Mies pettää varmasti, jos ei muuten saa.
Moi vaan,
oon jo pitkään miettinyt, että millä palstalla tästä aiheesta olisi parasta käydä keskustelua. Olen kahden alle kouluikäisen lapsen isä ja aika monen vastaavan miehen kaveri. Omassa parisuhteessa seksi tyrehtyi ensimmäistä lasta odottaessa, sitten tietysti sitä todistettavasti oli jotta toinen saatiin aikaan. Mutta että vaikka parisuhteemme niin ulkoisesti, taloudellisesti kuin materiaalisesti on varmasti "kadehdittava", niin seksiä meillä ei ole ollut enää moneen vuoteen juuri kuin nimeksi.
Tästä on seurannut se, että itselläni on ollut useita, useita rakastajattaria. Yksikään heistä ei ole ollut mitään sellaista, että mielessä olisi edes käynyt ajatus oman perheen hajoittamisesta - eikä sellaista eteeni koskaa n edes tule, koska en vain halua hajottaa perhettäni seksin takia. Mutta ilmankaan en missään nimessä voi olla, mies kun kuitenkin olen. Ja vielä näin jälkikäteenkään en tekojani itseni kannalta kadu - mutta toki monta kertaa mietin, kuinka typerää on kuluttaa melkoisesti aikaa järjestääkseen itselleen seksiä, samalla kun asuu kuitenkin AVIOLIITOSSA. Ja siitähän seuraa eräänlaista "kahdensuuntaista pettämistä". Vaimon ei tietenkään tule saada asiasta tietää, mutta myös se rakastajatar on varjeltava monelta totuudelta. Yksinkertaisin tarina on kertoa, että elää parisuhteessa jossa ei vain ole seksiä. Monimutkaisempaa on tietysti jos sitä että on parisuhteessa, pitää ylipäätään piilotella.
No, monet teistä varmasti jo repivät hiuksiaan raivosta. Mutta sen enempää puolustautumatta on kerrottava, että koko tämän kirjoituksen syy ei ollut niinkään omat tekoni kuin se, että USEAT nuoret isät kaveripiirissäni ovat saman asian edessä. "Meillä oli seksiä viimeksi vuosi ja 2 kuukautta sitten". "Näinkö se seksi sitten loppui, vaikka ennen me pantiin joka päivä ja monta kertaa". "Mulla ei oo mitään valittamista mun perheestä, mutta mä TARVIN seksiä enkä mä sitä kotona saa". Nämä siis kolmen eri kaverini suusta kuultuna ja kaikki erittäin luottamuksellisesti ja kahden kesken kerrottuna, siis.
Olen oppinut tajuamaan, että ongelma ei ole mitenkään poikkeuksellinen tai "outo". Kyse on faktasta mikä on vaivannut ja tulee vaivaamaan miehiä aina: Seksiä on saatava vielä neljänkympinkin iässä yllättävän usein. Useampia kertoja viikossa. Ja sitten jos sitä ei kotona saa, niin hetken voi toki vetää käteensä, mutta sitten se alkaa olla aivan liian nöyryyttävää. Pää ei kestä sitä, mihin on itsensä ajanut velkoineen ja ajankäyttöineen - ja sitten ei saa seksiä enää omassa kotona. Ja vaikka te varmasti sanotte, että "keskustelkaa vaimonne kanssa", minkä toki ymmärrän, niin tekin varmasti ymmärrätte tämän:
On erittäin itsetunnolle käyvää, jos seksiä saa vain palaverin kautta. Eli siitä tehdään virallisen keskustelun kautta jotenkin "parisuhteeseen kuuluva asia" - ja sen jälkeen sitä sitten harrastetaan "koska se kuuluu parisuhteeseen". Paskat. Jokainen sinkku ainakin tietää, että seksi on sellaista, mitä HALUTAAN eikä sen harrastamisesta "sovita erikseen". Ja jos sitä ei, jumalauta sentään, omalta VAIMOLTA saa ilman eri sopimusta, niin onko oikeasti outoa, jos miehillä on rakastajattaria tai että he käyvät maksullisissa? Niin, nuo maksulliset olivatkin asia joista en ajatellut edes puhua. Mutta ilmiönä ne ovat tavallisempi ratkaisu ongelmaan kuin se rakastajatar edes...
Noh, ehkä tämä ei johda mihinkään muuhun kuin tämän kirjoituksen ja minun sättimiseen. Mutta loppuun totean silti, että en elä puutteessa. Enkä maksa rakastajattarilleni - eli suhde heidän kanssaan on aina perustunut molemmin puoliseen haluun.
