Lue keskustelun säännöt.
Miten unohtaa mies, joka ei halua minua?
04.10.2014 |
Pidän itseäni aivan säälittävänä tapauksena, ja haluaisin muuttaa käytöstäni. Aloin vähän yli vuosi sitten tapailemaan ihanaa miestä, ja alku oli lupaava, mutta jossain vaiheessa homma alkoi hiipua. Tiedän, että miehiä ei kannata sen kummemmin analysoida, sillä jos mies ei esimerkiksi pidä yhteyttä kovin aktiivisesti niin ei hän silloin ole kiinnostunut. Tämä mies ei vain halunnut minusta loppujen lopuksi sen vakavampaa kumppania.
Oman heikkouteni vuoksi ajauduimme kuitenkin tilanteeseen, jossa tapailemme edelleen silloin tällöin. Miehelle tämä järjestely on keino saada läheisyyttä, seuraa ja seksiäkin. Tilanne ei kuitenkaan ole tasapainoinen, sillä minä olen edelleen ihastunut häneen. Olemme molemmat tapailleet muitakin, mutta tämän miehen takia kukaan muu ei kiinnosta. Olen häneen ikään kuin koukussa, vaikka tiedän ettei tästä voi tulla mitään. Voisihan mies toki todeta, ettei parempiakaan ole tarjolla, ja haluaisi siksi sittenkin minut, mutta tiedän ettei sellainen voisi koskaan riittää minulle. Ei hän minua rakasta, vaikka lämpimiä tunteita välillämme onkin.
Olen monesti päättänyt, että nyt lopetan tämän tapailun ja annan miehenkin välillä tuntea miltä yksin jääminen tuntuu. Yritän keskittyä työntekoon, urheiluun, ystäviini... mutta mikään ei auta. En voi olla ajattelematta miestä. Hän on alitajunnassa koko ajan, ja olotilani on jatkuvasti murheellinen ja yksinäinen. En edes tiedä miten voin olla niin ihastunut ihmiseen, joka pitää minuun yhteyttä vain kun kaipaa minulta jotain! Jokainen ansaitsee parempaa, joten miksi en saa häntä mielestäni? Kamalinta on tietää, että silloin kun yhteydenpidossamme on pitkiä taukoja, hän todennäköisesti deittailee muita naisia.
Neuvoja siihen, miten miehen voisi kertakaikkiaan unohtaa? En halua sortua soittamaan tai viestittelemään enää kertaakaan, kun kaipaus kasvaa liian suureksi. Se perinteinen neuvo omaan elämään keskittymisestä ei vain toimi.
(Ikää minulla 26 ja miehellä 31)
Kommentit (118)
Olin aivan identtisessä suhteessa joitain vuosia sitten. Roikuik mukana reilu 1,5 vuotta. Loppui lopulta kuin seinään, kun mies löysi nykyisen vaimonsa. Olin aina vaan varalla, kunnes löytyi jotain parempaa. Ja löytyihän se. Sitten vasta pohjalla olinkin. En suosittele sinulle samaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 15:31"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 15:27"]
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 15:09"]
Minä hain lääkäriltä mielialalääkkeet. Siis masennukseen, mutta oikeasti särkyneeseen sydämeen ja unohtaakseni. Ne on turruttaneet mukavasti mun tunne-elämän, ja ssri:t kun myös tappaa libidon, niin en enää fantasioi hänestä tai kaipaa sitä kosketusta. Toimii! Aion syödä näitä ainakin vuoden, ja siihen mennessä mies on unohtunut.
Eli jos oikein pahassa paikassa olet, niin lääkkeet auttaa.
[/quote]
Mä syön koko ajan mielialalääkkeitä ja silti löydän itseni vastaavista tilanteista kuin ap.
[/quote]
Ehkä sulla on väärä lääke. Tai liian pieni annos.
[/quote]
Ei auta minulla. Ei masenna, mutta ikävöin silti. Tunteet on aivan samanlaiset. Itkeminen on kyllä jäänyt pois, kaipaus ei. Miten unohtaa? En tiedä.
