
En ole ehtinyt kaikkia tämän AP.n aikaansaannoksia lukemaan, mutta minulle on nousut mielikuva koulutetusta ja verbaalisesti lahjakkaasta, hyvin pärjäävästä miehestä. Et moiti vaimoasi, mistä lisäpisteitä. Lapset ovat etusialla ja hoidatte varmasti varsin mallikkaasti pystyttämiänne kulisseja. Mutta (ehkä olet tähän jo vastannutkin) mitä tapahtuu sinä päivänä kun vaimosi avaa polvensa ja teidän seksielämänne palautuu ja korjaantuu? Jätätkö silloin kaikki muut naiset ja aloitat uuden uskollisen avioelämän?
Nautit seksistä, haluat vipinää lakanoihin, kokea uusia juttuja ja ennenkaikkea uusia naisia.
Et tyydy yhteen, haluat ne kaikki... *wirn*
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...mielenkiintoisesta ja älykkäästä vastauksesta, kiitos! Tupakkiaskin kanteen tuli ylöskirjattua tuo "mitä mieli ei tiedä, sitä sydän ei sure", sillä voin hyvinkin allekirjoittaa tuon väitteen ja jopa puhunutkin jopa vaimoni kanssa asiasta - joskaan en ole osannut noin ytimekkäästi kiteyttää.
Ja niin, olet oikeassa myös vihjailuissasi. Kyllä. Hienoa lukea naiseltakin noin selväjärkistä tekstiä - ainoa kohta mikä hieman tuntui ristiriitaiselta oli tuo "valehtelua en siedä, kattilat menevät jakoon heti" kun samassa tekstissä kuitenkin oli kuitenkin oikeastaan aika päinvastaista teesiä myös.. ;-)
No, asian ytimessä oltiin joka tapauksessa ja uskallanpa väittää, että ihan ällistyttävän moni mies tarttuisi tilaisuuteen, jos hänelle suotaisiin satapros riskitön mahdollisuus ilakoida jonkun mieleisensä seksiobjektin punkassa - ja siis riippumatta siitä kuinka vällyt ja lakanat kotona sauhuavat. Se millä naiset voisivat itseään lohduttaa, jos osaisivat - ja tästä ei tietenkään saisi edes puhua - mutta kyllä se vaan niin on, että vaikka "seksi on parasta silloin kun siinä on tunteet mukana", niin kyllä se maistuu makealta silloinkin, kun kyse on silkasta irstailusta ja panemisesta onnistuneen satunnaiskeikauksen kera, hih ;-)
Voisinpa veikata, että 100 % naisista ja miehistä tätä voisi harrastaa, jos tilanne olisi täysin riskitön. Kai tuon nyt tyhmempikin ymmärtää, että näin se on. Ehkei juuri siinä rakastumisvaiheessa, mutta aina muulloin.
Luuletko olevasi nokkela?
ällistyttävän moni mies tarttuisi tilaisuuteen, jos hänelle suotaisiin satapros riskitön mahdollisuus ilakoida jonkun mieleisensä seksiobjektin punkassa - ja siis riippumatta siitä kuinka vällyt ja lakanat kotona sauhuavat. Se millä naiset voisivat itseään lohduttaa, jos osaisivat - ja tästä ei tietenkään saisi edes puhua - mutta kyllä se vaan niin on, että vaikka "seksi on parasta silloin kun siinä on tunteet mukana", niin kyllä se maistuu makealta silloinkin, kun kyse on silkasta irstailusta ja panemisesta onnistuneen satunnaiskeikauksen kera, hih ;-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja niin käy naiselle myös. Tunnen lähipiiristäni enemmän naisia, jotka kärsivät siitä, kun kotona ei saa tarpeeksi seksiä. Yhdellä pariskunnalla tuli eron tämän asian vuoksi. Nainen hurahti ensin vieraisiin, sillä kotona koki vain pakkeja ja torjuntaa. Hän tajusi suhteensa ongelmat ja jätti miehensä. Hyvä näin sillä, tämä nainen on tosi kaunis ja suosittu ja pääsee nyt nauttimaan elämästä ja seksistä:)
Toinen ystäväni kärsii samasta ongelmasta, mutta niin pitkälle ei ole menty,että puhuttaisiin erosta.