Mutta eikö ole mielipuolista, että minä yhtenä monista olen tilanteessa, jossa metsästän seksiä muualta, kun sitä ei kotona saa? Ja uskokaa tai älkää arvon äidit - on hyvin tavallista että mies pettää juuri silloin kun lapsi on syntymäisillään tai vasta syntynyt. Inhottavaa ja ällöttävää, myönnän. Mutta miehelle seksi on kuitenkin viime kädessä tarve siinä missä tarve käydä vessassa. Eikä sitä kerta kaikkiaan pysty pidättelemään kuukausia - jos ette usko, niin pidätelkääpäs kakkahätäänne muutama kuukausi, arvon naiset. Ja tokihan mies voi käteen vetää mutta.. ..ette edes usko kuinka nöyryyttävää se on miehelle muutaman kerran jälkeen, kun kuitenkin nukkuu naisen vieressä, jonka vuoksi on vannonut "uskollisuusvalan"sa, heh.
No, kuten jo sanoin, ilmiön yleisyys ällistytti minut täysin. Ja siitä tuli tarve, että ehkä tästä olisi kuitenkin syytä nostattaa keskustelua - ja ehkäpä juuri tällä sivustolla.
Kommentit (298)
Miten sitä onkin niin väärät miehet ja naiset löytäneet toisensa.
Mutta ei todellisuutta monen monen miehen elämässä! En ole tavannut ainoatakaan miestä, joille aikuistuvien lasten kasvatusvastuu jää! Kyllä ne miehet ovat vaihtaneet nuorempaan jo siinä vaiheessa!
*huokaus* Nainen on hankalimmillaan 16 - 20 -vuotiaana. Itse asiassa hän ei edes ole nainen vielä, vaan tyttö. Epävarma, lapsellinen, saamaton ja riitaisa. Tättärää! Myös miehille tapahtuu yhtä ja toista. Jopa niin, että miehet kuolevat keskimäärin nuorempina kuin naiset. Kotona on väsynyt vaimo, laitakaupungilla raksa, pankkisuhde on miinuksella kunnes talo on maksettu joskus keski-iässä. Kukapa ei haluaisi perheelleen tilavaa ja kaunista kotia - vaikka se aiheuttaisi vuosikymmenten velallisuuden? Mukuloiden kasvatus siirtyy miehen vastuulle kun äidistä on hiukan irtauduttu, kenties juuri pahimmassa murkkuiässä. Ja kaiken tämän keskellä pitäisi olla vaimolleen samanlainen kuin silloin tavatessa, 22-vuotiaana. Kaiken lisäksi, jos sinulla olisi hyvä ihmistuntemus tai haluasit sitä käyttää, et varmaan esittäisi tuollaisia kärjistyksiä. Ei kaikki miehet saa mitään keskenkasvusta tyttöystävää vain jättämällä perheensä. Vai ajatteletko edes mainitsemiesi nuorten tyttöjen olevan NIIN lapsellisia? Sosiologiselta tyypiltä odottaisi parisuhteiden ja ihmisten moninaisuuden ymmärtämistä.
miehiä lastentekoon, vaikka tällainen asetelma on täysin väärä. Lapsi on parisuhteessa aina kriisi, toisille pieni ja toisille ylipääsemätön.
Ainoa keino selvitä faktoista, jotka lainauksessa on esitetty, on vahva henkinen yhteys naisen ja miehen välillä.
Nainen on ihanimmillaan 16-20-vuotiaana. Kaunis, kiinteä ja pehmeä..tiukka pillu ja katsoessakin pimppa on kuin ruusun nuppu. Tissit terhakkaat ja pylly kiinteä.Lapsia on vain tehtävä ja sitten meistä naisista tulee kammottavia: tissit roikkuu, pillu löystyy, ei ole sellainen suloinen kuin ennen..tulee liikakiloja, raskausarpia ja vatsalurppu. Pillukarvat rehottaa.Tulee hormonitoiminnan muutoksia, synnytyksen ja imetyksen takia haluttomuutta. Pieni lapsi/pienet lapset vievät voimaa, mikään ei ole kuin ennen. Kaiken kasassa pitäminen vie voimaa.
Eli halusin siis kiittää teitä itseni tuomitsijoita, ymmärtäjiä, kuuntelijoita ja torjujia. Omat kokemukseni tästä ongelmasta eivät siis rajoitu vain omaan kokemukseeni, vaan olen saanut - kiitos hyvien, rakkaiden ystävien - jakaa näitä ajatuksia myös ihan livenä ja siis ilman tällaisia keskustelupalstoja.
Loppujen lopuksi itse "ongelma" on tavattoman yksinkertainen. Helppokin ja vähän suorastaan naivikin. Kyse kun on vaan yhdestä perusvietistä ja sen kanssa elämisestä. Siitä ei olisi edes vaikea keskustella - ainakaan itselleni - puolisonsa kanssa. Ja olen sen jopa tehnyt. Ja, yllätys yllätys, jopa niin, että olen kertonut asian sellaisena kuin se on.
