Voiko opettajalle antaa / voiko opettaja ottaa vastaan 200 € lahjakortin?

jos on kerran koko luokalta, 20.25 oppilasta kai useimmiten (?), niin eihän se tee per nuppi kovin isoa summaa, 8-10 e per nuppi. Ja sen kokoiset lahjat ei käsittääkseni verottajaakaan kiinnosta :) Sama kai se on antaako jokainen sen summan erikseen vai yhdessä? Ja tuon kokoisia lahjuksia ei tule yleensä kerralla kuin korkeintaan silloin kun luokka "valmistuu" kyseisestä koulusta, eli esim. 6., 9. ja lukion vikalla luokalla.

ja tosi on, että se lapsi saa kyllä paremman kohtelun ja "tuntiosaamisen takia" paremmat numerot, mitä kokeiden perusteella jos vanhemmat on muistaneet kalliilla lahjoilla jouluna ja keväällä.



Mutta että opettajat jo näyttävät odottavan tämän tason lahjoja niin hops vain.



Ja kyllä kimppalahjoissa todella itetävät, koska niihin tulee vain niiden nimet, jotka maksavat. Ja maksamatta ei siksi uskalla olla kukaan kun on aina joku touhutätä luokassa, joka panee keräyksen pystyyn ja tosiaan sitten hernehtii jos ei kaikki innostu.

eli neljä ryhmää, jokaisessa 10 hlöä ja 5 e per naama. otti kai vastaan kun ei rahoja ole tilille ainakaan palautunut, johan ois ollu noloa jos ei ois vastaanottanut sitä.

muskari open 200 e lahjakortti tuli ihan syksyn opetuksesta aina tiistai-iltaisin.

kun pidätte opettajan moraalia noin alhaisena! Jos ihminen haluaa nimenomaan RAHAA ja LAHJUKSIA, ei ensimmäinen mieleen tuleva ammatti olisi kyllä OPETTAJA! Aika vähille ansioille ja lahjuksille tässä jää..

Eikö nyt järkeesi mahdu, että on tosi, tosi harvinaista, että opettaja saa jättilahjoja. Ainakaan yläkoulun puolella sellaisia ei ole ollenkaan. Ja jos minulle tulee hyvä mieli jostain yksittäisestä kynttilästä, niin olenko siis ahne?



Muistakaa kuitenkin, että esimerkiksi ope on voinut omasta pussistaan ostaa myös oppilaille jotain, minä olen tarjonnut ainakin karkkia, pipareita, mehua, kerran ostanut kaikille omilla rahoillani muovitaskut. Ja lisäksi aikamoinen on määrä, joka on itse ostamaani Tiimaritavaraa kävellyt ulos luokasta huomaamattani, esim. lainaajille on "jäänyt" omilla rahoilla ostamiani tusseja, terottimia ja post it-lappuja sekä omilla rahoillani luokkaani ostamiani tekoviherkasveja on turmeltu ja pitänyt heittää pois.



Joten jos joku ostaa minulle jouluna kynttilän, anteeksi vaan, mutta en aio jatkossakaan tuntea siitä huonoa omatuntoa. Suurin osa ei kuitenkaan osta mitään ja saattaa vielä läksiäisiksi toivottaa "vitun hyvää joulua vaan sullekin", kun joulutodistuksessa numero ei ole ollut kauhean hyvä. Myöskään vanhemmat eivät pääasiassa edes sanallista hyvän joulun tai kevään toivotusta harrasta, näen heidät salissa juhlassa, mutta eivät tule luokkaan ja käytävällä ohi kulkiessani kääntävät päänsä poispäin. (Heitä varmaankin hävettää, kun ovat sähköposteissa kiukunneet minulle jotain käsittämättömiä asioita, joihin koulu tai luokanvalvoja ei edes ole mitenkään voinut vaikuttaa.)



Tervetuloa arkitodellisuuteen, kadehtijat!



T. Ahne(?!) yläkoulu ope

luokalta kerättynä. Annettiin ison kukkapuskan kera kuoressa.