Ja voin omalta kohdaltani kertoa, että olen tosi tyytyväinen omaan suhteeseeni, mutta useimmin se on minä, joka haluaa seksiä ja joka tekee aloitteen. Ja useimmiten mies kyllä vastaa tähän mieluisalla tavalla, mutta jotain kertoja on tullut myös pakit. En kaipaa mitään hieronta/romantiikkahöpöhöpöä, vaan ihan seksiä (läheisyys tulee siinä sivutuotteena, kivana lisänä), jossa molemmat saavat nautinnon. Ajalla ei ole väliä, on se seksin kesto sitten vaikka 5 minuuttia, niin se riittää, kunhan molemmat saavat nautinnon.
Ihmiset joista puhun, ovat hiukan alle 30-kymppisiä miehiä ja naisia. Mitä niille miehille sitten tapahtuu, kun joskus tulee lapsia? Jos nyt on jo tällaista niin mitä se mahtaa olla sitten...
moni, todella moni suhde alkaa kiihkeissä merkeissä ja on kiihkeä monta vuotta. Suurin osa suhteista kuitenkin arkipäiväistyy ja siihen pitäisi mielestäni suhtautua realistisesti. Ei parisuhde voi olla kymmeniä vuosia pelkkää erotiikkaa, kainalossaoloa ja panojuhlaa. Toisista pareista kasvaa erottamattomat kumppanit ja toiset haikailevat menneen perään, jolloin petetään, oli kyseessä mies tai nainen. Naiset pettävät, kun eivät saa huomiota, kehuja, ovat epävarmoja itsestään ja tietysti jos eivät koe olevansa seksuaalisesti vetovoimaisia. Silloin halutaan testata, onko sitä vientiä vai ei. Jos vientiä on, niin pettämisen jälkeen on paljon helpompi jättää paska suhde taakseen. On parempi itsetunto alkaa rakentaa uutta elämää. Miehille pettäminen on paljon yksinkertaisempaa. Ei huvita runkata jatkuvasti. Kun ei saa pillua, sitä haetaan muualta. That's it.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...siis vastauksena sille yhdelle. Kunhan puhisin, kun vähemmästäkin täällä vedettäisiin (munista) hirteen. Joo ja samaa olen mieltä myös tuon arkipäiväistymisjutun kanssa. Totta. Ja samasta syystä varmasti myös seksistä tulee tylsää - eli monella alkaa mieli palaa muihin ilmansuuntiin kun se oma seksi on aina sitä "yhtä ja samaa". (Siis vaikka sitten kun saa vierasta, tekee ne samat temput sen vieraankin kanssa, haha...)
Myös tuo "epävarmuus itsestään ja halu testata onko enää seksuaalisesti vetovoimainen" motivoi myös miehiä, muuten. Muistaakseni kukaan mies ei tässä keskustelussa ole vielä liikaa puhunut sellaisista tunteista ja tuntemuksista kuin "nöyryytys", "loukkaantuminen", "masennus", "itsensä epäviehättävänä pitäminen". Mutta kylläpä se niin vaan on, että juuri nuo polkevat myös miehistä itsetuntoa. Joka sitten jonain päivänä purkautuu ainakin joillakuilla tarpeena lähteä testaamaan, että "näin epäkiinnostava minusta on tosiaan tullut".
ap
On vaikeaa kirjoittaa anonyymisti omia mielipiteitään ja ajatuksiaan, kokemuksiaan tuntemattomille ihmisille. Yleensä kaikille ajatuksille löytyy syy-yhteys, mitkä eivät välttämättä välity kirjoitukseen mukaan ja silloinhan lukija ei voi tietää mistä jollekulle tuntemattomalle kirjoittajalle tulee niinkin voimakkaat mielipiteet.
