Lue keskustelun säännöt.
70-luvulla syntyneiden äidit - onko teillä muilla samanlaista?
Olipa outo otsikko :) Mutta kyse on siis äidistäni, joka on syntynyt 40-luvulla ja tullut äidiksi 70-luvulla. Suhteemme on päällisin puolin ok, äiti hoitaa lapsiani välillä ja ihana mummo, tapaamme aina lasten kanssa ja puhumme lapsista. Joskus juttelemme jostain sisustusjutuista tai kerromme tuttujen kuulumisia (juoruilemme ;)), mutta muuten kommunikaatio on pinnallista. Koskaan kumpikaan ei esim. kysy, mitä oikeasti kuuluu tai onko toinen voinut hyvin.
Tämä kaikki juontaa lapsuudesta. Meillä oli kaikki periaatteessa hyvin ja olen kiitollinen siitä, että vanhempani ovat korostaneet koulutuksen merkitystä, minulle on luettu lapsena ja viety kulttuuritapahtumiin, olen harrastanut eri liikuntalajeja ja paljon muutakin, en ole aina saanut kaikkea haluamaani, olen "joutunut" kesätöihin, on ollut selvät rajat ja perusturvallisuus.
Äidiksi tultuani olen alkanut pohtia oman äitini äitiyttä. Hän oli tosi ahkera, meillä oli lapsena aina tuoretta leipää, itse tehtyjä leivonnaisia, hyvää kotiruokaa jne. Mutta, sitten oli varjopuoliakin. Kun esimerkiksi kerroin kuukautisten alkaneen (olin 12 silloin), äiti meni ihan noloksi ja sanoi "nyt sitten sinulla on alkanut uusi vaippa-aika", ja siinä se! En saanut rahaa siteisiin, enkä tajua, miten hän kuvitteli minun niitä hankkivan! Säästin rahaa ja valehtelin ostavani jotain muuta, joskus jouduin käyttämään pelkkää vessapaperia, siis aivan kauheaa!
Yläasteen terveystarkastuksen lähestyessä äiti tajusi, että piti ostaa rintaliivit. Hän tiuski ("terveystarkastuskin tulossa, pitäisi sun ostaa itsellesi liivit") ja osti yhdet toppimalliset liivit. Yhdet! Jouduin pesemään niitä käsin niin kauan, että lopulta sain uusia kesätyörahoillani. Meillä ei ollut pulaa rahasta, mutta seiskaluokasta asti jouduin ostamaan kaikki vaatteet kesätöistä ansaitsemilla rahoilla. En käsitä tätä vieläkään, vaatteiden ostaminen vain loppui - eikä syynä todella ollut raha! Jos tarvitsin uudet talvikengät, jouduin todella todistelemaan niiden tarpeellisuutta. Tätä en äitinä voi käsittää - ymmärrän, että vanhemmat rajoittavat shoppailua ym., mutta että perusjuttuja ei voitu ostaa alaikäiselle.
Äidillä oli tapana tutkia kirjoituspöytäni laatikoita, lukea päiväkirjaa, kirjeitä ja koulun aineita ym. koulussa tuotettua matskua. Jos kirjeissä oli jotain hänen mielestään ikävää, hän otti asian kanssa kanssani esille ja saattoi suuttua. Koin tämän tosi noloksi ja häpesin itseäni. Vasta vanhempana tajusin, että hän ei tietenkään olisi saanut niitä lukea. Tästä johtuen hävitän nykyisin aina kaiken, mistä joku voisi lukea ajatuksistani.
Yksi asia on säilynyt läpi elämän. Äidillä on ollut jotenkin pilkallinen tapa suhtautua niihin asioihin, joista olimme eri mieltä. Halusin esimerkiksi käydä koulun diskossa yläasteella. Aina, siis ihan aina, jouduin pyytämään rahaa ja luvan äidiltä, joka näytti todella kyllästyneeltä ja sanoi "arvasinhan minä, että sinne sitä taas ruinataan". Pääsin kyllä aina, mutta sama kurjuus toistui joka kerta. yllätyin todella paljon, kun kuulin ystäväni äidin toivottavan tyttärelleen hauskaa iltaa ;) diskoiltojen jälkeen sain kuulla seuraavana aamuna siitä, että kai sitä väsyttää, kun on koko yön riehunut... Öh, olin maailman kiltein tyttö ja tulin kotiin kymmeneksi...