Oli kyllä paljon parempi lahja kuin ne halpisviinit ja kukat ja muut tyhjänpäiväiset romut, mitä saa.



Miettikää nyt järjellä itsekin. Kuka haluaa läjän kortteja ja tuikkukippoja ja eriparikuppeja. Rahalle on aina käyttöä ja voin ostaa sillä, mitä tarvitsen. Lahjakorttikin on vähän siinä ja siinä ellette tiedä harrastuksiani. Esim. kauneushoitolan lahjakortti olisi turha ja harmittaisi hukkaan heitetty raha. Mutta jos saisin sen urheilukauppaan, olisin onnellinen.



Eli ottakaa selville opettajan harrastuksista niin saatte suunniteltua parhaimman lahjan. Tuikkukipot ja muut menee roskiin suoraan.

meidät tosi huonoon valoon? Kun joku tonkin sun sepitykses uskoo vielä, no toivottavasti nyt ei sentään...

En minä opettajana sitäkään ymmärrä, että tänne valehdellaan, ettei muka pitkä kesäloma ole kesäloma ja palkka on huono ja illat menee töitä tehden ja vanhempien kanssa puhelimessa.'

Kun tosiasiassa minä vietän koko kesän lomaa ja illat on puhelin kiinni, etteivät vanhemmat voi soittaa. Ottavat yhteyttä virka-aikana. Ja ei niihin tuntien valmisteluihin ala-asteella ihan oikeasti nyt montaa tuntia joka ilta mene.

Ja tässähän oli puhetta, mitä lahjoja opettaja haluaisi. Minä en halua tuikkukippoja. Jos sinä haluat niin sinä voit niin kirjoittaa. Minä haluan joka vuosi tuikkukippoja ja eriparikuppeja ja halpisviinipulloja. Eikö järjen käyttö ole sallittu ja antaa vinkki, että hyvin suunnitelti lahjakortti on ansaittu kiitos hyvin tehdystä työstä.

meidät tosi huonoon valoon? Kun joku tonkin sun sepitykses uskoo vielä, no toivottavasti nyt ei sentään...

Jos 200 e yksi kortti on epäeettistä, niin mites 20x10 e kortti (samaan liikkeeseen kaikki)?

ammattilaisesta, ahneesta opettajasta.



Minusta ratkaisu lahjaongelmiisi on kuitenkin kauhean yksinkertainen. Jos tuikkukipot ja halvat viinit menee roskiin ja niitä sieltä ollaan sulle kasapäin syytämässä, miksi et yksinkertaisesti ilmoita vanhemmille, että ET TOIVO ETKÄ HALUA MITÄÄN MUISTAMISTA. Tiedäthän sanonnan, ettei lahjahevosen suuhun sovi katsoa. On täysin sopimatonta, että itse haaveilet siitä, että minkätyyppisen muistamisen keväällä haluat ja mikä sinulle kelpaa. Ja tällaisilla kirjoituksilla teet paljon hallaa koko ammattikunnalle, koska suurin osa ei tasan ajattele kuten sinä.



Hienoa, että sinulla on alakoulun tuntisisällöt hyvin hanskassa, luonteesi tosin tuntuu aika kylmältä, joten toivon, ettet ammattitaitoisuudestasi huolimatta satu minun lapselleni opettajaksi. Itse olen yläkoulun ope, joten en osaa arvioida, miten työmääräni ala-asteella menisi, mutta ainakin nykyään teen tavallista pulliaista pidempää työviikkoa. Työ vie liian ison palan elämästäni ja lisäksi sitten saa vielä lukea tällälailla vapaa-ajalla surffaillessa, että on ammattinsa puolesta joku ahne hirviö...



Mutta kiitos, tänne vain halpisjuotavaa ja tuikkukippo, jos haluatte antaa jotain muistamista. Luultavasti sellaisia ei kuitenkaan ilmesty, koska yläkoulussa ollaan, luojan kiitos, jo päästy pakollisten lahjojen rumbasta. Ruusu silloin, kynttilä tällöin linja on ihan hyvä. En ihmettele edes sitä, että joskus tulen joulu- ja kevätjuhlista tyhjin käsin, ja onneksi auton takakontti on kuitenkin täynnä mappeja, jotka roudaan kesälomalla kotiin, jotta voin suunnitella seuraavaa lukuvuotta rauhassa.