Ainoa mitä näillä sivustoilla ihmiset hyvinkin pitkälti korostavat ja haluavat tuoda muiden lukijoiden tietoisuuteen on oma seksuaalisuus, korostetaan omia haluja ja kokemuksia.
Omassa kirjoituksessani oli ristiriitaisuus pettämisen ja valehtelemisen välillä -tiedostan tilanteen. Oman historiani ja kokemusteni myötä nuo kaksi asiaa "tavallaan" eroaa toisistaan hyvinkin paljon.
Aikanaan seurustelin miehen kanssa joka osoittautui parantumattomaksi valehtelijaksi ja erittäin narsistiseksi persoonksi. Se että minulle valehdellaan joka päiväisissä asioissa, kerrotaan satuja asioista joita ei ole koskaan tapahtunut ym. loukkaa minun älyäni, se loukkaa minua ihmisenä, kuuntelijana, avopuolisona. Miten voi koskaan luottaa kumppaniin jonka täytyy valehdella pienissäkin asioissa, keksimällä keksiä juttuja...tehdäkseen/kö itsestään mielenkiintoisemman ??
Jos kumppani eksyy vieraaseen petiin, niin toki sekin loukkaa verisesti, hajoittaa suhteen. Kyse on kuitenkin fyysisestä toiminnasta, himosta, hetkellisestä hurmasta -huomaa, että kirjoitan nyt pienestä syrjähypystä, niissähän ei yleensä edes välttämättä puhelinnumeroa vaihdeta.
"Pikku tempun" jälkeen palataan kotiin, asiaa ei puolisolle kerrota ja elämä jatkuu.
Olen sanonut, että seksi on minulle äärimmäisen tärkeää. En voisi olla suhteessa jossa se ei toimi, mutta siinä täytyy olla myös paljon muutakin...olen vaativa nainen! Tarvitsen älyllisen yhteyden, älykkään keskustelukumppanin, luotettavan ihmisen jakamaan arjen asiat. Jos minua loukataan valheilla ja tarinoilla, isketään niitä päivittäin vasten kasvoja niin, että joutuu usein miettimään toden ja valheen mahdollisuutta. Eikö se ole tuplasti pahempi asia? Miten sellaiseen ihmiseen voisi koskaan luottaa missään asiassa? Seksi on seksiä, mutta elämä ja parisuhde on niin paljon muutakin.
En hyväksy pettämistä, mutta ymmärrän!...outo nainen :)
Kun taas valehtelua en siedä missään muodoin !
Valheet satuttavat tavallaan enemmän , ne tulevat liian lähelle, menevät ihon alle.
Arjen mutkaton sujuminen on parisuhteen paras perusta ja siihen sisältyy välittäminen, luottamus, rehelisyys ja hiton hyvä seksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi teitä kaikkia valittajia. Ettekö ymmärrä, että uskonnollinen moraali ohjaa teitä todella syvältä? Pitäisi siis olla ydinperhe, jossa "saa" harrastaa "seksiä".Sellainen on vain uskontojen luoma kuva, eräänlainen unelma, joka ei ikinä toteudu, jollei siihen haluta panostaa. Ja jos ei haluta, ei ole myöskään rakkautta, ei tokikaan. Eivät mitkään vuosisadan häät pelasta, jos aitoa intohimoa ei ole. Kyllähän seksi on rakkauden syvimpiä olemuksia. Opetelekaa tunnistamaan ennen lopullista sitoutmista oikea intohimo ja pinnallinen ihmastuminen toisistaan!
Miten sitten lapset? He ovat ansainneet toisiaan rakastavat isät ja äidit, ilman muuta. Mutta eivät hekään ole ansainneet pihtaavaa vaimoa tai halutonta miestä. Sellainen kulissikoti ei vain toimi.Sitkolla voi pitää kulissia yllä, mutta miksi tuhlata lyhyttä elämäänsä sellaiseen epäonneen?
Siispä asennetta peliin!
