70-luvulla syntyneiden äidit - onko teillä muilla samanlaista?
Olipa outo otsikko :) Mutta kyse on siis äidistäni, joka on syntynyt 40-luvulla ja tullut äidiksi 70-luvulla. Suhteemme on päällisin puolin ok, äiti hoitaa lapsiani välillä ja ihana mummo, tapaamme aina lasten kanssa ja puhumme lapsista. Joskus juttelemme jostain sisustusjutuista tai kerromme tuttujen kuulumisia (juoruilemme ;)), mutta muuten kommunikaatio on pinnallista. Koskaan kumpikaan ei esim. kysy, mitä oikeasti kuuluu tai onko toinen voinut hyvin.
Tämä kaikki juontaa lapsuudesta. Meillä oli kaikki periaatteessa hyvin ja olen kiitollinen siitä, että vanhempani ovat korostaneet koulutuksen merkitystä, minulle on luettu lapsena ja viety kulttuuritapahtumiin, olen harrastanut eri liikuntalajeja ja paljon muutakin, en ole aina saanut kaikkea haluamaani, olen "joutunut" kesätöihin, on ollut selvät rajat ja perusturvallisuus.
Äidiksi tultuani olen alkanut pohtia oman äitini äitiyttä. Hän oli tosi ahkera, meillä oli lapsena aina tuoretta leipää, itse tehtyjä leivonnaisia, hyvää kotiruokaa jne. Mutta, sitten oli varjopuoliakin. Kun esimerkiksi kerroin kuukautisten alkaneen (olin 12 silloin), äiti meni ihan noloksi ja sanoi "nyt sitten sinulla on alkanut uusi vaippa-aika", ja siinä se! En saanut rahaa siteisiin, enkä tajua, miten hän kuvitteli minun niitä hankkivan! Säästin rahaa ja valehtelin ostavani jotain muuta, joskus jouduin käyttämään pelkkää vessapaperia, siis aivan kauheaa!
Yläasteen terveystarkastuksen lähestyessä äiti tajusi, että piti ostaa rintaliivit. Hän tiuski ("terveystarkastuskin tulossa, pitäisi sun ostaa itsellesi liivit") ja osti yhdet toppimalliset liivit. Yhdet! Jouduin pesemään niitä käsin niin kauan, että lopulta sain uusia kesätyörahoillani. Meillä ei ollut pulaa rahasta, mutta seiskaluokasta asti jouduin ostamaan kaikki vaatteet kesätöistä ansaitsemilla rahoilla. En käsitä tätä vieläkään, vaatteiden ostaminen vain loppui - eikä syynä todella ollut raha! Jos tarvitsin uudet talvikengät, jouduin todella todistelemaan niiden tarpeellisuutta. Tätä en äitinä voi käsittää - ymmärrän, että vanhemmat rajoittavat shoppailua ym., mutta että perusjuttuja ei voitu ostaa alaikäiselle.
Äidillä oli tapana tutkia kirjoituspöytäni laatikoita, lukea päiväkirjaa, kirjeitä ja koulun aineita ym. koulussa tuotettua matskua. Jos kirjeissä oli jotain hänen mielestään ikävää, hän otti asian kanssa kanssani esille ja saattoi suuttua. Koin tämän tosi noloksi ja häpesin itseäni. Vasta vanhempana tajusin, että hän ei tietenkään olisi saanut niitä lukea. Tästä johtuen hävitän nykyisin aina kaiken, mistä joku voisi lukea ajatuksistani.
Yksi asia on säilynyt läpi elämän. Äidillä on ollut jotenkin pilkallinen tapa suhtautua niihin asioihin, joista olimme eri mieltä. Halusin esimerkiksi käydä koulun diskossa yläasteella. Aina, siis ihan aina, jouduin pyytämään rahaa ja luvan äidiltä, joka näytti todella kyllästyneeltä ja sanoi "arvasinhan minä, että sinne sitä taas ruinataan". Pääsin kyllä aina, mutta sama kurjuus toistui joka kerta. yllätyin todella paljon, kun kuulin ystäväni äidin toivottavan tyttärelleen hauskaa iltaa ;) diskoiltojen jälkeen sain kuulla seuraavana aamuna siitä, että kai sitä väsyttää, kun on koko yön riehunut... Öh, olin maailman kiltein tyttö ja tulin kotiin kymmeneksi...
Tämä viimeinen asenne on jatkunut siis läpi elämän. Viimeksi se tuli esiin niin, että äiti viikko sitten puuskahti avoimeen vierailukutsuuni "ai mitä, nytkö sinne pitää heti tulla" (kutsuin hänet vaan käymään jossain vaiheessa, kun jaksaa ja ehtii). Kun toivoin, että vatsatautia ei tuotaisi pienille lapsilleni, ja että pidettäisiin ihan selvä väli vierailuissa, hän tiuskaisi "kuule ei työssäkäyvät voi mitään kahta viikkoa olla menemättä töihin" (niin, eivät voi, mutta olin toivonut ettei sairastunut siskoni tulisi viikkoon meille) ja kun vatsatauti sitten tarttui (sisko ei noudattanut mitään varovaisuutta), ja äitikin sairastui, niin tauti oli muka tullut minulta... Nämä nyt ovat irti asiayhteydestä, joten näitä on aika vaikeaa avata, mutta pointti lienee se, että hän saattaa ihan ystävällisiin sanomisiini tiuskia aika pahastikin. Koskaan hän ei ole pyytänyt anteeksi.
