70-luvulla syntyneiden äidit - onko teillä muilla samanlaista?
Olipa outo otsikko :) Mutta kyse on siis äidistäni, joka on syntynyt 40-luvulla ja tullut äidiksi 70-luvulla. Suhteemme on päällisin puolin ok, äiti hoitaa lapsiani välillä ja ihana mummo, tapaamme aina lasten kanssa ja puhumme lapsista. Joskus juttelemme jostain sisustusjutuista tai kerromme tuttujen kuulumisia (juoruilemme ;)), mutta muuten kommunikaatio on pinnallista. Koskaan kumpikaan ei esim. kysy, mitä oikeasti kuuluu tai onko toinen voinut hyvin.
Tämä kaikki juontaa lapsuudesta. Meillä oli kaikki periaatteessa hyvin ja olen kiitollinen siitä, että vanhempani ovat korostaneet koulutuksen merkitystä, minulle on luettu lapsena ja viety kulttuuritapahtumiin, olen harrastanut eri liikuntalajeja ja paljon muutakin, en ole aina saanut kaikkea haluamaani, olen "joutunut" kesätöihin, on ollut selvät rajat ja perusturvallisuus.
Äidiksi tultuani olen alkanut pohtia oman äitini äitiyttä. Hän oli tosi ahkera, meillä oli lapsena aina tuoretta leipää, itse tehtyjä leivonnaisia, hyvää kotiruokaa jne. Mutta, sitten oli varjopuoliakin. Kun esimerkiksi kerroin kuukautisten alkaneen (olin 12 silloin), äiti meni ihan noloksi ja sanoi "nyt sitten sinulla on alkanut uusi vaippa-aika", ja siinä se! En saanut rahaa siteisiin, enkä tajua, miten hän kuvitteli minun niitä hankkivan! Säästin rahaa ja valehtelin ostavani jotain muuta, joskus jouduin käyttämään pelkkää vessapaperia, siis aivan kauheaa!
Yläasteen terveystarkastuksen lähestyessä äiti tajusi, että piti ostaa rintaliivit. Hän tiuski ("terveystarkastuskin tulossa, pitäisi sun ostaa itsellesi liivit") ja osti yhdet toppimalliset liivit. Yhdet! Jouduin pesemään niitä käsin niin kauan, että lopulta sain uusia kesätyörahoillani. Meillä ei ollut pulaa rahasta, mutta seiskaluokasta asti jouduin ostamaan kaikki vaatteet kesätöistä ansaitsemilla rahoilla. En käsitä tätä vieläkään, vaatteiden ostaminen vain loppui - eikä syynä todella ollut raha! Jos tarvitsin uudet talvikengät, jouduin todella todistelemaan niiden tarpeellisuutta. Tätä en äitinä voi käsittää - ymmärrän, että vanhemmat rajoittavat shoppailua ym., mutta että perusjuttuja ei voitu ostaa alaikäiselle.
Äidillä oli tapana tutkia kirjoituspöytäni laatikoita, lukea päiväkirjaa, kirjeitä ja koulun aineita ym. koulussa tuotettua matskua. Jos kirjeissä oli jotain hänen mielestään ikävää, hän otti asian kanssa kanssani esille ja saattoi suuttua. Koin tämän tosi noloksi ja häpesin itseäni. Vasta vanhempana tajusin, että hän ei tietenkään olisi saanut niitä lukea. Tästä johtuen hävitän nykyisin aina kaiken, mistä joku voisi lukea ajatuksistani.
Yksi asia on säilynyt läpi elämän. Äidillä on ollut jotenkin pilkallinen tapa suhtautua niihin asioihin, joista olimme eri mieltä. Halusin esimerkiksi käydä koulun diskossa yläasteella. Aina, siis ihan aina, jouduin pyytämään rahaa ja luvan äidiltä, joka näytti todella kyllästyneeltä ja sanoi "arvasinhan minä, että sinne sitä taas ruinataan". Pääsin kyllä aina, mutta sama kurjuus toistui joka kerta. yllätyin todella paljon, kun kuulin ystäväni äidin toivottavan tyttärelleen hauskaa iltaa ;) diskoiltojen jälkeen sain kuulla seuraavana aamuna siitä, että kai sitä väsyttää, kun on koko yön riehunut... Öh, olin maailman kiltein tyttö ja tulin kotiin kymmeneksi...