Kuka ei ole tehnyt? Asialla ei ole mitään tekemistä uskonnon kanssa. Evoluutio on tehnyt ihmisestä perhekeskeisen. Se on lajin ominaispiirre. Kaikkea ohjaa tarpeet. Suurin osa ihmisistä haluaa elämäänsä jotain enemmän tai vähemmän pysyvää, kuten koti ja perhe. Toisilla on erilaiset tarpeet kuin toisilla. Itse olen niin mukavuudenhaluinen, että en jaksa metsästää naisia suurella vaivalla aina kun sattuu tekemään mieli. Suurimmalle osalle naisista ei edes riitä pelkkä seksi. Seksikään ei ole välttämättä hyvää yhden yön jutuissa. Ja niihin palaa AIKAA ja RAHAA! Voin käyttää seksiin puoli tuntia tai tunnin, mutta sitten onkin muiden harrastusten vuoro. Tällainen on kätevää parisuhteessa.
Tietysti kumppanin pitää olla kaikinpuolin riittävän hyvä, mutta miksi tuhlata elämäänsä etsien sitä täydellistä, kun lähes täydellisen voi löytää lähempääkin.
kiitäpä siinä itseäsi
Kummaa keskustelua, mutta varsin mielenkiintoista. Olen pienen elämäni tehnyt "yksityistä, tutkivaa journalismia" näistä asioista, puhunut niin ystävien, työtovereiden kuin tuntemattomienkin kanssa kaikesta mikä seksiin ja parisuhteisiin liittyy. Naisena tein pitkää työuraa miesvaltaisella alalla. En suostunut suhteisiin (en edes flirttailuun) työkavereiden kesken ja ehkä siksi pääsinkin sisälle "miesten maailmaan" ja olin arvostettu duunikaveri muiden joukossa. Naisena ja asioista kiinnostuneena saavutin hyvin pian "luotto-aseman" ja miehet mielellään puhuivat minulle parisuhde/seksi ongelmistaan, kyselivät neuvoja ja halusivat naisen näkökulmaa omiin mietteisiinsä. Näistä lukuisista tarinoista ja keskusteluista saatoin tehdä melko suoralinjaisen päätelmän siitä, että jokainen mies on valmis pettämään vaimoaan/naistaan, tilaisuuden tullen...vietit ovat todella vahvat ja jopa alkukantaiset, halu kokeilla, saavuttaa jotain mistä jutella miesten kesken saunassa tai vaan muistella vanhana siinä kuuluisassa kiikkustuolissa -kyllä minäkin kerran... Naiset taas ovat jänniä kapistuksia! Naisten käyttäytyminen julkisissa tiloissa taikka vaan firman kahvihuoneessa on melko rietasta jos joukossa on yksikin kaksilahkeinen. Tehdään itsestä maailmannaista, halukasta narttua jolla ei kotona mene miehen kanssa kovin hyvin tai sitten nipistellään poskia punaisiksi -kun oli niin hurja yö, taas... Heitellään kaksimielisiä juttuja ja suorastaan uidaan liiveihin, mutta annas olla... Miehet poistuvat ja naiset jäävät keskenään niin jutut vaihtuvat. Peräpukamat vaivaa yhtä, toista lapsi valvottaa kaikki yöt, kolmas moittii miestään ja toivoo, että aina olisi kuukautiset niin saisi olla kotona rauhassa. Mihin ne "nartut" katosivat, jotka äsken keimailivat kaikille firman miehille ??? Rakastan ja tarvitsen seksiä, kaikissa sen muodoissa. Seksi on aikuisten leikkiä, yhteistä kivaa. Vain oma mielikuvitus on rajana, mitä kaikkea voi tehdä ja jos molemmat ovat samalla aaltopituudella ja haluavat oppia toisistaan...tilannehan on ihanteellinen. Itse olen saavuttanut vihdoin ja viimein parisuhteen missä se toimii ja olemme molemmat tyytyväisiä. Haluamme olla uskollisia ja sitoutua toisiimme. Mutta yksiavioisuus... Siis kysehän on vain seksistä, vai onko? Itse olen hyvinkin