Puolisolleni olen sanonut, että jos hän ikinä pettäisi minua, niin tekisi sen niin, että a.) minun ei tarvitse sitä koskaan tietää ja b.) niin, että toisena osapuolena ei olisi kukaan sellainen, joka kuuluu siihen tuttavapiiriin ja yhteisöön, jossa me molemmat vaikutamme. Sillä yhteisöhän sen voimakkaimman tuomion tekee - aivan kuten yhteisö tällä keskustelupalstalla on toisinaan tehnyt.
Seksi ei saa eikä voi kaataa perhettä jolla on lapsia ja joita rakastetaan enemmän kuin mitään muuta tässä maailmassa. Tuntuu ehkä vaikealta uskoa tahi ymmärtää tuota väitettä, mutta niin minä ajattelen. Ja niin ajattelee myös puolisoni. Itse en kauheasti usko parisuhdeterapioihin näissä asioissa ihan vaan siksi, että "palaveeraamalla" ei voi virallistaa sitä, minkä puutteesta on kuitenkin kyse.
Eli intohimon puutteesta.
Mutta intohimottomuuskaan ei estä monia hienoja asioita tapahtumasta. Eikä se, että sitä intohimoisuutta roihuttaa sitten jossain muualla, ole este sille, etteikö ne noin tuhat tärkeämpää asia eivät tulisi hoidettua täydellä "intohimolla".
No, väitteeni on varmasti jotain, mitä suurin osa teistä ei koskaan opi ymmärtämään. Mutta se ei johdu siitä mitä minä edustan, vaan siitä, että teistä moni haluaa uskoa siihen satuun, johon meidät on kasvatettu uskomaan. Ja juuri tuo satu ja sen toistuva epäonnistuminen tuhoaa liian monta liittoa ja parisuhdetta.
Vaikka kaikkein kypsin tapa kohdata tuo asia olisi sen tajuaminen, että "hei, täähän on ollut vaan satua tää mihin me ollaan nuoruuden huumassamme haluttu uskoa. Se toimi silloin, mutta enää ei juuri nimeksikään. Mutta vaikka ei, niin elämä voi silti olla miljoona volttia kypsempää, syvällisempää ja moniuloitteisempaa - ilman että joku fyysinen tarve ja siitä seuraava marginaalitoiminta ei suostukaan vuosien saatossa nujertumaan.
Eli, tietty, se seksi.
Seksi ehkäisyvälineiden kera - eli ilman lisääntymispyrkimystä - on suurelta osin nautinnon halajamista siinä missä mässäily ja viinan läträäminen. Ei välttämätöntä, ei varsinkaan kovin luonnollista - vaikka silti, ah, niin kovin mukavaa :-) Ja jos sitä sitten harrastaa joskus jonkun muun kuin puolisonsa kanssa, niin eroaako se loppujen lopuksi paljoakaan siitä, että lähtee silloin tällöin kavereiden kanssa pitkälle illalliselle ja illan päätteeksi vetää pään täyteen. Eli satunnaista nautinnon maksimointia - jonka jälkeen haluaa joka tapauksessa mennä takaisin kotiin nukkumaan ;-)
ap taas vilosoveeraa. Ihmettelen, miksi mies edes alunperin tuli tänne "miettimään" ongelmaansa, hänellähän nähttää olevan selkeä mielikuva siitä, miten tässä maailmassa on elettävä.
Onkohan mies sielultaan sellaisen kulttuurin edustaja, jolle monen naisen pitäminen on sallittu. Ja jossa voidaan unohtaa naisen oikeus tasapuoliseen ja tasapainoiseen, onnelliseen suhteeseen?
Ja kaiken lisäksi ap unohtaa, että hänen kuivioissaan on vielä kolmaskin henkilö eli se toinen nainen, jota hän käy naida naksauttamassa, kun oma tarve yllättää.
Hei haloo! Mitäs, jos tuo toinen nainen on kiimainen juuri silloin kun ap mieluummin "leikkii" hyvää aviomiestä ja isää?
Entäs, jos tuolla toisella naisella sattuu olemaan tunteet?
Kyllä minä uskon ja hyvällä syyllä sitä paitsi uskon tuohon ap:n halveksuen mainitsemaan "satuun" - ap vain ei näytä olevan vaimolleen se oikea prinssi.
taholta. En olisi halunnut ja kaipaan sitä aikaa ennen lapsia...kaipaan sitä kehoa, mikä minulla oli..
miehiä lastentekoon, vaikka tällainen asetelma on täysin väärä. Lapsi on parisuhteessa aina kriisi, toisille pieni ja toisille ylipääsemätön. Ainoa keino selvitä faktoista, jotka lainauksessa on esitetty, on vahva henkinen yhteys naisen ja miehen välillä.