Tämä viimeinen asenne on jatkunut siis läpi elämän. Viimeksi se tuli esiin niin, että äiti viikko sitten puuskahti avoimeen vierailukutsuuni "ai mitä, nytkö sinne pitää heti tulla" (kutsuin hänet vaan käymään jossain vaiheessa, kun jaksaa ja ehtii). Kun toivoin, että vatsatautia ei tuotaisi pienille lapsilleni, ja että pidettäisiin ihan selvä väli vierailuissa, hän tiuskaisi "kuule ei työssäkäyvät voi mitään kahta viikkoa olla menemättä töihin" (niin, eivät voi, mutta olin toivonut ettei sairastunut siskoni tulisi viikkoon meille) ja kun vatsatauti sitten tarttui (sisko ei noudattanut mitään varovaisuutta), ja äitikin sairastui, niin tauti oli muka tullut minulta... Nämä nyt ovat irti asiayhteydestä, joten näitä on aika vaikeaa avata, mutta pointti lienee se, että hän saattaa ihan ystävällisiin sanomisiini tiuskia aika pahastikin. Koskaan hän ei ole pyytänyt anteeksi.
Olisi paljon muutakin, mutta varsinkin nyt aikuisena nuo tiuskimiset ovat tehneet sen, etten oikein uskalla ehdottaa mitään ja olen alkanut vetäytyä entistäkin enemmän. Mietin, että onkohan tällainen suhde tavallistakin 70-luvulla syntyneiden joukossa? Äiti ei todellakaan ole minulle läheinen ihminen, vaikka näemme usein. En uskalla puhua hänelle asioitani, emme harrasta mitään yhdessä, emme käy shoppailemassa tai mitään muutakaan. Hän on tosi sulkeutunut yksityisasioistaan, vaikka muuten hän kyllä on sosiaalinen. Jos minulla ei olisi lapsiani, niin eipä taitaisi olla kovin paljon asiaa äidille. Olen kyllä hyväksynyt tämän. Onko teillä samantyyppisiä kokemuksia, nimenomaan tuon aikakauden naisista äiteinä? Haluaisin ehkä ymmärtää äitiäni enemmän.
Kommentit (8042)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketään muuta kuin toista boomeria ei kiinnosta puuhailusi, muista että aikoinaan jätit omat lapsesi hyvin huonolle hoidolle, kun itse harrastit samoja asioita kuin muutkin ikäisesi, eli ryyppäämistä? Töissä käyntiä ja muille esittämistä. Me viisikymppiset lapsenne emme nohda tätä.
Jos ei kestä sellaista vastausta, että toisella onkin ollut ihan kiva päivä, ei kannata kysellä tai vihjailla toisen ajankäytöstä.
En ole jättänyt lapsiani huonolle hoidolle, mitä nyt nyky normein pienet alakoululaiset koulun jälkeen jäivät yksin kotiin. Piti käydä töissä ja päiväkerhoja ei siihen aikaan ollut. Ryypännyt en ole koskaan, tuokin meni metsään. Töissä käyntiä on vaikea pitää minään "harrastuksena".
Olen eri.
Minkälainen hölmö tulee tämmöiseen ketjuun kertomaan päivänsä tapahtumia, ja mitä menee mökilleen tänään tekemään, ja mitä "minä minä minulle kuuluu"?
Eikö noita höpötyksiä voi jaapatella jossain omassa somessaan omille tuttavilleen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ottaen huomioon äitini oman lapsuuden niin ihan hyvä äiti on ollut.
Ei täydellinen mutta sitähän nyt kukaan meistä ei ole.
Äitirooli on se vaikein rooli.
Mietin että tänne voisivat tulla omat 30 vee lapseni kirjottamaan minusta.
Olen sanonut ja tehnyt tyhmästi, hermot on pettänyt ja räyhännytkin olen.
Kaikkea muuta kun täydellinen olen ollut.
Olen 54 vee.
Sinussa ja keskimääräisessä 40-lukulaisessa on se ero, että ymmärrät toimineesi välillä väärin. 40-lukulainen on toiminut huipputäydellisesti, kaikki syy on typerissä lapsissa tai typerässä puolisossa.
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottaen huomioon äitini oman lapsuuden niin ihan hyvä äiti on ollut.
Ei täydellinen mutta sitähän nyt kukaan meistä ei ole.