Tässä keskustelussa ja siinä edellisessä on jo tullut ilmi käsittääkseni ainakin 5 eri opettajaa, jotka ovat saaneet satojen eurojen arvoisen lahjakortin. Ei siis enää voi puhua yksittäistapauksista.



Yksi lahja on lain mukaan yksi lahja ihan riippumatta siitä, kuinka monelta henkilöltä se annetaan. Sitäpaitsi virkamiehen vastaanottama rahalahja tai lahjakortti on epäilyttävä ihan riippumatta summasta. Pieni krääsä on täysin eri asia, koska se voidaan tulkita lain tarkoittamalla tavalla "pieneksi ja mitättömäksi" lahjaksi. Ei lahjan tarkoituskaan ole, että opettaja "tekisi sillä jotain". Se, että lahjan pitäisi olla jotenkin järkevä ja käyttökelpoinen on ihan väärä lähtökohta, silloin mennään jo selvästi lahjonnan puolelle.



On varmasti monia ammattiryhmiä, jotka ovat monen mielestä "ansainneet" enemmän kuin mitä palkkana saavat. Omatoiminen korruptio ja lahjonta ei ole kuitenkaan oikeusvaltiossa se keino, millä tähän tulee vaikuttaa. Vai kuka teistä oikeasti kannattaa sellaista systeemiä, jossa joka virkamiehelle maksetaan pimeästi extraa jotta saa haluamansa palvelut? Jos opettajat saavat mielestänne liian vähän palkkaa, niin lähtekää seuraavissa palkkaneuvotteluissa barrikadeille palkan nostamiseksi.



Mitä taas tulee opettajien omista rahoistaan kustantamaan "extraan" niin on epäilemättä kohtuutonta, jos opettajat joutuvat näin tekemään. Siinäkään ratkaisu ei voi kuitenkaan olla opettajan lahjominen vastapalveluksena. Ensisijainen ratkaisu olisi tietysti määrärahojen nosto, toissijainen vanhempien antamat lahjoitukset luokan käyttöön, jotka nimenomaan osoitettaisiin tällaisiin tarkoituksiin eikä opettajalle henkilökohtaisesti.



Minusta on käsittämätöntä, että täällä puolustellaan näitä lahjoja, koska ne ovat yksiselitteiseti laittomia ja jos niistä joku keksii metelin nostaa, niin ihan varmasti lirissä ovat sekä lahjan vastaanottanut opettaja, että lahjan organisoinut vanhempi. Käsittämätön on myös se ajatus, että opettaja olisi jotenkin sellainen ammatti, jota normaalit korruptiosäännöt eivät koske. Kuka hyväksyisi jollekin muulle virkamiesryhmälle vastaavat lahjat? Kuka luottaisi poliisiin tai tuomariin, joka vastaanottaisi tällaisia lahjoja? Pienet palkat ne on poliiseillakin.

Kun oikein täällä moititaan kynttiläkippoja, kukkapuskia ja halpisviinejä ja vielä kehdataan toivoa parempia yhteislahjoja. Aika itsestäänselvänä näyttävät lahjontaa pitävän ja odottavan.



Itse olisin ikionnellinen jos edes joskus joku asiakas jollain tapaa muistaisi ja kiittäisi.

anonyyminä. Tämä on myös palsta, jossa jostain syystä RAKASTETAAN OPETTAJIEN HAUKKUMISTA. Joten olisikohan mitenkään mahdollista, ettei keskusteluissa ehkä sitten kuitenkaan oikeasti olekaan viittä isoa rahalahjan saajaa vaan innokkaita av-mammoja, jotka ajattelee, että sainpas taas kerran opettajan huonoon valoon. Kun minunkin lapseni ope on niin inhottava, ettei antanut Matti-Petterille kymppiä, vaikka Matti-Petteri on niiiin lahjakas. Ja Jennica-Jessicalle antoi jälki-istuntoa, vaikka tämä vain muutaman henkosen ehti vetää tupakasta koulun kulmalla ennen kuin opettaja ryntäsi väliin saarnaamaan.



