Lue keskustelun säännöt.
Voiko opettajalle antaa / voiko opettaja ottaa vastaan 200 € lahjakortin?
04.04.2009 |
Tuosta aiemmasta ketjusta, jossa pari luokkaa oli kerännyt opettajalle lahjakortin, toinen oli 200 € ja toinen "useamman sata euroa" tuli mieleen, että voiko opettajalle oikeasti antaa tuollaisen lahjan ja onko opettajalla lupa ottaa sellainen lahja vastaan? Noissa tapauksissa ilmeisesti molemmat opettajat olivat lahjan hyväksyneet. Pitääkö lahja ilmoittaa verottajalle ja miten se tapahtuu?
Mietin vain omalta kannaltani, että jos töissä joku asiakas tarjoaisi 200 euron lahjakorttia, niin pitäisin täysin mahdottomana ajatuksena sellaisen vastaanottoamista, vaikka se sitten olisikin useamman asiakkaan yhdessä lahjoittama.
Missä ammateissa tuollaisen lahjan sitten voi ottaa vastaan? Jos opettaja saa ottaa tuollaisen vastaan, niin saavatko kaikki muutkin kunnan virkamiehet? missä vaiheessa lahja muuttuu lahjukseksi?
Ja se alkuperäinen ketju löytyy täältä:
http://www.vauva.fi/keskustelut?p_p_id=forum_WAR_perhe&p_p_action=1&p_p…
Kommentit (114)
eli se, kuka asian yleiselle syyttäjälle vie, ei joudu itse vastuuseen mistään oikeudenkäyntikuluista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä monessa muussa ammatissa syödöön, juodaan, juhlitaan, reissataan ja lahjotaan paljon enemmän kuin opettajan ammatissa. Kukaan opettaja ei odota lahjuksia, mutta jos lapsi ja lapsen perhe haluaa muistaa ölapselle tärkeää aikuista, ei siinä ole mitään pahaa.
Opettajilla on korkea työmoraali. Yksikään opettaja ei anna arvosanoja sen perusteella, kuka on tuonut hienoimman lahjan jouluna.
...Jos ei ole opettajien loma-ajat tai arvosteluperusteet, mitä arvostellaan, niin sitten joku tällainen asia, jossa opettajilla ei ole osaa ja arpaa muistamisen laatuun. Suurien rahallisten muistamisten kohdalla täytyy tietysti selvittää se, miten tilanteessa toimitaan.
Tottakai järjettömissä summissa liikkuvissa lahjakorteista ym. lahjoista kuuluu kysyä ylemmän virkamiehen kanta lahjan vastaanottamiseen tai sen yhteiseen käyttöön tuomiseen. Eri asia pienten muistamisten kohdalla. Suuret lahjat ovat kuitenkin harvinaisuuksia, mutta jokainen opettaja luultavasti ainakin kerran urallaan sellaisen saa. Yleensä kai viimeisenä keväänä, kun oppilaat siirtyvät toiselle opetusasteelle, ja opettajan ja oppilaiden yhteistyö ei jatku seuraavalla lukukaudella.
Se mihin halusin ottaa kantaa, oli se, että tavallaan turhaa nimittää opettajia ahneiksi tai "laatutietoisiksi". Eivät he pääse näihin muistamisiin vaikuttamaan. Muistamiset tulevat vanhempien taholta, muistamiset ovat vanhempien päätöksiä, eivät opettajien.
Tuskin kukaan opettaja on ammattiinsa näiden muistamisten takia kouluttautunut. Jos haluaisi saada työstä maksetun peruspalkan lisäksi bonuksia, ammattivalintanta olisi varmasti jokin sellainen ala, jossa maksetaan tulospalkkioita, päivärahoja ym. Opettajillehan ei näitä makseta, edes koko päivän retkistä tai koulutapahtumista, jotka ylittävät lukujärjestyksen mukaisen työajan.
Ensimmäinen ammatinvalintakriteeri toivottavasti kaikilla opettajilla on nuorten kanssa viihtyminen ja tämän työn motivoivuus. Työn on oltava mielekästä, erityisesti silloin, kun toimitaan kasvotusten ihmisten kanssa. Tietysti palkkaus, työtuntien määrä läsnäolollisesti = eli lukujärjestyksen mukainen työaika (kolmannes palkastahan maksetaan tuntisuunnitteluista, kokeiden/ aineiden korjauksesta ja yhteistyötunneista vanhempien kanssa opetustuntien ulkopuolella) sekä loma-ajat ovat paljon suurempia työetuja kuin muistamiset, joita saadaan.
Mä olen saanut 200e postissa kera kiitoksen hyvin tehdystä työstä, allekirjoituksena vain etunimi. Ei mitään mahdollisuutta selvittää kuka oli lahjan takana.
Mitä teidän mielestä olisi pitänyt tehdä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lahjonnan vaikutuksista virkamiehen työhön. Eihän nyt kukaan oikeasti voi kuvitella, että 200 euron lahjakortti koko luokan oppilailta yheisesti voisi vaikuttaa siihen miten koko luokkaa seuraavana lukuvuotena arvioidaan? Ja eikö tällaiset isommat lahjat anneta yleensä LÄKSIÄISLAHJOIKSI, kiitokseksi kuluneista vuosista? Eihän tuollaisia isompia lahjoja missään tapauksessa anneta joka kevät. Opettajat todellakin yleensä saavat kynttilöitä, suklaata tms. Itselläni arvokkaimmat lahjat ovat olleet kortit, joissa oppilas on kertonut, että olen hänen mielestään hyvä opettaja ja hyvä luokanvalvoja. Niiden voimalla jaksaa taas pitkään! En minä kyllä sen iloisemmaksi voisi tulla mistään sadan euron lahjakorteista.