Nainen on ihanimmillaan 16-20-vuotiaana. Kaunis, kiinteä ja pehmeä..tiukka pillu ja katsoessakin pimppa on kuin ruusun nuppu. Tissit terhakkaat ja pylly kiinteä. Lapsia on vain tehtävä ja sitten meistä naisista tulee kammottavia: tissit roikkuu, pillu löystyy, ei ole sellainen suloinen kuin ennen..tulee liikakiloja, raskausarpia ja vatsalurppu. Pillukarvat rehottaa.Tulee hormonitoiminnan muutoksia, synnytyksen ja imetyksen takia haluttomuutta. Pieni lapsi/pienet lapset vievät voimaa, mikään ei ole kuin ennen. Kaiken kasassa pitäminen vie voimaa.
Moralisoimatta, haluaisin vain tietää, koska olen utelias ja yritän ymmärtää miestä/miehiä:
1. Oletko harrastanut seksiä sellaisen ihmisen kanssa, johon olet rakastunut? Onko seksissä sinulle, miehelle eroa, jos on tunteita mukana? Naiselle nimittäin on, rakastuneena seksi on miljoona kertaa parempaa. Ja tuskin voit rakastaa kaikkia näitä rakastajiasi muuten kuin fyysisesti ....? Etkö kaipaa rakastelua, rakastemisen tunnetta? Eikö nykyistä ideaalia elämääsi vielä parempi tilanne olisi jos saisit rakastella tarpeeksi rakastamasi naisen kanssa?
Vai onko seksi ulkopuolisen kanssa todella vain mekaanista, paineenpurkamista?
2. Mitä tapahtuu, jos joku rakastajattaristasi paljastaa seksiseikkailusi vaimollesi? Miten lapsesi katsoisivat sinua, jos tietäisivät sinun pettävän vaimoasi ja heitäkin? Miten uskallat olla niin varma, ettet jää kiinni?? Jos jäät kiinni, eikö naapurienkin silmissä hävetä? Ja vielä, ymmärrätkö pelätä tauteja, mitä muilta voit saada?
Toistan vielä, kysyn ihan neutraalilla äänellä moralisoimatta ja ihan pelkkää uteliaisuuttani. Olen sinkkunainen ja lapsetonkin, joten mikään mitä teet ei mua satuta henkilökohtaisesti ;-)
Eli vastaan tietenkin, ystävä hyvä! Kysyit näin:
"Moralisoimatta, haluaisin vain tietää, koska olen utelias ja yritän ymmärtää miestä/miehiä:
1. Oletko harrastanut seksiä sellaisen ihmisen kanssa, johon olet rakastunut?"
Olen toki. Ja ainakaan muistaakseni en ole sanonut missään vaiheessa, ettenkö rakastaisi vaimoani. Jos olen moista sanonut, niin korjaan sen heti - rakastan kyllä vaimoani ja olen hänen kanssaan seksiä harrastanut joten vastaus on "olen rakastanut seksiä sellaisen kanssa johon olen rakastunut", kyllä.
"Onko seksissä sinulle, miehelle eroa, jos on tunteita mukana?"
Vastaan:
Kyllä on. Seksi on huomattavasti vähemmän "suorittamista" silloin kun rakastelee sellaisen kanssa jota myös rakastaa. Esim. rakastajatarta tai muuta "hoitoa"han ei rakasta, joten tunne on enemmän fyysinen kuin henkinen. Joskin se toki on fyysinenkin myös sen kanssa, jota rakastaa.
"Naiselle nimittäin on, rakastuneena seksi on miljoona kertaa parempaa. Ja tuskin voit rakastaa kaikkia näitä rakastajiasi muuten kuin fyysisesti ....?"
Vastaan:
Osuit naulan kantaan. Juuri tuota tarkoitin, ystävä(tär) hyvä.
"Etkö kaipaa rakastelua, rakastemisen tunnetta? Eikö nykyistä ideaalia elämääsi vielä parempi tilanne olisi jos saisit rakastella tarpeeksi rakastamasi naisen kanssa?"
No, en ehkä osaa sanoa mitä vastata osioosi "kaipaa", hm. En tiedä "kaipaanko" sitä, mutta se toki on mukava asia, jos se rakasteluun liittyy. En vähättele sitä millään muotoa, siis. Mutta varmaankin ollaan "miehen ja naisen käytännön tason" eron äärellä: On totta, että seksi on parempaa sellaisen kanssa jota rakastaa. MUTTA ei ole välttämätöntä rakastaa, että voisi harrastaa seksiä ja saada siitä tyydytyksen. Ja tässä kohtaa, muute, myös naisissa on eroja. On myös sellaisia naisia, jotka etsivät ensisijaisesti seksiä ja toissijaisesti rakkautta. Vaikka en usko heidänkään kohdalla sitä, etteikö se seksi olisi heillekin parempaa, jos he harrastavat sitä sellaisen miehen kanssa, jota myös rakastavat.
"Vai onko seksi ulkopuolisen kanssa todella vain mekaanista, paineenpurkamista?"
