Perheelle kuuluu yhteinen sukunimi!

Mies käyttää kanssa sormusta koko ajan.

Luopuisimme sukunimestä kokonaan tai ottaisimme taloyhtiömme nimen. (Aika hienolta kuulostaisikin: "Minna Hämeenkatu 51" )



Sukunimi on ollut pakollinen Suomessa vasta 1920- tai 1930-luvulta. Edessäni sattuu olemaan juuri mieheni sukupuuta, ja kyllä sieltä löytyy haaroja, joissa ei sukunimeä ole. On vain "Tuomas Tuomaanpoikia" yms. Ja sitten taas monessa haaroissa on "sukunimi", mutta jolla ei ole ollut hirveästi ollut suvun kanssa mitään tekemistä, kun isä, isänisä ja isänisänisä ovat kaikki eri nimellä, eli ilmeisesti kyseessä on ollut talon nimi.



Islannista: Siellä ei myöskään pääasiassa ole ns. oikeita sukunimiä ollenkaan. Vaan isä on esim. "Göran Johansson", äiti "Vigdis Arnaudsdottir", poika "Carl Göransson" ja tytär "Karin Göransdottir".

vihkimisen jälkeen että minkä nimen rouva ottaa, hetken siinä mietittyäni otin mieheni nimen. .

kun koko sukunimet tulivat pakollisiksi vasta 20-luvulla! Esim. Espanjassahan vaimolla on ihan "oma nimensä" ja saman sukunimistä pariskuntaa pidetään automaattisesti sisaruksina.

ja lapsetkin saavat molempien sukunimet!

Eli isä on vaikka Manuel Garcia Lopez ja äiti Gabriela Jimenez Lorca, niin heidän lapsensa on Juana Garcia Jimenez.

mutta että vaimo ei missään vaiheessa saa mitään Garciaa eli miehen isä-sukunimeä itselleen.

Jos muuta väität, niin valehtelet. Miltä sinusta tuntuisi, jos sinulta muutettaisiin etunimi? Tuntuisiko se omalta?

on varmaan riippuvainen monista muistakin asioista kuin sukunimestä. En pitäisi yhteistä sukunimeä kovin oleellisena.

mielestäni kun on lapsia, ollaan naimisissa niin yhteinen sukunimi.



Olen myös vanhanaikainen siinä suhteessa että mielestäni naisen kuuluu ottaa miehen sukunimi ja lasten olla myös samalla sukunimellä kuin mies.



Mutta jokainen tyylillään eikä kenenkään perhe ole sen huonompi kuin toisten jos on eri sukunimisiä :D

Jos olisin omalla nimelläni, aina uuden ihmisen tavatessani, hän joutuisi miettimään, että eivät taida naimisissa olla, kun nainen on eri nimellä..jne...

Älkää menkö sitten edes naimisiin, jos nimen muutos on ylivoimainen. Ja kyllä,kannatan tietyissä asioissa perinteissä pysymistä.

niin yleensä mieheni esittelee minut "Tässä on vaimoni Se-ja-Se" tai sitten minä esittelen mieheni riippuen millaisessa tilaisuudessa uuteen ihmiseen törmäämme. Jos esittelen itse itseni sanon myös että olen mieheni vaimo - siis jos jossain sukujuhlissa esittelen itseni hänen vieraammalle sukulaiseen, yleensä en esittele itseäni ihan spontaanisti "Olen Maija Meikäläinen, Teppo Teikäläisen vaimo ja Nico-Petteri Teikeäläisen äiti".

Enkä halunnut, että mieheni vaihtaa.



Miksi sitä pitäisi mitenkään perustella muille? Etenkään sulle?



Muut asiat kuin yhteinen sukunimi tekee meistä perheen. Pitäisin sitoumusta aika löyhänä, jos sukunimi vasta tekisi meidät perheeksi.

minulla on oma sukunimi, sen sain aviomieheni mukana.

Se että tyttönimeni jäi historiaan ei todellakaan tee minusta mieheni omaisuutta!

Ylpeänä kannan mieheni suvun nimeä ja sen myös lapsilleni suon.