Tämä viimeinen asenne on jatkunut siis läpi elämän. Viimeksi se tuli esiin niin, että äiti viikko sitten puuskahti avoimeen vierailukutsuuni "ai mitä, nytkö sinne pitää heti tulla" (kutsuin hänet vaan käymään jossain vaiheessa, kun jaksaa ja ehtii). Kun toivoin, että vatsatautia ei tuotaisi pienille lapsilleni, ja että pidettäisiin ihan selvä väli vierailuissa, hän tiuskaisi "kuule ei työssäkäyvät voi mitään kahta viikkoa olla menemättä töihin" (niin, eivät voi, mutta olin toivonut ettei sairastunut siskoni tulisi viikkoon meille) ja kun vatsatauti sitten tarttui (sisko ei noudattanut mitään varovaisuutta), ja äitikin sairastui, niin tauti oli muka tullut minulta... Nämä nyt ovat irti asiayhteydestä, joten näitä on aika vaikeaa avata, mutta pointti lienee se, että hän saattaa ihan ystävällisiin sanomisiini tiuskia aika pahastikin. Koskaan hän ei ole pyytänyt anteeksi.
Olisi paljon muutakin, mutta varsinkin nyt aikuisena nuo tiuskimiset ovat tehneet sen, etten oikein uskalla ehdottaa mitään ja olen alkanut vetäytyä entistäkin enemmän. Mietin, että onkohan tällainen suhde tavallistakin 70-luvulla syntyneiden joukossa? Äiti ei todellakaan ole minulle läheinen ihminen, vaikka näemme usein. En uskalla puhua hänelle asioitani, emme harrasta mitään yhdessä, emme käy shoppailemassa tai mitään muutakaan. Hän on tosi sulkeutunut yksityisasioistaan, vaikka muuten hän kyllä on sosiaalinen. Jos minulla ei olisi lapsiani, niin eipä taitaisi olla kovin paljon asiaa äidille. Olen kyllä hyväksynyt tämän. Onko teillä samantyyppisiä kokemuksia, nimenomaan tuon aikakauden naisista äiteinä? Haluaisin ehkä ymmärtää äitiäni enemmän.
Kommentit (8042)
Vierailija kirjoitti:
Mitähän se boomerin ikisinkkupoika tähän ketjuun kirjoittaisi äidistään? 🤣 Toivottavasti löytää joskus ketjuun.
T. 70-luvulla syntynyt palstahäirikkö
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olikin jo vähän liian hyvä keskustella täällä tänään, kunnes tuo boomeria hokeva trollipeikko tuli räyhäämään.
Hyvä keskustella? Ainakin minun kirjoittamia kommentteja on vähätelty. Jos tuo on teistä hyvää keskustelua, niin näköjään on.
Luin juuri kaikki tämän päivän viestit läpi kahteen kertaan. Ainoassakaan viestissä ennen sinun viestiäsi 6333 ei kukaan vähätellyt toista, ei nuoret vanhempia, ei vanhemmat nuorempia. Keskustelu oli siihen asti ihan asiallista.
Ei siinä pullamössö sukupolvessa ole kysymys siitä, söikö pullamössöä vai ei. Kannattaisikohan sinun lukea ensin vaikka sanan selitys, ettet nolaa itseäsi tuon enempää.
On se vähän hilpeää kutsua pullamössöksi sukupolvea, joka ei koskaan syönyt kahvia eikä pullaa. 😁 Ruuan kanssa oli aika tarkkaa, ei meillä koskaan ollut mitään läskiruokia kuten makkaroita tai sokerimehuja hyhhyh. Äitini laskee yhä lukuisiin vihkoihinsa kaikki päivän kalorit, on IHAN PAKKO tai muuten tulee diabetes. Läskit ei toki myöskään ole vanhempieni mielestä edes ihmisiä, kunnon nainen syö 1200 kcal päivässä, 1600 kcal on sellainen possuttelupäivä mitä voi joskus pitää. Lapsena joo minulle sanottiin kyllä ruokapöydässä usein että siinä meni hoikan tytön koko päivän ruuat kerralla.