mustasukkainen, mutta jos järjellä ajattelen sitä, että oma rakkaani löytäisi baarireissulta hyvän näköisen dooriksen ja pääsisi vielä kyläilemään tämän luokse. Tulisi sitten tyytyväisenä aamuyöstä kotiin, käpertyisi viereeni ja kuiskasi korvaani rakastavansa minua niin olisinko menettänyt jotain? Olisiko minulta nyt jotain pois? Tai jos itse joutuisin samaan tilanteeseen, kotiin pitkä matka, mahdollisuus olla kahdestaan vasta joskus aikojen päästä, ja hormoonit ajaisivat kuitenkin täysillä levittään jalat ja saamaan tyydytysttä ja jostain ilmestyisi jumalainen olento joka soisi sen tyydytyksen, niin olisinko vienyt mieheltäni jotain? Mitä mieli ei tiedä, sitä ei sydän sure! En haluaisi tietää mieheni seikkailuista, enkä milloinkaan loukkaisi häntä kertomalla itse omista teoistani. Rakastamme toisiamme ja meillä on säännöt ja ne säännöt kieltävät makaamisen toisten kanssa, mutta me olemme kuitenkin mies ja nainen, seksuaalisia yksilöitä, ihmisiä. Toki toivon, ettei niin kävisi koskaan, mutta mutta... Valehtelua en siedä! Kattilat menevät jakoon välittömästi jos toinen kärähtää valheesta, mutta minulla on myös vastuu siitä mitä kuuntelen, mitä kysyn. Kysy vain mitä ihan oikeasti haluat tietää!! Siinä se. En ole ehtinyt kaikkia tämän AP.n aikaansaannoksia lukemaan, mutta minulle on nousut mielikuva koulutetusta ja verbaalisesti lahjakkaasta, hyvin pärjäävästä miehestä. Et moiti vaimoasi, mistä lisäpisteitä. Lapset ovat etusialla ja hoidatte varmasti varsin mallikkaasti pystyttämiänne kulisseja. Mutta (ehkä olet tähän jo vastannutkin) mitä tapahtuu sinä päivänä kun vaimosi avaa polvensa ja teidän seksielämänne palautuu ja korjaantuu? Jätätkö silloin kaikki muut naiset ja aloitat uuden uskollisen avioelämän? Nautit seksistä, haluat vipinää lakanoihin, kokea uusia juttuja ja ennenkaikkea uusia naisia. Et tyydy yhteen, haluat ne kaikki... *wirn*
Siis jo siksi, että ihmisen poikanen on poikkeuksellisen pitkään niin avuton ja kömpelö, että naaraan on pakkokin keskittyä sen hoitamiseen - yhtälailla kuin on välttämätöntä on, että uros kantaa tuolle kaksikolle lihaa yhteiseen luolaan. Toki tätä asetelmaa onnistuneesti pirstottu erinäisillä nykyajan vouhotuksilla kuten elatusmaksut ja muut - mutta nekin viime kädessä ovat korvikkeita sille tosiasialle, että ihmisurosta tarvitaan perheessä etenkin silloin kun poikaset ovat pieniä ja tarvitsevat vähintäänkin naaraan huomaa. Ja toki uroksellakin sitten viimeistään myöhemmin tulee erinäisiä velvollisuuksia, jotka liittyvät poikasten kouluttamiseen villiä luontoa varten.
Eli tuota tausta vasten olen samaa mieltä: ihminen on perhekeskeinen nisäkäs - eikä sillä että olisin sitä missään vaiheessa kieltänytkään. :-)
Ap
Nyt isä on vanha eikä enää a) hormonaalisista syistä jaksa pettää ketään eikä siihen pystyisikään ja b) haluaisi nauttia siitä perheen lämmöstä, jota hän ei meille äitiä pettäessään ja muita naisia kiksauttaessaan suonut.
Meitä ei nyt enää kiinnosta tämä meidät siittänyt mies, joten eläköön elämänsä viimeiset 10-20-30 vuotta varasuhteittensa hoivattavana.
Surullista vain - hänelle nimittäin - että yksikään näistä naisista ei myöskään ole hänestä enää kiinnostunut.