En koe olevani orjana tässä perheessä tai miehen suvussa. Koen olevani osa myös mieheni sukua.

Vaikka oma historiani minulla ja omalla suvullakin on. Enkä ole hyljännyt sukuani koska nimeni vaihdoin :D



Niin vain kuuluu tehdä, en olisi voinut kuvitella olevani kaksiosainen sukunimi hirviö tai eri sukunimellä kuin aviomieheni.



Tää naisen oikeuksia ja identiteetin korostaminen menee monissa asioissa tässä maassa jo aivan liian pitkälle.



Ei nimi ihmistä tee. Jos jonkun elämä tai ura on pilalla sukunimen vaihdoksen takia niin kannattaa pohtia elämän prioriteetit aivan uusiksi

että kaikki menestyvät naiset olivat omalla nimellään. Ne jotka olivat miehensä sukunimellä, olivatkin sitten niitä "puolisoineen" ja "rouva Mikko Nieminen" -osastoa.

mutta kun mies ei ole viennyt vihille! Ollaan kyllä kihloissa, mutta sen lupauksen toteuttaminen ei ole vielä toteutunut... Lain mukaan sisaruksilla on sentään oltava keskenään sama sukunimi.

Ja muuten hävisi aikoinaan vaaleissa Tarja Haloselle, jolla on oma sukunimi - ja se on muuten myös hänen tyttärellään.

ennestään omalla tyttönimellään. Lapsi ei halua vaihtaa omaa sukunimeään, joten äidin ja tämän yhden lapsen sukunimi on eri, kuin muulla perheellä. Pitäisikö jättää tämä yksi lapsi eri nimiseksi ja olla muut "yhtä perhettä"?

Meillä päädyttiin miehen nimeen, kun se on kauniimpi kuin minun tyttönimeni. Sukunimen vaihtajia on omassa tuttavapiirissä myös akateemisten urantekijöiden joukossa.

Kukin tyylillään, ärsyttää nämä "jos otat miehen nimen olet mitään saavuttamaton nössykkä miehen tossun alla"-provot.

Kuinka moni sinun perhe tuttavapiirissäsi on valinnut naisen nimen perheen yhteiseksi nimeksi? Veikkaan nollaa.

Tähän vielä sellainen näkökulma, että jos naimisiin mennessä ottaisin mieheni sukunimen, tässä pienessä kylässä jossa asumme olisi kolme samannimistä henkilöä. Mieheni veljen vaimolla on sama etunimi kuin minulla. Jos vielä hänkin ottaisi tämän saman sukunimen, meitä olisi tällä paikkakunnalla neljä. Olisi postinjakaja varmaan ihmeissään..

Mitä nyt oli Suomen ensimmäinen naispuolinen puolustusministeri ja YK:n alipääsihteeri, erityislähettilääs (Bosnia ja Hertsegovina) sekä ihmisoikeusraportoija (sama alue).

Tosi luuseri siis.

Ja muuten hävisi aikoinaan vaaleissa Tarja Haloselle, jolla on oma sukunimi - ja se on muuten myös hänen tyttärellään.

Yhteenkuuluvaisuutta!

mies on ottanut naimisiin mennessä naisen sukunimen. Tosin useimmilla on eri nimet. Itse aion mitä luultavammin ottaa miehen nimen sitten kun mies vaan saa minut vietyä vihille. Lapset on jo miehen nimellä. Olen kyllästynyt tavaamaan omaa sukunimeäni aina ja kaikkialla, joten olisi varmaan mukavaa jos ei tarvitsisi tavata sitä. Silti olen isäni tytär, vaikkemme samaa sukunimiä enää jakaisi.

Kuinka moni sinun perhe tuttavapiirissäsi on valinnut naisen nimen perheen yhteiseksi nimeksi? Veikkaan nollaa.

jokunen viikko sitten oli paikallisen sanomalehden Vihittyjä-palstalla aivan ihana ilmoitus: "Minna (o.s.Nieminen) ja Heikki Nieminen"

Nimet ei olleet nuo, mutta puolisoilla oli kuitenkin sama sukunimi ja vaimo otti miehensä sukunimen =D