Se ei minusta olisi ollenkaan sopivaa, olisi todella alentavaa ottaa vastaan oppilaiden vanhemmilta tuollainen lahja, ihan kuin joku armonpala, että tuossa sulle köyhälle palkolliselle vähän bonusta... t. Ope jolle maksetaan kyllä ihan kelpo palkkaa siitä että tekee työtään ilman mitään "tippejä"...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensinnäkin meidän yhden lapsen luokalla on juuri sellainen menininki, että joka joulu ja joka kevät opettajalle kerätään tällainen lahja, joka on yleensä joko lahjakortti tai sitten ostetaan jotain isoa. Summa on yleensä 10 euroa / lapsi, eli yhteensä 200-300 euroa.
Toisekseen opettajan eivät ole missään erityisasemassa muihin virkamiehiin nähden. Kyllä kai kuka tahansa selittää, ettei lahja sinne tai tänne tai tuollainen lahjakortti vaikuta hänen päätöksiinsä. Lahjuksen raja menee kuitenkin siinä, että lahjan pitää olla niin pieni, ettei kukaan missään tilanteessa voi kuvitella sen vaikuttavan - ja tässä keskustelussa on jo moneen kertaan todistettu, että moni voi kuvitella.
Lisäksi opettaja on ihan verrannollinen mihin tahansa muuhun virkamieheen. Uskoisitko, että poliisi, tuomari tai sosiaalityöntekijä, joka saa tuollaisia lahjoja olisi puolueeton? Minä en välttämättä uskoisi. Pienempi ja mitättömämpikin lahja vaikuttaa, koska siitä jää saajalleen hyvä mieli ja lahjan antaja jää positiivisessa mielessä mieleen. Tämä voi vaikuttaa tuleviin päätöksiin ihan tiedostamattomastikin ja valitettavasti monen ihmisen psyyke toimii vielä niin, että kun on saanut lahjan, niin ajattelee olevansa ikäänkuin kiitollisuudenvelassa ja vastapalveluksen velkaa. Onhan se todistettu näilläkin palstoilla moneen kertaan, kuinka ihmiset miettivät vastalahjoja ihmisille, joilta ovat yllättäen saaneet jotakin, vaikka kuinka pientä.
Itse olen saanut muutamalta asiakkaalta varsin mitättömäksi tulkittavia lahjoja, jonkun pienen suklaarasian tms. ja kyllä huomaan, että jo se vaikuttaa. Kun asiakas seuraavan kerran tulee, niin huomaan, että yritän jotenkin erityisen hyvin perehtyä hänen asiaansa ja palvella häntä huolellisemmin ja ystävällisemmin. Olen yrittänyt analysoida tätä tunnetta, koska tunnistan sen selkeästi, ja luulen että syynä on ikäänkuin halu olla aiheuttamatta pettymystä ihmiselle, joka on osoittanut kiitollisuutensa. Tietoisesti en tietenkään voi kohdella ihmistä eriarvoisesti lahjan vuoksi, mutta kyllä se sellaiseen yleiseen suhtautumiseen ja ystävällisyytteen vaikuttaa.
Olen myöskin työpaikallani huomannut, että ihmiset muistavat hyvinkin pitkään asiakkaat, jotka ovat muistaneet heitä tai työyhteisöä jollakin pienellä kiitoksella. Jos tällainen asiakas tulee uudestaan, niin hyvin herkästi joku kommentoi, että tuo toi viime kerralla sitä tai tätä. Ja nämä lahjat tosiaankin ovat tasoa kukkapuska tai kakku kahvihuoneen pöydälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja kysyä.
Kun käytännössä ei ole mitään mahdollisuutta selvittää kuka lahjan on antanut (ja ps. mä en ole ope, tuo lahja oli tullut ihan toiselta puolelta suomea).
Joskus vastaava lahja oli viety poliisille löytötavaroihin... kukahan tulee kyselemään löytötavaroista itse lahjoittamaansa rahasummaa, vielä toiselta puolelta suomea. Eli eiköhän ne rahat sitten menneet poliisin virkistyskassaan.
Mun lähiesimies sanoi, että pistä taskuus...
mutta oikein mielelläni suon opettajillemme vaikka useamman sadan euron lahjan. Mieluummin puuttuisin tähän lahjontaan, jota tapahtuu jatkuvasti niin muualla kuin tässä maassa ja jossa puhutaan summista joihin voi lisätä tähän verrattuna muutaman nollan.
Toisaalat laki on laki...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
syömässä. olivat ylen onnellisia siitä! Kaikille tuli hyvä mieli ja oli edullisempaa kuin ostaa jokaiselle hoitajalle erikseen jotain krääsää.
Tuo on varmaan juuri sitä hankalaa rajanvetoa... hellyttävää ja ymmärrettävää oppilailta, hankala tilanne opettajalle. Keskustelisin tilanteesta rehtorin kanssa ja kysyisin tarvittaessa liiton lakimieheltä.
Muumimukin suhteen tilanne on selvä: lahjan arvo antohetkellä ratkaisee, ei se, mikä sen arvo ehkä myöhemmin on.