Lue keskustelun säännöt.
Huh huh, jouduin synnytyksen jälkeen itse vaihamaan veriset lakanat
20.04.2008 |
vuodeostastolla. Hemppa oli alle 90 ja pyörytti ja heikotti puhumattakaan juuri leikatusta episiotomi-haavasta. Olin ehtinyt olla osastolla pri tuntia yöllä, kun lakanat olivat veriset ja kysyin kätilöltä, että saisinko uudet lakanat. Kätilö sitten sanoikin, että voin vaihtaa ne itse..Samoin kuin jouduin hakemaan ja etsimään ruot ja juomat itse ja kipulääkkeitä hakemaan, vaikka juuri ja juuri pysyin tolpillani.
Aika karua meininkiä. Kukaan ei tullut kysymään / tarjoamaan apua vauvanhoidossa, vaikka olin niin poikki rankasta synnytyksestä. Onko tää siis ihan perusmeininkiä vuodeosastoilla????
Kommentit (273)
Tulkoon ylilääkäri vaihtamaan, jos en palvelua muuten saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
valtava kuulemma. Hemppakin oli reippaasti alle sadan ja olin kaikin puolin uupunut. Silloin olin kyllä tyytyväinen, että ekana päivänä minulle tuotiin ruoka sänkyyn ja vaihdettiin ne lakanatkin, koska en olisi mitenkään pystynyt itse mitään tekemään. Eka vessareissukin piti suorittaa avustettuna, ja suihkussa oli joku valvomassa etten pyörry.
Toisen jälkeen olin huomattavasti paremmassa kunnossa, enkä silloin apua kaivannutkaan. Ekan jälkeen olin siis kermaperse, tokan jälkeen en? Hah.
apua tarjottiin mutta ylpeys ei antanut periksi =) Ruoka tuotiin sängyn viereen jos en ehtinyt hakea, lääkkeet tuotiin myös viereen jne.. hoitajat kävivät joka aamu ja iltapäivä kierroksella ja kysyivät miten menee.
Voisitte samalla vaatia korvauksia kivuista ja säryistä ja henkisistä kärsimyksistä.
Vaikka synnytys onkin normaalia toimintaa, on potilaan terveyden vaarantamista pakottaa hänet vaihtamaan jotain verisiä lakanoita heikossa tilassa!
siinä silmien edessä kulloinkin on. Tai edes, että kuinka monta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lakanat piti itse hakea ja vaihtaa heti kun kynnelle kykeni ja liikkuminen tekeekin hyvää, vaikka kipeää käykin. Lääkeet tuotiin, mutta antibiottitippaa piti itse säädellä, avata ja sulkea. Ainoa mistä jäi huono maku, oli se kun aika venähti pariksi viikoksi tulehduksen vuoksi ja huonetta piti vaihtaa monta kertaa...
siinä vaiheessa, kun sama vaaditaan rasvamaksa- ja prostatapotilailta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
t. suihkuun pyörtynyt, lakanatkin itse vaihdettu.
Sektion jälkeen en päässyt ylös ja yksi yöhoitaja kävi haukkumassa, mutta soitin tarpeeksi kauan kelloa, jotta sain tarvitsemani avun.
Sitä on myös sen verran sekaisin synnytyksen jälkeen ja kaikki ihan uutta, että ei sitä ymmärrä kaikkea niinkun nää kätilöt jotka on vuosikausia töitänsä tehneet ja tietää miten asiat voi tehdä. Mut kertoisivat sitten etukäteen, eikä hauku sitten itse tilanteessa, opastamatta YHÄ miten PITÄÄ toimia tai jopa auttamatta.
Vai odotitko vain, että apua tarjotaan?
Minulla itselläni on hyvät kokemukset sekä Kätilöopistolta että Jorvista. Kätilöopistolla autettiin vessaan, hoidettiin vauva alkuun (tuotiin vain rinnalle syömään), kun olin aivan kuollut vuorokauden synnytyksestä, menettänyt paljon verta jne. Kun pysyin taas tolpillani, halusin itse hoitaa vauvaa ja vaihtaa ne lakanat, mutta apua olisi kyllä ollut saatavissa.