Äitirooli on se vaikein rooli.
Mietin että tänne voisivat tulla omat 30 vee lapseni kirjottamaan minusta.
Olen sanonut ja tehnyt tyhmästi, hermot on pettänyt ja räyhännytkin olen.
Kaikkea muuta kun täydellinen olen ollut.
Olen 54 vee.
Ai nyt kun sinä olet itsekin ollut huono äiti ja käyttäynyt kuin raivohullu, niin se on ihan ok ja "kaikkihan sitä on epätäydellisiä"?
Mielestäni on tosi ällöttävää kun hyssytellään ja vähätellään jotain pahoja tekoja, sillä että "jokainenhan sitä", "ainahan sitä nyt kaikki", "ja ei kukaan ole täydellinen".
Sinä nimittelet tuossa yllä nyt sitten raivohulluksi toista 70-lukulaista. Taitaa ollakin sen ikäluokan kohtaama ensimmäinen nimittely tänään.
Onko tuo 70-luvulla syntynyt boomer-jankkaaja sama kuin Äitihullu? Mä oon joskus kuullut täällä puhuttavan tuollaisesta. Joku palstaa pidemmän aikaa lukenut ehkä tunnistaa?
Ikä luultavasti passaa, löysin ketjun muutaman vuoden takaa, jossa Äitihullun kerrottiin olevan yli nelikymppinen.
Toiselta nimeltään kristallikissa tms.?
Vierailija kirjoitti:
"(Kun aina pilkkaan)
No en ole koskaan pilkannut. Boomeri on pilkannut ja ollut ivallinen ja hän myös haukkuu muita psykoosipotilaiksi.
Minä olen sanonut, että ei ole mitenkään ok."
Tuo kirjoitus oli mainio. Et ole koskaan pilkannut ja seuraavassa sanassa kutsut vastapuolta pilkkasanalla boomeri. Miten meni noin niin kuin omasta mielestä?
No kaikille se ole pilkkasana. En jaksa kirjoittaa jokaiseen viestiin suuuuurteeeen iiiiiik ääää luoookkkiiieeen eeedustaja. En etenkään kun tuo ssuuuuuurten iiiikkää luookkien edustaja joka tässä ketjussa on ollut ivallinen, pilkallinen, ylimielinen, lapselline, kiusaava ja suorainen sadisti, niin en varmasti kutsu häntä yhtään millään muulla nimellä kuin boomeri. Ei hän ole parempaa ansainnut.
Toinen boomeri täällä sanoi itse, ettei häntä ainakaan loukkaa boomeriksi kutsumine, itsekin kutsuu itseään boomeriksi.
Se on ihan miten itse käyttäydyt. Jos tulet tänne haukkumaan toisia tamppooneista vuosikausia jauhaviksi luusereiksi, niin älä silloin uhriudu jos sinua sanotaan boomeriksi, eikä suurtenikäluokkien edustajaksi. Et voi vaatia mitään kumarelua ja niiailua osaksesi jos itse olet kuin piru alhaisimmasta hel v*tis tä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko tuo 70-luvulla syntynyt boomer-jankkaaja sama kuin Äitihullu? Mä oon joskus kuullut täällä puhuttavan tuollaisesta. Joku palstaa pidemmän aikaa lukenut ehkä tunnistaa?
Ikä luultavasti passaa, löysin ketjun muutaman vuoden takaa, jossa Äitihullun kerrottiin olevan yli nelikymppinen.
Toiselta nimeltään kristallikissa tms.?
Minä en ole ainakaan mikään kristallikissa tai äitihullu, vaikka käytän sanaa boomeri. En jätä boomerisanan käyttöä pois. Ikäni on alle 40.
En käytä hymiöitä, enkä asu täällä.
Miksi teille joillekin on niin tärkeää että kuka kukin on, ja onko joku kirjoittaja joku hulluksi leimattu tai "joku"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottaen huomioon äitini oman lapsuuden niin ihan hyvä äiti on ollut.
Ei täydellinen mutta sitähän nyt kukaan meistä ei ole.
Äitirooli on se vaikein rooli.
Mietin että tänne voisivat tulla omat 30 vee lapseni kirjottamaan minusta.
Olen sanonut ja tehnyt tyhmästi, hermot on pettänyt ja räyhännytkin olen.
Kaikkea muuta kun täydellinen olen ollut.