Ei aina. Toisinaan kyllä. Eli kyllä rakastajattaresta tai "fuckbuddystä"kin voi pitää ja tykätä. Jopa välittää. Eli ei se niinkään ole, että jos suhde on ensisijaisesti seksisuhde tai pelkkä seksisuhde, etteivätkö ihmiset siinä välittäisi toisistaan. Ainoastaan tuo peräänkuuluttamasi "rakastaminen" olisi ehkä liioiteltua liittää moiseen suhteeseen. Eräs viisas vanha nainen esitti eräälle nuorelle naiselle viisaan kysymyksen. Nuori nainen kehui, että hän "ei tarvitse itselleen aviomiestä, sillä saa rakastajaltaan kaiken sen mitä mieheltä tarvitsee" Vanha nainen kysyi: "No entäpä jos jää auton alle ja joudut rullatuoliin. Tuleeko rakastajasi työntämään rullatuoliasi?"
Ja siinäpä se. Enemmän kuin seksiä tai muita temppuja, rakastaminen on välittämistä ja huolenpitoa. Vastuunkantoa. Te kaikki jotka etsitte vikoja näkökulmistani, etsitten kaikenaikaisesti aukkoja "ajattelustani". No, aukkoja se onkin täynnä, mutta - huom - en ole sitä kenellekään myöskään tuputtanut. Mutta jos vaimoni joutuisi rullatuoliin, niin minä olisin se, joka häntä työntäisi - uskotte sitten tahi ette. Te tarkastelette seksiä liian isona asiana. Oletteko kovin nuoria, ehkä? Siis kun ajattelette, että seksi olisi niin iso asia, että sen takia kannattaisi romuttaa parisuhde ja etenkin perhe? Ei kannata, voin kertoa. Tulette katumaan. Seksi on miehellekin parempaa rakastamansa naisen kanssa toki, MUTTA jos hän sitä jonkun muun, esimerkiksi maksullisen naisen kanssa harrastaa, niin sitä voisi verrata esimerkiksi kaljalla käyntiin: "Ah, olipa hyvä bisse - ihan pakko saada yks bisse silloin tällöin." Mutta muistaako mies sen, kuka tuon bissen hänelle myi? Tuskinpa vain. Jo illalla on vaikea muistaa tarkalleen, miltä tuo lounastauon "helpotus" tarkalleen ottaen edes näytti.
"2. Mitä tapahtuu, jos joku rakastajattaristasi paljastaa seksiseikkailusi vaimollesi?"
Me keskustelemme vaimoni kanssa asiasta. Hän tietää kyllä, että olen erittäin tyytymätön seksielämäämme, vaikka en erota haluakaan. Ja olen jo varoittanut häntä siitä, että aio vetää käteeni koko aikuisikääni. Enkä siksi ole edes väittänyt hänelle, että odottaisin taas niitä aikoja kun saan häneltä seksiä. No, tämäkin kuullostaa teistä tässä kontekstissa varmaankin VALTAVALTA asialta. Mutta jos tarkkoja ollaan, niin se on vain yksi asia monien muiden, paljon merkityksellisempien asioiden keskellä, joihin arkemme palaa. Tämä lienee mahdotonta ymmärtää?
"Miten lapsesi katsoisivat sinua, jos tietäisivät sinun pettävän vaimoasi ja heitäkin?"
Heh, toki ymmärrän että olet tuohtunut kirjoituksistani enkä sinua siitä syytä. Mutta miksi ihmeessä kertoisin siitä lapsilleni, kun he eivät tiedä sellaista olevan edes minun ja vaimoni välillä? Heillä menee vielä monta monta vuotta että ylipäätään koko asia on heille ajankohtainen. Tämäkään tuskin vihanpurkaustasi tyrmää ja siksi kysynkin:
Ihanko oikeasti seksi on sinun mielestäsi noin valtava ja kaiken yli vyöryvä asia? Eli että sitä pitäisi toitottaa lapsillekin jos siihen on langennut/sortunut/syyllistynyt jossain muualla kuin vanhempien makuuhuoneessa. Höpöhöpö. Jos vähääkään olet itsellesi rehellinen ja jos sinulla on siis lapsia, niin tuskinpa vain esittelet heille mitään tähän asiaan liittyvää vaikka kuinka uskollinen olisit hamaan hautaan saakka. Voit toki saarnata heille uskollisuuden ja välittämisen autuutta, mutta mikäli lapsesi ovat poikia, niin kerropa minulle miten liität nuo adjektiivit heidän sanastoonsa siinä vaiheessa, kun seksi alkaa todella kiinnostaa ja lakanoista löytyy aamuisin märkiä tahroja? Nainen sinussa saa sinut toki toivomaan, että he eivät haaveilisi mistään paritteluun liittyvästä ilman "syvää molemmin puolista tunnetta", mutta - valitan - kyllä se vaan niin menee, että poikiasi tulee kiinnostamaan vain ja ainoastaan parittelu. Sinun oppisi toki auttavat heitä pyrkimyksissään, en kiistä, eli miten päästä parittelemaan kun pää meinaa halusta räjähtää ja neito ei silti suin päin anna.