Mindfulness auttaa jonkin verran, samoin meditaatio. Keskityn nykyhetkeen enkä muistele tai ikävöi koko ajan.
Laita kuminauha ranteen ympärille. Joka kerta, kun ajattelet miestä, napauta sillä itseäsi ranteeseen. Piilota miehen profiili Naamakirjassa. Poista numero.
Kerro, että oman mielenrauhasi takia sinun täytyy lopettaa yhteydenpito. Sano, ettei soita enää.
Hei!
Vanha viestiketju tiedän mutta AP jos olet vielä hengissä niin kerro miten sinulla menee. Pääsitkö eroon ja jos pääsit niin miten ja miten kauan meni?
En kestä tätä ..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama tilanne täällä. Kyllä on sietämätön olotila. Pitäisi vaan hyväksyä, ettei mies halua minua .
Vierailija kirjoitti:
Hanki laastarisuhde. Panette kuin kaniinit sen uuden miehen kanssa, niin jopa unohtuu tämä edellinen.
En ole aloittaja, mutta tilanne on samanlainen. En valitettavasti taustojeni takia panna ketä vain, alan vain itkemään tilanteessa. Ihastukseeni luotin tässä suhteessa, joten hänen kosketuksensa ei tuntunut yhtä ahdistavalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ette aio tehdä mitään vaan odotatte, että mies löytää paremman näköisen ja ihanamman naisen, niin miksi edes avaudutte?
Unohtakaa tuollaiset miehet, parempiakin on olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun miehelläni (nyt siis eksällä) oli kanssa sama tilanne. Toivottavasti ei kuitenkaan hiipumaan päin kun sainkin tietää. Pitäkää naiset kynsin hampain kiinni tuollaisesta aarteesta.
Mulla melkein sama tilanne paitsi eksä on kova naistenmies ja sitä ei kiinnosta edes panna mun kanssa paitsi silloin tällöin. Pitäis vaan unohtaa ja blokata kaikkialla... Teen vaan hallaa itselleni. En halua edes panna ketään muuta kun eksän kanssa se on täydellistä :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin vielä vajaa vuosi sitten aivan samassa tilanteessa. Kuvittelin, etten pääsisi mihestä yli ikinä. Kukaan muu mies ei kiinnostanut minua tippaakaan ja alennuin jopa roikkumaan hänessä viestittelemällä vielä suhteen loputtuakin.
Aloitin uuden harrastuksen, jossa tapasin paljon uusia ihmisiä. Tutustuin kaveripohjalta mukavaan mieheen, joka ei kuitenkaan muuten olisi ollut sopiva kumppani. Hänkään ei ollut kiinnostunut minusta. Vietimme kuitenkin aina enemmän ja enemmän aikaa yhdessä ja lopulta ystävystyimme ja aloimme viihtyä vähän liiankin hyvin toistemme kanssa. Yhtäkkiä vain tajusin, etten enää viikkoihin ollut edes ajatellut exääni, eikä minun tee enää edes mieli katsoa tai kuulla hänen kuulumisiaan.
En olisi vielä vuosi sitten uskonut pystyväni tähän. Aika. Aika ja uudet tuttavuudet auttavat.
Olen juuri aloituksessa kuvatussa tilanteessa. Olemme tapailleet 10kk, nyt olemme tauolla. Hypin miehen oikkujen mukaan, nytkin odotan, koska hän ottaa yhteyttä ja millä viestillä. Haluaako nähdä vai päästä lopullisesti eroon vai onko löytänyt uuden? Siihen tilanteeseen en halua joutua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On meitä sitten muitakin samassa tilanteessa. Vaikea lähteä uutta kumppania etsimään, kun on ajatukset täynnä tuota yhtä ainoaa. Ei ole hyvä näinkään, mutta en varmaankaan jaksaisi käydä töissäkään , ellei olisi tuota miestä millään lailla kuvioissa mukana.