Äitini myös ymmärtäisi tätä palstaboomeria, kellä tahansa on paha ja raskas olla jos BMI on yli 19.
Tämä läski lähtee nyt ravintolaan lounaalle, mukavaa päivää varaäidilleni. 😍
Hänellä in tuo fiktiomummo, osasista yhdistelty. Hän siihen yhdistää halveksuntansa kouluttamattomia ja duunarimummoja kohtaan ja kaikkiin mielipiteisiin joista hän ei pidä. Voihan sitä 50 v aikansa käyttää tuollaiseen turhaan vinoilemuseen jos ei parempaakaan tekemistä ole.
Monella keski-ikäisellä on puoliso, aikuistuvat lapset, ystävät kannustamassa ja tukemassa. Kaikkien ei enää tarvitse kaikkia tarpeitaan vyöryttää vanhuksen harteille ja syyksi.
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä pullamössö sukupolvessa ole kysymys siitä, söikö pullamössöä vai ei. Kannattaisikohan sinun lukea ensin vaikka sanan selitys, ettet nolaa itseäsi tuon enempää.
On se vähän hilpeää kutsua pullamössöksi sukupolvea, joka ei koskaan syönyt kahvia eikä pullaa. 😁 Ruuan kanssa oli aika tarkkaa, ei meillä koskaan ollut mitään läskiruokia kuten makkaroita tai sokerimehuja hyhhyh. Äitini laskee yhä lukuisiin vihkoihinsa kaikki päivän kalorit, on IHAN PAKKO tai muuten tulee diabetes. Läskit ei toki myöskään ole vanhempieni mielestä edes ihmisiä, kunnon nainen syö 1200 kcal päivässä, 1600 kcal on sellainen possuttelupäivä mitä voi joskus pitää. Lapsena joo minulle sanottiin kyllä ruokapöydässä usein että siinä meni hoikan tytön koko päivän ruuat kerralla.
Äitini myös ymmärtäisi tätä palstaboomeria, kellä tahansa on paha ja raskas olla jos BMI on yli 19.
Tämä
Aika hilpeäähän tuo boomeri-nimittelykin on kun täällä ei montaa suurten ikäluokkien edustajaa ole kirjoittamassa.
Vierailija kirjoitti:
Hänellä in tuo fiktiomummo, osasista yhdistelty. Hän siihen yhdistää halveksuntansa kouluttamattomia ja duunarimummoja kohtaan ja kaikkiin mielipiteisiin joista hän ei pidä. Voihan sitä 50 v aikansa käyttää tuollaiseen turhaan vinoilemuseen jos ei parempaakaan tekemistä ole.
Monella keski-ikäisellä on puoliso, aikuistuvat lapset, ystävät kannustamassa ja tukemassa. Kaikkien ei enää tarvitse kaikkia tarpeitaan vyöryttää vanhuksen harteille ja syyksi.
Tuolla häiriköllä ei ole miestä eikä ilmeisesti lapsiakaan. Asuu pienessä kerrostaloasunnossa kaupungissa, tekemistä on ilmeisen vähän ja seinät kaatuvat päälle, tuskin on ystäviäkään. Siinä kun miettii, että 2/3 elämästä on eletty, kiukkuiseksi näköjään vetää. Eikä syylliseksi oman elämän surkeuteen löydy ketään muuta kuin vanha äiti.
Tämä läski lähtee nyt ravintolaan lounaalle, mukavaa päivää varaäidilleni. 😍
Täällä palstalla ei kukaan varmasti halua olla sinun äitisi. Jos minulla olisi kaltaisesi lapsi, olisin sijoittanut sinut johonkin vammaisten hoitokotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hänellä in tuo fiktiomummo, osasista yhdistelty. Hän siihen yhdistää halveksuntansa kouluttamattomia ja duunarimummoja kohtaan ja kaikkiin mielipiteisiin joista hän ei pidä. Voihan sitä 50 v aikansa käyttää tuollaiseen turhaan vinoilemuseen jos ei parempaakaan tekemistä ole.