"Miten uskallat olla niin varma, ettet jää kiinni?? Jos jäät kiinni, eikö naapurienkin silmissä hävetä? Ja vielä, ymmärrätkö pelätä tauteja, mitä muilta voit saada?"
Kiitos huolenpidosta, olen aina käyttänyt kondomia. Mutta että "kiinni"....? Ja "naapureille"..? Suo anteeksi, mutta en kyllä taaskaan ymmärrä, että miksi toitottaisin tätä asiaa lapsillenisaati naapureilleni, hih! Tarkoitat ilmeisesti vaimoani, eikö niin? Siksi vastaan kysymyksellä:
Entäpä jos olenkin kertonut sen jo itse? ;-)
"Toistan vielä, kysyn ihan neutraalilla äänellä moralisoimatta ja ihan pelkkää uteliaisuuttani. Olen sinkkunainen ja lapsetonkin, joten mikään mitä teet ei mua satuta henkilökohtaisesti ;-)"
Okei, suo muuten anteeksi jos tekstini on paikka paikoin hyökkäävän oloista - en minä niin vihainen ole kuin mitä vaikuttaa. Ja olitpa sinkkunainen tahi et, niin..
..tätä asiaa on vaikea selittää yhdessä viestissä tahi e-mailissa. PItää elää paljon. Kokea paljon. Tarkastella asioita. Ennenkaikkea kokea käytännössä mitä tarkoittaa se mielestäni loistava ohje, että "elämä on ennenkaikkea arkea". Yksi elää arkensa yhdellä lailla, yksi toisella. Et varmasti hyväksy mitään mitä edustan mutta tiedätkös, olisin toivonut sinulta vielä yhden kysymyksen joka olisi voinut mennä esimerkiksi näin:
"Entä jos rakastut rakastajattareesi ja perheesi hajoaa siksi?"
Olisin vastannut sinulle, että "Oletko hullu!? Minäkö rakastuisin rakastajattareeni ja jättäisin perheeni, haloo!? Sehän on pelkkä pano, satunnaistuttavuus, fuckbuddy, molemminpuolinen sopimus siitä, että aina silloin tällöin on mukava naiskennella kyllä, mutta että mitään omistusoikeutta ei kummallakaan toiseen ole. En minä sitä rakasta tai siihen rakastu. Kiva tyyppi hän on toki, kauniskin, ennenkaikkea kaveri. Mutta - herra paratkoon - ei hän ikinä kykenisi antamaan minulle sitä kaikkea mitä minulla jo toisaalla on. Ja hän - huom - tietää sen itsekin. Tietää koska olen sen hänelle kertonut. Välillä hän kertoilee minulle kuinka on ihastunut johonkin mieheen ja yritän sitten auttaa, että mitenkä hänen pitäisi miestä lähestyä. Ja jos hän siinä sitten onnistuu, niin sitten toki vetäydyn taka-alalle. Mutta yhtäkaikki - kyse on vain seksistä. Siis todellakin VAIN seksistä.
Mikä siinä on, että seksistä on tehty niin yliarvostettua? Ja etenkin - mikä siinä on, että tämä ehkäisyväline-tsunamin keskellä se vielä aiheuttaa samankaltaista käytöstä kuin silloin, kun riski tulla raskaaksi oli todellinen - eikä aborttiakaan siis osattu tehdä?
Seksi on kivaa, nautinnollista ja välttämätöntä - mutta ei sen takia nyt ihan kaikkea kannata romuttaa, haloo. Mutta tätäpä mielipidettä tuskin ymmärtää monikaan, oletan
Get real. Minä sain seksiä KERRAN VUODESSA, ja erohan siitä tuli, mutta vasta viiden vuoden jälkeen, eli liian kauan yritin silkalla rakkaudella.
ettei puutteessa ole kyse siitä, kuinka usein seksiä harrastaa vaan siitä kuinka usein sitä haluaisi ja jää saamatta.