Olen 54 vee.
Sinussa ja keskimääräisessä 40-lukulaisessa on se ero, että ymmärrät toimineesi välillä väärin. 40-lukulainen on toiminut huipputäydellisesti, kaikki syy on typerissä lapsissa tai typerässä puolisossa.
-ohis
Tätä palstaa lukiessa näyttää kyllä siltä, että 70-lukulaiset ei virheitä tee ja kaikki on äidin syytä. Ovat olevinaan parhain sukupolvi ja jääneet puristuksiin muiden ikäluokkien väliin. En ole vastaavaa marinaa nähnyt 40-lukulaisilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottaen huomioon äitini oman lapsuuden niin ihan hyvä äiti on ollut.
Ei täydellinen mutta sitähän nyt kukaan meistä ei ole.
Äitirooli on se vaikein rooli.
Mietin että tänne voisivat tulla omat 30 vee lapseni kirjottamaan minusta.
Olen sanonut ja tehnyt tyhmästi, hermot on pettänyt ja räyhännytkin olen.
Kaikkea muuta kun täydellinen olen ollut.
Olen 54 vee.
Ai nyt kun sinä olet itsekin ollut huono äiti ja käyttäynyt kuin raivohullu, niin se on ihan ok ja "kaikkihan sitä on epätäydellisiä"?
Mielestäni on tosi ällöttävää kun hyssytellään ja vähätellään jotain pahoja tekoja, sillä että "jokainenhan sitä", "ainahan sitä nyt kaikki", "ja ei kukaan ole täydellinen".
Sinä nimittelet tuossa yllä nyt sitten raivohul
Nimittelet nimittelet yhyy yhyy paha mieli nimittelyä nimittelyä äää ää ääitiiii äiti yhyyy!
Itsehän hän sanoi tuossa, että on räyhännyt ja menettänyt hermonsa.
Hän on lapsilleen R Ä Y H Ä Y N N Y T ja se on "ihan ok ja kaikki sitä tekee" ja ei siinä ole mitään väärä, mutta jos täällä sanon "raivohulluksi tuollaista käytöstä, niin se on sitten maailman pahin asia.
Kumma kun se "ei kukaan ole täydellinen" ja "kaikki mokaa" koskee aina vain itseä ja omia tekoja, mutta ei sitten koske toisia ihmisiä ja täällä pitäisi pumpuliin kääriä kaikki sanat ja lässyttää pelkkää ihanaa ihanaa hyvä äiti hyvä äiti, hyvä hyvä hyvä äitiä?
Ei tämä ketju ole mitkään "olet hyvä äiti, ja äitini oli hyvä" ketju. Jos joku ääliö niin luulee, niin hävetköön prkl.
Tehkää sellainen ketju missä kehutaan äitejä ja puhutaan kukkasin toisille ihana ihana hyvä äiti. Tämä ketju ei ole sellainen, ja sen tietäisitte jos olisitte normaaliälyisiä lukutaitoisia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tuo 70-luvulla syntynyt boomer-jankkaaja sama kuin Äitihullu? Mä oon joskus kuullut täällä puhuttavan tuollaisesta. Joku palstaa pidemmän aikaa lukenut ehkä tunnistaa?
Ikä luultavasti passaa, löysin ketjun muutaman vuoden takaa, jossa Äitihullun kerrottiin olevan yli nelikymppinen.
Toiselta nimeltään kristallikissa tms.?Minä en ole ainakaan mikään kristallikissa tai äitihullu, vaikka käytän sanaa boomeri. En jätä boomerisanan käyttöä pois. Ikäni on alle 40.
En käytä hymiöitä, enkä asu täällä.
Miksi teille joillekin on niin tärkeää että kuka kukin on, ja onko joku kirjoittaja joku hulluksi leimattu tai "joku"?
Korjaussarja otettu eiliselle eikä huomennakaan työt kutsu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottaen huomioon äitini oman lapsuuden niin ihan hyvä äiti on ollut.
Ei täydellinen mutta sitähän nyt kukaan meistä ei ole.
Äitirooli on se vaikein rooli.
Mietin että tänne voisivat tulla omat 30 vee lapseni kirjottamaan minusta.
Olen sanonut ja tehnyt tyhmästi, hermot on pettänyt ja räyhännytkin olen.
Kaikkea muuta kun täydellinen olen ollut.
Olen 54 vee.