Ja kyllä minä, kirjoitin, että ostan itse tilpehööriä ja somistetta koululle ja joskus syötävää oppilaille spesiaalitilanteita juhlistamaan. Ei sellaista määrärahojen nostoa olekaan, jolla saataisiin joulujuhlan jälkeen luokkaan piparkakkuja ja mehua oppilaille tai minulle mieleisiäni tusseja Tiimarista ja oppilaille tarroja koepaperiin arvosanan viereen. (Joo, lapsellista, mutta silti ihan kivaa joskus tehdä jotain eritavalla kuin yleensä ja huvituttaa oppilaitakin samalla). Joten todellako en voi enää jatkossa ajatella, että tämä on vastavuoroista kivaa, kun oppilas tuo minulle kynttilän tai jopa suklaata jouluna/keväällä? Juuri luin jostain näistä ketjuista, että esim. pankki-ihminen kehui tuollaisia saavansa. Sekö ei ole väärin? Mutta minulle opelle ei kukaan saa olla kiva, koska ansaitsen vain ne "v:n" huutelut käytävällä ja vanhempien kiukuttelut, en muuta. Hauskaa, että jossain kohdassa raja on tiukempi kuin toisaalla...



No, omatuntoni on siinä mielessä puhdas, etten ole ikinä saanut rahaa/lahjakorttia, mutta olen kyllä suklaata syönyt ja lahjakynttilöitä polttanut useampia opevuosien aikana. Jopa koulussa käyttämäni kahvimuki on erään oppilaan minulle ysiluokan lopussa antama Teema-muki.



Onneksi en ole tänä vuonna luokanvalvoja, niin ei ole vaaraa mistään lahjuksista.

lahjusten vastaanottamisesta!



Minä taas mietin, että miten sitä opettajana reagoisi, jos oppilaat posket punaisina innosta puhkuen tulisivat tuomaan minulle lahjakorttia.. Sanoisinko:"Kiitos vaan, mutta en voi vastaanottaa lahjuksia"... Voisiko sitten esim. tehdä niin, että ostaisi tuolla rahalla jotain yhteistä koko luokalle? Esim, jotain ylimääräisiä aktiviteetteja? Mutta jos kyseessä on lahjakortti, rajoittaa se hieman sitä mitä voi ostaa.. riippuu mihin lahjakortti on.

Olen kyllä saanut opiskelijoiltani lahjoja, esim. kukkia, suklaata ja kynttilöitä lukukauden päätyttyä. Nämä ovat mielestäni ihan asiallisia lahjoja, jotka voi virkamieskin ottaa vastaan.

ei taida monenkaan av,mamman pää riittää opeksi lukemiseen.

Ja tosiaan, ollaan kateellisia kun pieni jessejannica ei saanutkaan kymppiä ja naapurin annica sai. Mutta naapurin annican äiti antoikin marimekon pyyhkeen kun sinä annoit vain tiimarin mukin.



Hoitakaa itse isoa luokkaa ja illat vielä vastailkaa vanhempien puheluihin ja maksakaa omasta pussista kaikkea pientä. Kyllä opettaja on lahjansa ansainnut.

Juuri ne suklaat, kynttilät ja mukit ovat niitä ihan sallittuja lahjoja, "pieniä ja merkityksettömiä". Kyllä niitä saavat vastaanottaa muutkin "virkamiehet" - yleensä. Niitä minäkin annan lasteni opettajille, eikä tässä ketjussa ole kysymys niistä. Sitäpaitsi en ymmärrä, miksi opettajan pitäisi maksaa ne piparit ja mehut, meidän lasten kouluissa ainakin vanhemmat keräävät rahaa juuri tuollaisia tarkoituksia varten. Itse myöskin voisin hyvin lahjoittaa koululle niitä tarroja ja muita askartelutarvikkeita, joita meillä on kotona ylenmäärin, mutta kun täällä asiasta kerran kysyin, niin minut tyrmättiin opettajien taholta täysin, enkä sitten uskaltanut edes kysyä lapsen koulusta moisen rihkaman tarpeesta.