Minä siis masturboin joka päivä, joten siitä voi jotain päätellä.
on todella hienoa jos on umpi rakastunu ja toinen tuntee samoin,elämä ei oikein tunnu todelliselta ja kaikki on todella ihanaa myös seksi.mut vaikka rakkaus ei sammuiskaan se muuttaa muotoaan,se tulinen hehku muuttuu syväksi kiintymyksekseksi,velvollisuuden tunteeksi,läheisyydeksi.se ei ole sitä tulista ja uutta niinku ennen,seksistä tulee tapa ja rutiini suoritus mut silti se ihminen on rakkain mitä sulla on eikä siitä halua luopua .mut sit kun ruvetaan oleen kotona jalat ristis ja poteen pään särkyä eikä seksi maita niin ,sillon herää miehen kivikautinen saalistus vaisto.kokeillaan ihan vaan kertaalleen maksullista mikä on varmin(ei soittele perään).nii siinä vasta mies tuntee itsensä mieheksi ,oot sitten miten surkea panija tahansa saat aina maksulliselta kiitosta ja kehuja.joita et kotona oo saanu vuosiin,nuori upea runkonen neito johon sulla ei muuten olis mitään saumaa kuin jossain unessa korkeintaan.ja kun vaidat naista ja väriä kohtelu on samaa,siihen jää todella koukkuun.vaikka rakas vaimo sanookin virne naamalla et mee vain bubiin iskeen naista jotta saisit pillua,tuskin sua kukaan huolii.ei oikein pidä paikkaansa.ensimmäinen kerta ku vaimo kuulee et oot lähteny jonkun vosun kans jonnekin niin johan saat selitellä ummet ja lammet ja sen jälkeen ne jalat vasta ristissä pysyykin.mut oon ollu varatun vakio pano vuosia kunnes käry kävi ja olin sen jälkeen perheen rikkoja.mut on myös käyny niin et vaimo on pettäny mua ulkolaisen miehen kanssa ja se vasta on kova paikka miehen itsetunnolle,vaikka arki rutiinit onkin palautunu niin seksi ei kuhan ollaan ja eletään kiintymystä toisia kohtaan on mut siinä se.mut jokainen punnitsee oman elämänsä ja tekee mitä tekee.
Vaikuttavan liittoosi ja vaimosi haluihin? Jos tietäisin mieheni pettävän, jättäisin hänet joko suoraan tai liitto olisi "yhteistä vanhemmuutta" kunnes katsoisin lasten olevan kyllin vanhoja kestämään eron.
Itse en haluaisi miestä joka nai muita naisia. En henkisen puolen vuoksi enkä missään tapauksessa koska pelkäisin seksitauteja. Kyllä meillä seksit loppuisi siihen paikkaan.
Niin ja siis minä (nainen) se joka jää ilman vaikka haluaisi
Minusta koko keskustelu on kummallinen. Ymmärrän ja hyväksynkin "pettämisen" mikäli se on yhteinen sovinto. Siis molemmat osapuolet ovat selvillä tilanteesta ja "petettävä" mielummin antaa puolison pettää kuin tyydyttäisi itse tämän. Eihän se edes ole silloin pettämistä...
Minusta pettämisestä on kyse jos petettävä ei tiedä / tietää muttei hyväksy toisen uskottomuutta. Tässä tilanteessahan pettäminen varmasti vain heikentää suhteen ja siinä olevan seksin laatua ja määrää. Miten pettäminen eli suhteen ja yhteisen seksin lisäpilaaminen voi tällöin olla perusteltavissa suhteen vähäisellä seksillä?
letko kuullu kortongista,ei kaikkia panna paljaalla ja maksulliset vaativa aina kumin.
yleensä pettäminen alkaa kun ei kotona saa mut todellisuudes uteliaisuus ja tilanteet altistavat siihen,ja mies kun haluaa vallottaa ja on kokeileva ei kaikkia voi perustella järjellä tai sen vähyydellä .nuori kaunis seksikäs nainen saa vain miesten päät pyörälle ja himot hyrrään.ja vaikka mies vanhenee niin silti nuoret naiset kiinnostaa aina vain enemmän.kunnes ei enää pelaa järki eikä kyrpä,sillon hyvä ruoka ja kylmä kalja vie voiton.
letko kuullu kortongista,ei kaikkia panna paljaalla ja maksulliset vaativa aina kumin.
Minua ei lohduttaisi panisiko paljaalla vai kondomilla. No ilman kondomia olisi sinällään pahempi, että se osoittaisi ettei mies välitä edes minun terveydestäni kun täysin vapaaehtoisesti ottaisi kaikki tarjolla olevat taudit kotiintuotaviksi. Mutta ei kondomin käyttö estä seksitudeilta kuin vain täysin käytettynä. Käyttäisikö mies suojaa suuseksinkin aikana? Tuskin. Laittaisiko aina kondomin ajoissa?
Miten muka voisin luottaa pysyväni terveenä jos harrastaisin seksiä pettävän miehen kanssa?
Jos saisin tietää miehen pettävän, sanoisin varmaan suoraan että se on seksi kotona tai muualla, ei molemmissa. Jos mies päätyy siihen muuhun, olen minäkin oikeutettu etsimään itselleni tyydyttäjän. Suhde jatkuu ilman sekisä kunnes lapset isompia ja erottaisiin. En haluaisi erota suoraan sillä lapset pieniä eikä opintoni ole vielä aivan valmis.