Sinussa ja keskimääräisessä 40-lukulaisessa on se ero, että ymmärrät toimineesi välillä väärin. 40-lukulainen on toiminut huipputäydellisesti, kaikki syy on typerissä lapsissa tai typerässä puolisossa.
-ohis
Tätä palstaa lukiessa näyttää kyllä siltä, että 70-lukulaiset ei virheitä tee ja kaikki on äidin syytä. Ovat olevinaan parhain sukupolvi ja jääneet puristuksiin m
Äitini on syntynyt -40 luvun alussa eikä somen käyttö onneksi onnistu ollenkaan. Samalla hän on suojassa ihanilta upseereilta, jotka tarvitsevat vain ihan vähä rahaa.
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"(Kun aina pilkkaan)
No en ole koskaan pilkannut. Boomeri on pilkannut ja ollut ivallinen ja hän myös haukkuu muita psykoosipotilaiksi.
Minä olen sanonut, että ei ole mitenkään ok."
Tuo kirjoitus oli mainio. Et ole koskaan pilkannut ja seuraavassa sanassa kutsut vastapuolta pilkkasanalla boomeri. Miten meni noin niin kuin omasta mielestä?
No kaikille se ole pilkkasana. En jaksa kirjoittaa jokaiseen viestiin suuuuurteeeen iiiiiik ääää luoookkkiiieeen eeedustaja. En etenkään kun tuo ssuuuuuurten iiiikkää luookkien edustaja joka tässä ketjussa on ollut ivallinen, pilkallinen, ylimielinen, lapselline, kiusaava ja suorainen sadisti, niin en varmasti kutsu häntä yhtään millään muulla nimellä kuin boomeri. Ei hän ole parempaa ansainnut.
Toinen boomeri täällä sanoi itse, ettei häntä ainakaan loukkaa boomeriksi kutsumine
Nuo sinun ivalliset boomer-nimittelyt menee ihan hukkaan. Olen sinua nuorempi, mutta olet kutsunut minuakin boomeriksi, paskamummoksi, sadistimummoksi, kyymummoksi ja ties miksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ottaen huomioon äitini oman lapsuuden niin ihan hyvä äiti on ollut.
Ei täydellinen mutta sitähän nyt kukaan meistä ei ole.
Äitirooli on se vaikein rooli.
Mietin että tänne voisivat tulla omat 30 vee lapseni kirjottamaan minusta.
Olen sanonut ja tehnyt tyhmästi, hermot on pettänyt ja räyhännytkin olen.
Kaikkea muuta kun täydellinen olen ollut.
Olen 54 vee.
Joo ja minua piiskattiin ja revittiin tukasta, mutta ihan aiheesta ja ihan normaali minustakin on tullut, ja kaikkihan noin tekee.
Itsekin lapsilleni räjähdän ja sähisen raivon vallassa, niin hekin varmaan sitten minusta tulevat tänne uhriutumaan ja vatvomaan.
Ehheh eheh heh heh.
Olen niin sankarillinen ja nöyrä ihminen kuten äitini. Ja armoa pullollaan, kun en vihaa äitiäni kuten joku huonompi ja heikompi ihminen voisi tehdä.
Ai vitsi kun olenkin sitten fiksu ihminen. Tulin tämmöiseen ketjuun tätä asiaani kertomaan.
Nuo sinun ivalliset boomer-nimittelyt menee ihan hukkaan. Olen sinua nuorempi, mutta olet kutsunut minuakin boomeriksi, paskamummoksi, sadistimummoksi, kyymummoksi ja ties miksi.
Entäs ne ivalliset ja ilkeät kommentit 70-lukulaisia kohtaan? Nekö ei mene hukkaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tuo 70-luvulla syntynyt boomer-jankkaaja sama kuin Äitihullu? Mä oon joskus kuullut täällä puhuttavan tuollaisesta. Joku palstaa pidemmän aikaa lukenut ehkä tunnistaa?
Ikä luultavasti passaa, löysin ketjun muutaman vuoden takaa, jossa Äitihullun kerrottiin olevan yli nelikymppinen.
Toiselta nimeltään kristallikissa tms.?Minä en ole ainakaan mikään kristallikissa tai äitihullu, vaikka käytän sanaa boomeri. En jätä boomerisanan käyttöä pois. Ikäni on alle 40.
En käytä hymiöitä, enkä asu täällä.