Monella keski-ikäisellä on puoliso, aikuistuvat lapset, ystävät kannustamassa ja tukemassa. Kaikkien ei enää tarvitse kaikkia tarpeitaan vyöryttää vanhuksen harteille ja syyksi.
Tuolla häiriköllä ei ole miestä eikä ilmeisesti lapsiakaan. Asuu pienessä kerrostaloasunnossa kaupungissa, tekemistä on ilmeisen vähän ja seinät kaatuvat päälle, tuskin on ystäviäkään. Siinä kun miettii, että 2/3 elämästä on eletty, kiukkuiseksi näköjään vetää. Eikä syylliseksi oman elämän surkeuteen löydy ketään muuta kuin vanha äiti.
Onhan tuo löytänyt syyllisiksi myös kaikki muut äitinsä ikäluokan naiset, myös nuoremmat. Niistä on koottu lopputulokseksi oikein kaikkien syyllisten esiäiti oman mielikuvituksen pohjalta.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on lapsiini hyvät välit. Me pystytään keskustelemaan asioista, myös niistä vaikeista. En päsmäröi enkä arvostele lasteni elämää. Mummi sen sijaan yrittää sitäkin heidän suhteen, ohjeita, käskyjä ja kieltoja tulee asioista, joista hänellä ei ole hajuakaan.
Tämä. Näin meilläkin. Mummin mielestä mm.lapsenlapsen itse valitsema opiskelupaikka oli väärä. Siitä saimme riidan aikaiseksi, koska minun olisi pitänyt tukea lastani valitsemaan oikein (=kuten mummi halusi).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on lapsiini hyvät välit. Me pystytään keskustelemaan asioista, myös niistä vaikeista. En päsmäröi enkä arvostele lasteni elämää. Mummi sen sijaan yrittää sitäkin heidän suhteen, ohjeita, käskyjä ja kieltoja tulee asioista, joista hänellä ei ole hajuakaan.
Tämä. Näin meilläkin. Mummin mielestä mm.lapsenlapsen itse valitsema opiskelupaikka oli väärä. Siitä saimme riidan aikaiseksi, koska minun olisi pitänyt tukea lastani valitsemaan oikein (=kuten mummi halusi).
Jos lapsenlapsi on 19, mummin pitää olla jo aika vanha. Miksi te otatte mummienne puheet niin kirjaimellisesti? Mummit puhuu mitä puhuvat, lapset lapsineen elävät omaa elämäänsä. En ymmärrä tuommoista riitelyä.
Miksi te poistatatte heti teitä arvostelevan ketjun. Eikö sana ole vapaa, kuin vain 70 lukulaisilla.
Mitä pahaa on boomer-sanassa? Miten se loukkaa? Eihän siinä halveksita kenenkään luonnetta tai taitoja kuten pullamössöllä halutaan tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi te poistatatte heti teitä arvostelevan ketjun. Eikö sana ole vapaa, kuin vain 70 lukulaisilla.
No mietipä ihan hetken, jos kykenet. Tässä ketjussa halutaan kertoa kokemuksia, saada vertaistukea ja jutella asioista sellaisten ihmisten kesken, joilla on samankaltaisia kokemuksia ja muistoja. Näihin muistoihin saattaa liittyä myös surullisia, ahdistavia ja negatiivisia asioita. Jos aloittaa ketjun, jonka aloituksessa haukutaan parilla lauseella jotain tiettyä ihmisryhmää, niin onko kyse ihan samasta asiasta?
Vierailija kirjoitti:
Miksi te poistatatte heti teitä arvostelevan ketjun. Eikö sana ole vapaa, kuin vain 70 lukulaisilla.