..eikä yhtään sen vähäpätöisempi kuin muut. Itselleni paljastui muuten huomattavan myöhäisessä vaiheessa, että naapurin iskä oli pettänyt naapurin äiskää ilmeisesti käymällä maksullisissa naisissa. Se hämmästytti aluksi aivan mahdottoman isosti, sillä he kertakaikkiaan eivät olleet sen näköinen pariskunta, että heidän maailmassa olisi voinut tapahtua mitään tuollaista. Olivat sellaisia hieman hienompia ihmisiä ja osasivat tapoja joita meillä ei osattu ja niin edelleen.
Mutta kun tuosta kaiken mykistäneestä alkuhämmästyksestä on toivuttu ja asiaa pystyy katselemaan objektiivisemmin, niin toki oli myös niin, että heidän välillään oli mahdoton kuvitella olevan mitään seksielämää. Ja myös se rouva oli niin nipottavan nirppanokkainen, että enpä usko sen tarjoilleen miehelleen liikoja tavaraansa ihan vaan jo siksi, että sille toiminnalle ei löytynyt etikettiä ja muita tapakäytösohjeita mistään sivistyneestä kirjasta.
Niinpä ukko päätyi huoriin. Kunnes dementoitui. Ja ennenkuin ukko pääsi kunnalliseen hoitoon, niin rouva aina välillä purki vihaansa jo dementoituneeseen mieheensä hakkaamalla tätä milloin kepillä ja milloin milläkin.
Noh, noin kirjoitettuna tuo kaikki on kyllä aika - hauskaa, heh. Tragikoomista vähintäänkin, eikös vain? Kertoo jostain sellaisesta että suurin osa ihmisistä - toki minä muiden mukana - kuluttaa merkittävän osan elämästään yrittämällä olla joku muu kuin on. Kieltäytyy rasvaisista suupaloista vaikka tekee mieli. Ei ole ajattelevinaan seksiä, vaikka mikään muu ei mieltä jyskytä. Puhumattakaan päivittäisestä mielinkielin olosta työpaikalla ja kurjien sukulaisten seurassa vaikka oikesti ei mitään vihaa niin paljon kuin sitä - ja niin edelleen.
Noh, mihinkäs me jäätiinkään, hmmm.. ..hieman rönsyilee tämä, hm hm. Niin juu - piti kysymäni että oletko löytänyt isäsi ja äitisi tarinasta jonkun totuuden, jonka voit osoittaa yleispäteväksi. Eli jotenkin sellaiseksi, että sitä voi käyttää varoittavana esimerkkinä kaikkiin muihinkin tarinoihin? Vai onko kyse vain siitä, että katkerilta lapsilta puuttuu vielä ymmärrystä, jotta he voisivat tulkita isänsä ja äitinsä suhdetta oikein? Heillähän oli ollut se suhde jo ennenkuin lapset edes syntyivät ja vielä syntymänkin jälkeen meni useampi vuosi ennenkuin lapset siitä juuri mitään ymmärsivät. Ja nyt kun ymmärtävät, ymmärtävät ilmeisesti sen, mitä haluavat ymmärtää. Mutta ovatko he koskaan yrittäneet ymmärtää myös sitä, mitä eivät halua ymmärtää.
Ja jos yritätte, niin menkää nyt ihmeessä tapaamaan sitä isäänne ennenkuin kuolee pois. Jää meinaan vaivaamaan moni asia suotta, jos ette edes kerran mene ja laita äijää koville kysymyksillänne!
Ap
sentään joku tunnustaa olevansa "love junkie".
itse olen pitänyt elämäni suurimpina saavutuksina niitä hetkiä, kun olen työstänyt tunteitani ja saanut hiipuvan hiilen liekkiin. ihan ilman sitä biisiä ja yhteistä hiileen puhaltamista. se liekki kun sitten sytytti rouvankin jotenkin, joskin se pihtaaminen on melkoista vettä rakkauden roihuun.
kun ei olisi näitä paheksuvaisuskovaisia asenteita, niin moni varmasti pitäisi tyydyttävää seksielämää harrastuksena, siinä kuin jotain muuta liikuntaa.