Miksi teille joillekin on niin tärkeää että kuka kukin on, ja onko joku kirjoittaja joku hulluksi leimattu tai "joku"?
Korjaussarja otettu eiliselle eikä huomennakaan työt kutsu.
Ai tykkäät juopotella? Vai yrititkö väittää, että minä olisin joku juoppo? No todistustaakkahan ei minulla ole, ja itse tiedän etten ole alkoa käyttänyt. Aika tympeää tuollainen ad hominem.
Kyllä täällä on lapsellisia ihmisiä. Epäkypsiä ja kiusaajaluonteisia.
40-lukulaiset kasvoivat varhain aikuisiksi. He ovat monet rakentaneet tyhjästä oman näköisensä elämän ihan toisiin lähtökohtiin kuin missä heidän äitinsä heidät kasvatti. He arvostavat sitä äitiään ja ymmärtävät jos siinä navetan ja pyykkipaljun ja hei ätöiden välissä ei ollut aikaa lapsille ja komento tiukkaa. Huumorilla ja ymmärtäen he muistelevat lapsuuttaan.
Nyt on aika toinen, en ole yhdenkään 70+ kuullut kaipaavan amerikkalaistyylistä minä rakastan sinua -äitiä. Tai äitiä joka olisi antanut jo 3-vuotiaan päättää perheen ruuat, valita auton värin, lapsi kodin pomo. Tuolla valitettin jossain 10 vuotta sitten, äidillä oli turkki ja koruja mutta meille lapsille muka oli raha tiukassa
Sellaista I love you - kai kaipaavat nämä nyt viiskymppiset, hekin jäivät vielä sitä paitsi, se on totta.
Ongelmakodit ymmärrän mutta kun selaa tuota keskustelua, keskiluokkainen vauras koti, mainitaan matkat, pianotunnit, kulttuuri, mutta äiti ei ole ollut satukirjan äiti, mielikuvitusolento, vaan ihminen, hänkin tunteineen ja tarpeineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tuo 70-luvulla syntynyt boomer-jankkaaja sama kuin Äitihullu? Mä oon joskus kuullut täällä puhuttavan tuollaisesta. Joku palstaa pidemmän aikaa lukenut ehkä tunnistaa?
Ikä luultavasti passaa, löysin ketjun muutaman vuoden takaa, jossa Äitihullun kerrottiin olevan yli nelikymppinen.
Toiselta nimeltään kristallikissa tms.?Minä en ole ainakaan mikään kristallikissa tai äitihullu, vaikka käytän sanaa boomeri. En jätä boomerisanan käyttöä pois. Ikäni on alle 40.
En käytä hymiöitä, enkä asu täällä.
No sitten tuolla ei varmaan tarkoitettu sinua? Tuossa ei myöskään mainittu hymiöistä mitään.
"Minkälainen hölmö tulee tämmöiseen ketjuun kertomaan päivänsä tapahtumia, ja mitä menee mökilleen tänään tekemään, ja mitä "minä minä minulle kuuluu"?
Eikö noita höpötyksiä voi jaapatella jossain omassa somessaan omille tuttavilleen?"
Sellainen "hölmö" joka osaa lukea. Jos kahdessa edellisessä viestissä kirjoitettiin:
"Ulkona ei kannata käydä. ;)
:D :D Ulkona ei kannata käydä. ;)"
On aika luontevaa mielestäni kertoa, että on siellä ulkona ollut. Enkä ollut mökillä, vaan omakotitalon pihassa touhusin.
Jo nyt on prkele kun ette anna ihmisten haukkua äitejään rauhassa. Menkää muualle kertomaan omista kuulumisista. Ette myöskään kykene antamaan heille minkäänlaista terapiaa heidän pahaan oloonsa.Eikö ole hyvä, ettei mennä kadulle huutamaan tai mummoja hakkaamaan.
Jos ei kestä sellaista vastausta, että toisella onkin ollut ihan kiva päivä, ei kannata kysellä tai vihjailla toisen ajankäytöstä.
En ole jättänyt lapsiani huonolle hoidolle, mitä nyt nyky normein pienet alakoululaiset koulun jälkeen jäivät yksin kotiin. Piti käydä töissä ja päiväkerhoja ei siihen aikaan ollut. Ryypännyt en ole koskaan, tuokin meni metsään. Töissä käyntiä on vaikea pitää minään "harrastuksena".