55 tunnustaa, että olen taas tuntitolkulla stalkannut miestä. Katsonut, kuka on tykännyt hänen fb-kuvastaan, voisiko hänellä olla jotain jonkun tai joidenkin kanssa, onko hän whatsappissa, ahaa on, varmasti lähettelee samanlaisia ihania eroottisia viestejä kuin minulle... Ei lähetä minulle enkä minä saa lähettää hänelle. Pitää odottaa, kauanko, miksi, entä jos hän ilmoittaa lopulta, että tiemme ovat pysyvästi erkaantuneet... Mulla on pakkomielle!
Näyttääpä joku muukin olevan samoissa tunnelmissa. Tapasin miehen, joka harrastuksia myöten samanlainen kuin itse olen. Yhdistäviä tekijöitä niin paljon, että melkein hirvitti. Viihdyimme yhdessä, mutta mitään vahvaa sidettä ei välillemme tullut. Silti kiinnostuin ja jäin kaipaamaan, vaikka sovittiin yhdessä, ettei meistä paria tule. Yritin unohtaa ja en laittanut viestejä. Nyt sitten mieheltä tullut viikkojen jälkeen viestejä ja jotenkin kaikki palasi mieleen. Harmittaa, kun olin jo päässyt aika pitkälti irti hänestä.
Vuosi mennyt enkä ole vieläkään unohtanut. :(
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 15:09"]
Sun pitää ajatella niin, että arvostat itseäsi liikaa roikkuaksesi enää tuossa miehessä. Jos ja kun se löytää jonkun uuden naisen sun tilalle tulet olemaan ihan palasina. Ennakoi ja katkaise välit jo nyt. Sattuu vähemmän katkaista ne välit itse kuin se, että mies tekee sen itse toisen naisen takia.
Tämän vuoksi pidänkin asiaa tavallaan kiireellisenä. Jos nyt jo tuntuu näin pahalta, niin mites sitten kun mies ilmoittaa että emme voi enää tavata, hänellä on uusi nainen. En missään nimessä tahdo olla kuvioissa enää silloin!
Arvostan itseäni kyllä, ja tiedostan erittäin selvästi että minun ei pitäisi tuhlata aikaani kehenkään, jolle olen ajanvietettä enkä elämän rakkaus. Meillä olisi kyllä mahdollisuudet myös hyvään ystävyyssuhteeseen, mutta se edellyttäisi sitä että pääsisin näistä tunteista kokonaan eroon.
Mies ei siis ole mikään kusipää, uskon hänen luulevan, että olemme samalla viivalla ja molemmat haemme vain ystävyyttä ja läheisyyttä paremman puutteessa.
ap
Miksi et kerro hänelle koko roskaa? Miksi pidättelet sitä sisälläsi? Pelkäätkö, että hän jotenkin mitätöisi tunteesi? Eikö mies silloin olisi kusipää? Sitten sun ei tarttis vaalia hänestä kuvaa kivana kaverina, vaan tietäisit, että jeps, hän on kusipää.
Tai jos ei ole niin saat hieman lohtua häneltä itsellesi ja tajunnan, ettei hän voi (saa) enää soittaa sulle hyväksikäyttömielessä.
Vierailija kirjoitti:
Unohtakaa tuollaiset miehet, parempiakin on olemassa.
No niin juuri, mutta miten??
[quote author="Vierailija" time="04.10.2014 klo 15:33"]
Mikset ota mieheen yhteyttä ja kysy mitä haluaa vai haluaako mitään. Sitten laittaa poikki. Taas naiset odottavat että mies on aktiivinen ja vetävät siitä johtopäätöksiä. Vaikka asian voi oikeasti selvittää ihan muutamassa minuuttissa. Ei tarvitse vatvoa kuukausia tai vuosia.
[/quote]
Kyllä minä tiedän mitä mies haluaa. Hän haluaa ystävän, jonka kanssa voidaan myös hellitellä ja olla intiimisti. Luulin myös itse haluavani sellaista, mutta ei se sitten kohdallani toiminutkaan. Siksi haluan päästä miehestä irti, mutta en pääse. Siksi tämä ketju.
ap