Mutta raha ja rahanomaiset lahjat (lahjakortit) sekä hyvin arvokkaat lahjat (ne satojen eurojen korut ym.) ovat jo suuruusluokaltaan ja luonteeltaan sellaisia, että niihin kannattaisi suhtautua varauksella, jos ei halua syytettä lahjonnasta. Minusta tuo jonkun opettajan toteuttama idea käyttää lahjakortti ostamalla koululle urheilutarvikkeita oli hyvä. Siinä ei asetettu vanhempia noloon asemaan kieltäytymällä, mutta ei toisaalta varsinaisesti otettu lahjaa vastaankaan.



Jos tällaisia tapauksia ja ylilyöntejä koulussa on, niin minusta yksi ratkaisu voisi olla rehtorin lasten kotiin lähettämä kirje (tai lyhyt kappale jonkun muun kirjeen yhteydessä), jossa kerrottaisiin pelisäännöt näiden lahjojen suhteen: pikku muistamiset sallittuja, mutta rahalahjoja, lahjakortteja tai arvolahjoja opettaja ei virkamiehenä voi vastaanottaa.



t. 74

olen valmistumassa luokanopettajaksi ja uhkana on saada mahdollisesti joskus työuran aikana suuri lahjakortti, etenkin jos hakeudun Espoon suuntaan. Missä siis menee lahjonnan raja? Täällä vilautellaan näitä lakipykäliä, mainitaanko niisä euromääriä?



Ja kertokaa besserwisserit miten siitä lahjakortista kieltäydytään noin käytännössä? Kevätjuhlapäivänä todistusten jaon jälkeen joku suloinen piltti kiikuttaa kukkapuskan ja toinen kirjekuoren. Mitä tekee ope? Avaa kuoren (ennenkuin kiittää), tarkistaa lahjakortin summan ja koska se ylittää rajan x euroa, antaa kortin takaisin lapsukaiselle ja kuuluvalla äänellä ilmoittaa (puhuen vanhemmille) kieltäytyvänsä siihen ja siihen lakipykälään vedoten, mutta kiittää toki kukista ja ottaa ne vastaan sekä toivottaa kaikille hyvää kesää.



Ennemminkin kääntäisin huomoin eri firmojen tapaan kestitä kumppaneitaan esim. liikelounailla, jääkiekkomatseilla jne. Tuttavani laskeskeli saamiensa joululahjojen arvoksi useita satoja euroja. Kyseessä olivat liikelahjat eri firmoilta. Se siis lain mukaan hyväksytään, muttei opettajien lahjoja?



Kukaan ei valmistu opettajaksi lahjakortit mielessä. Edelleenkin ne ovat harvinaisia, olkoonkin, että tässä ketjussa niitä on ilmennyt jo peräti viiden opettajan kohdalla. Vaikea ymmärtää tätä haloota, mutta olenhan asianosainen.

Samalla tavalla kuin siitä, että koulu odotti perheiden maksavan satoja euroja jostain laskettelupäivästä. Kun köyhemmillä perheillä ei ollut varaa niin kamala älämölö ja meteli. Hyvä kun ei lynkattu näitä köyhempiä perheitä.

Jos opettajilta kielletääm kalliit rahalahjat niin sama älämölö alkaa. Köyhemmät perheet lynkataan.

J

Jos tällaisia tapauksia ja ylilyöntejä koulussa on, niin minusta yksi ratkaisu voisi olla rehtorin lasten kotiin lähettämä kirje (tai lyhyt kappale jonkun muun kirjeen yhteydessä), jossa kerrottaisiin pelisäännöt näiden lahjojen suhteen: pikku muistamiset sallittuja, mutta rahalahjoja, lahjakortteja tai arvolahjoja opettaja ei virkamiehenä voi vastaanottaa.

t. 74