Sanoin varmaan, koska en ole ollut ko tilanteessa eiköä koskaan ole voi etukäteen varmasti tietää miten toimisi. Miehen kanssa ollaan kuitenkin koettu isohko suhdekriisi jonka aikana mietittiin myös sitä millainen vaihtoehto eroaminen meille olisi ja mitä kumpikin voisi sietää. Mies kuulemma voisi antaa tunteettoman keta ns kännipettämisen anteeksi jos katuisin aidosti enkä aikoisi tehdä sitä uudelleen. Aika vaisusti mies sen kyllä sanoi, enkä usko että oli varma sanoistaan. Itse voisin ehkä vuosien aikana antaa anteeksi vastaavan harkinnan katoamisen, mutten missään tapauksessa suunnitelmallista ja toistuvaa pettämistä. Jos on tarve oikein rakastajalle/rakastajattarelle on suhde puolisoon mielestäni ohi. Oli pettäjä mies tai nainen. En siis ole pettänyt häntä eikä hänkään minua. Ongelmamme olivat vakavia mutta koskivat selkeämmin suhteen henkistä puolta.
yleensä pettäminen alkaa kun ei kotona saa mut todellisuudes uteliaisuus ja tilanteet altistavat siihen,ja mies kun haluaa vallottaa ja on kokeileva ei kaikkia voi perustella järjellä tai sen vähyydellä .nuori kaunis seksikäs nainen saa vain miesten päät pyörälle ja himot hyrrään.ja vaikka mies vanhenee niin silti nuoret naiset kiinnostaa aina vain enemmän.kunnes ei enää pelaa järki eikä kyrpä,sillon hyvä ruoka ja kylmä kalja vie voiton.
Olen minäkin useasti tuntenut (hyvinkin voimakasta) vetoa johonkin muuhun mieheen mutta ei se tarkoita että menisin halujen mukana. Tiedän että mieheni suhtautuu pettämiseen hyvin vakavasti ja lähes varmasti jättäisi minut jos pettäisin. Ja jollei jättäisi, en voisi koskaan saada hänen luottamustaan. Samoin mies tietää tilanteen olevan toisinkin päin.
Kun kyse ei ole vain seksistä toisen kanssa ja sen jälkeen kunnon riidasta puolison kanssa vaan koko suhteen vaarantamisesta niin aika lailla saa uusi viehättää että olisin valmis menettämään mieheni.
Jos hyväksyt(te) pettämisen liitossa jossa toinen osapuoli kokee olevansa puutteessa, hyväksyvätkö samat henkilöt pettämisen myös muuten? Siis tilanteessa että omassa liitossa seksiä on riittävästi ja se on täysin tyydyttävää, siis pettäminen olisi "ylimääräistä". Piristysmielessä joskus, piristysmielessä vakituisen kumppanin kanssa, huoran kanssa, hauskanpito humalassa...
Itse siis ymmärrän pettämisen jos omassa liitossa oikeasti puutteessa, ja hyväksyn jos irtoseksi on liitossa molempien hyväksymää. Mutta en mitenkään voi hyväksyä seksiä jos omassa liitossa seksielämä kunnossa ja kyse olisi jostain extrasta mikä nyt on kivaa. Miten teillä jotka sanotte että vaimo/mies ei anna. Pettäisittekö edelleen vaikka seksielämä omassa liitossa palaisi täysin toiveitanne vastaavaksi?
*huokaus*
Nainen on hankalimmillaan 16 - 20 -vuotiaana. Itse asiassa hän ei edes ole nainen vielä, vaan tyttö. Epävarma, lapsellinen, saamaton ja riitaisa.
Tättärää! Myös miehille tapahtuu yhtä ja toista. Jopa niin, että miehet kuolevat keskimäärin nuorempina kuin naiset. Kotona on väsynyt vaimo, laitakaupungilla raksa, pankkisuhde on miinuksella kunnes talo on maksettu joskus keski-iässä. Kukapa ei haluaisi perheelleen tilavaa ja kaunista kotia - vaikka se aiheuttaisi vuosikymmenten velallisuuden? Mukuloiden kasvatus siirtyy miehen vastuulle kun äidistä on hiukan irtauduttu, kenties juuri pahimmassa murkkuiässä. Ja kaiken tämän keskellä pitäisi olla vaimolleen samanlainen kuin silloin tavatessa, 22-vuotiaana.
Kaiken lisäksi, jos sinulla olisi hyvä ihmistuntemus tai haluasit sitä käyttää, et varmaan esittäisi tuollaisia kärjistyksiä. Ei kaikki miehet saa mitään keskenkasvusta tyttöystävää vain jättämällä perheensä. Vai ajatteletko edes mainitsemiesi nuorten tyttöjen olevan NIIN lapsellisia? Sosiologiselta tyypiltä odottaisi parisuhteiden ja ihmisten moninaisuuden ymmärtämistä.