Toinen synnytys (kahdeksan vuotta myöhemmin) meni paljon helpommin ja olin loistokunnossa, mutta niin vain minut kärrättiin pyörätuolilla huoneeseen, tarjottiin apua vauvan kanssa (jota en kyllä tarvinnut), tuotiin ruokaa jne. Sain jopa yhden hengen huoneen, jotta saisin levättyä, koska olivat lukeneet papereistani, että en ollut ennen synnytystä nukkunut pariin viikkoon kunnolla. (En siis mitenkään mainostanut asiaa heille.) Kiitimmekin mieheni kanssa poislähtiessä henkilökuntaa, että ihan kuin olisi ollut loistohotellissa! :)
Kiitos erityisesti Jorvin kätilöille ja muulle henkilökunnalle näin vielä jälkikäteen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pässinlihaa kuin heille itelleen. Kun itse osais unissaankin jonkin asian tehdä, niin voi olla vaikea tajuta, että synnyttäjä on ensi kertaa elämässään sairaalassa, eikä tosiaan ymmärrä yhtään miten tulis toimia. Ei edes tiedä mitä nappia painaa jos apua tarvii, tai että edes onko semmoista nappia olemassakaan.
T: se, joka jäi ruuatta
mutta on äidin oma etu nousta omille jaloilleen heti kun pystyy. Ennenvanhaan kun äidit makasivat sairasvuoteella päiviä, veritulppariski oli paljon suurempi kuin nykyään, kun äidit patistellaan parin tunnin sisällä synnytyksestä jaloilleen.
Ja neljän synnytyksen kokemuksella voin sanoa, että kyllä se siitä. Eka oli niin pitkä synnytys, että hutera olin, mutta muilla kerroilla pystyssä olo ei tuottanut ongelmia.
Meillä kyllä on alussa kätilöillä riittänyt sen verran aikaa, että katsovat perään ensimmäisten tuntien ajan sitä touhua, onhan siinä vaaransa jos tosi heikkona toikkaroi yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voihan sitä jaloitella muuten.
Sitä varten niitä veroja maksetaan, että palvelu pelaa.
Eikä kaikki nykyaikana synnyttämistä elämäntehtäväksi ota. Yksi tai kaksi kertaa riittää.
Meillä ainakin mies kotona vaihtoi lakanat, laittoi ruoan, siivosi, yms., kun olin synnyttänyt. Kyllä sitä muullakin tavalla voi itseään kuntouttaa synnytyksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikä ole tarvinnut lakanoita vaihtaa. Ruoan olen hakenut käytävältä, mutta ovat hoitajat tuoneet vieruskaverille vuoteeseenkin, jos ei ole itse jaksanut hakea.
Kyllä hoitajat katsovat ketkä tarvitsevat apua ja ketkä pärjäävät itsekin - näin ainakin tulisi olla. Hoitajia on niin vähän, joten " turhasta" ei tule valittaa, jotta oikeasti apua tarvitsevat sitä saavat.
se mitä sitten tapahtuu ei aina ole niin.
Kannattaa pyytää se laitoshuoltaja vaihtamaan ne lakanat. Veriset lakanat kun muutenkin menee eritepyykkiin.
vaan sanottiin, että hae käytävän kaapista ja vaihda. Ja minulla oli tippa sekä virtsakatetri ja helvetin kipeä leikkaushaava.
synnyttäneet naiset. Ei ole mitään perusteita kiusata kipeää väsynyttä ihmistä, vaikka nainen ja äiti onkin.
Vierailija:
vaan sanottiin, että hae käytävän kaapista ja vaihda. Ja minulla oli tippa sekä virtsakatetri ja helvetin kipeä leikkaushaava.
Miten ensinkään voi liikkua katetrin kanssa? Jos kerran on niin hyväkuntoinen terveydenhuollon ammattilaisten mielestä, niin miksei voi lähteä kotiin? Minä ainakin lähden vauvan kanssa lätkimään, jos hoito on tuon tasoista.
vastinetta...