Tee aloitus oman kokemuksesi kautta olitpa sitten 70-lukulaisen vanhempi tai lapsi. Kysyin pariin otteeseen, oletko lapsi, mutta et vastannut.
Vierailija kirjoitti:
Mitä pahaa on boomer-sanassa? Miten se loukkaa? Eihän siinä halveksita kenenkään luonnetta tai taitoja kuten pullamössöllä halutaan tehdä.
Kyllähän siinä naureskellaan, että boomeri sitä tätä tuota. Enkä ole boomeri ikäinen ja käytän naureskellen joskus itsekin. On ajastaan jäljessä-ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on lapsiini hyvät välit. Me pystytään keskustelemaan asioista, myös niistä vaikeista. En päsmäröi enkä arvostele lasteni elämää. Mummi sen sijaan yrittää sitäkin heidän suhteen, ohjeita, käskyjä ja kieltoja tulee asioista, joista hänellä ei ole hajuakaan.
Tämä. Näin meilläkin. Mummin mielestä mm.lapsenlapsen itse valitsema opiskelupaikka oli väärä. Siitä saimme riidan aikaiseksi, koska minun olisi pitänyt tukea lastani valitsemaan oikein (=kuten mummi halusi).
Jos lapsenlapsi on 19, mummin pitää olla jo aika vanha. Miksi te otatte mummienne puheet niin kirjaimellisesti? Mummit puhuu mitä puhuvat, lapset lapsineen elävät omaa elämäänsä. En ymmärrä tuommoista riitelyä.
Eli ihmisestä tulee omiaan horiseva seniili 7-kymppisenä eikä hänen puheitaan tarvitse kuunnella? Kaiken voi kuitata, että mummo hourii.
"Vielä lisäbonusta saat jos osaat kertoa miksi se on UUSavuton ja miten se poikkeaa avuttomasta? "
Uusavuton on sellainen ei avuttomien vanhempien lapsi, joka syystä tai toisesta ei ole oppinut tekemään ihan entisaikaan normaaleja kotitaloustöitä, siis ruuanlaitto, siivous, vaatehuolto, talouteen liittyvä jne. Voi olla kyse esimerkiksi, että joku muu on aina tehnyt tietyt jutut hänen puolestaan ilman että hänelle on noita töitä opetettu, esimerkiksi vaimo tai äiti laittanut ruuat.
Moni vanhempi on kokenut itse itseltään vaaditun liian paljon lapsena, niinpä kurssia on käännetty niin, ettei oman lapsen ole tarvinnut tehdä tai oppia tekemään oikein mitään.
Vierailija kirjoitti:
Mitä pahaa on boomer-sanassa? Miten se loukkaa? Eihän siinä halveksita kenenkään luonnetta tai taitoja kuten pullamössöllä halutaan tehdä.
Boomeri on ihan samanlainen haukkumasana kuin pullamössö. Etenkin kun sitä tässäkin keskustelussa jatkuvasti käytetään muista kuin oikeasti suurten ikäluokkien edustajista. Haukkumasananahan sitä boomeria täälläkin koko ajan käytetään.
Vierailija kirjoitti:
Mitä pahaa on boomer-sanassa? Miten se loukkaa? Eihän siinä halveksita kenenkään luonnetta tai taitoja kuten pullamössöllä halutaan tehdä.
Boomerina pidetään ajastaan jäljessä olevaa vanhaa ja tyhmää tumpeloa, tyyppiä joka ei osaa tietotekniikkaa, ei ymmärrä mistään mitään ja suunnilleen odottelee paikkaa vanhainkotiin.
Kotimaisten kielten keskus määrittää sanan;" boomer (engl., < baby boomer) erityisesti sanonnassa OK, boomer, jolla kuitataan nuoria ymmärtämättömien henkilöiden mielipiteet vanhentuneina."
Eli todellakin on sana, millä on todella vahva negatiivinen lataus. Minkä te 70-lukulaiset olette tietysti ihan hyvin tienneet tähänkin asti.
Hyvä keskustella? Ainakin minun kirjoittamia kommentteja on vähätelty. Jos tuo on teistä hyvää keskustelua, niin näköjään on.