Olisi paljon muutakin, mutta varsinkin nyt aikuisena nuo tiuskimiset ovat tehneet sen, etten oikein uskalla ehdottaa mitään ja olen alkanut vetäytyä entistäkin enemmän. Mietin, että onkohan tällainen suhde tavallistakin 70-luvulla syntyneiden joukossa? Äiti ei todellakaan ole minulle läheinen ihminen, vaikka näemme usein. En uskalla puhua hänelle asioitani, emme harrasta mitään yhdessä, emme käy shoppailemassa tai mitään muutakaan. Hän on tosi sulkeutunut yksityisasioistaan, vaikka muuten hän kyllä on sosiaalinen. Jos minulla ei olisi lapsiani, niin eipä taitaisi olla kovin paljon asiaa äidille. Olen kyllä hyväksynyt tämän. Onko teillä samantyyppisiä kokemuksia, nimenomaan tuon aikakauden naisista äiteinä? Haluaisin ehkä ymmärtää äitiäni enemmän.
Kommentit (8042)
Mitähän se mummo puutarhurinsa kanssa oikein puuhailee? Toki puutarhan hoito on rentouttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein pysty ajattelemaan poikieni, viiskymppisten dippi-inssien viettäneen 10 vuotta netissä äidistään motkottaen, boomereista ja duunareista motkottaen. Eivätkä tietysti olekaan.
Olethan sinäkin moittinut täällä poikiesi ikäisiä naisia kymmenen vuoden ajan. Kovasti väität heidän kärsivän valemuistoista ja kerrot, että heillä on ollut oikein onnellinen lapsuus.
Taas on profilointi kohdallaan! Not.
Palstaboomerin poikahan syrjäytynyt juoppo sinkku äitinsä kanssa asumassa, nyt taitaa olla jo kaksi profiloijaa. Tai kajsi mummoa tai mummoja jopa potenssiin 10.
Vierailija kirjoitti:
Mitähän se mummo puutarhurinsa kanssa oikein puuhailee? Toki puutarhan hoito on rentouttavaa.
Kun mummo oli nuori kiersi kädestä käteen kirja Lady Chatterleyn rakastaja. Hieno maisterirouva piti lystiä puutarhurin kanssa -muistaakseni. Sit oli myös Punainen rubiini.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on reidessä arpi rokotuksen jäljiltä, sitä ei ole tarvinnut keksiä.
Se n. 1 cm arpi johtuu pikkulapsena annetusta tuberkuloosirokotuksesta.
Tarkistin vasemman reiteni tilanteen. Ei arpi ollut kadonnut vuosikymmentenkään kuluttua. Siellä edelleen näkyy 40-luvulla annetun Calmette-rokotuksen jättämä jälki, oikeastaan kuoppa. Muistan rokotustilanteen. Äitini piti minua kiinni ja toinen nainen avusti siinä ohella. Huusin ja karjuin ja potkin, mutta rokote annettiin. Jalka oli pitkään kipeä. Ikuinen muisto siitä jäi. Senkin muistan, että rokottava lääkäri sanoi ettei nätille tytölle tehdä arpea olkavarteen vaan piiloon.
Rokotuksesta kertoneella ei todella ollut valemuisto, boomereita vanhempana todistan sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on reidessä arpi rokotuksen jäljiltä, sitä ei ole tarvinnut keksiä.
Se n. 1 cm arpi johtuu pikkulapsena annetusta tuberkuloosirokotuksesta.
Tarkistin vasemman reiteni tilanteen. Ei arpi ollut kadonnut vuosikymmentenkään kuluttua. Siellä edelleen näkyy 40-luvulla annetun Calmette-rokotuksen jättämä jälki, oikeastaan kuoppa. Muistan rokotustilanteen. Äitini piti minua kiinni ja toinen nainen avusti siinä ohella. Huusin ja karjuin ja potkin, mutta rokote annettiin. Jalka oli pitkään kipeä. Ikuinen muisto siitä jäi. Senkin muistan, että rokottava lääkäri sanoi ettei nätille tytölle tehdä arpea olkavarteen vaan piiloon.
Rokotuksesta kertoneella ei todella ollut valemuisto, boomereita vanhempana todistan sen.
Alku tekstisi on ihan oikein calmetoinnista, tubirokotetta pistettiin sekä olkavarteen että reiteen. Olen se valerokotusmuistotyyppi, minut on calmetoitu olkavarteen. Tiedän kyllä "valemuistavani" ihan eri rokotuksen, sitä oltiin siis antavinaan kun olin aikuinen.
Ihminen, joka on kehittänyt itselleen valemuiston yhdestä minuutin mittaisesta rokotuskerrasta väittää ihan tosissaan, että joku on kehittänyt valemuiston vuosia kestäneestä huonosta kohtelusta. Etkö sinä tosiaan näe noissa mitään eroa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitähän se mummo puutarhurinsa kanssa oikein puuhailee? Toki puutarhan hoito on rentouttavaa.
Kun mummo oli nuori kiersi kädestä käteen kirja Lady Chatterleyn rakastaja. Hieno maisterirouva piti lystiä puutarhurin kanssa -muistaakseni. Sit oli myös Punainen rubiini.
Lady Chatterleyn rakastaja oli metsänvartija, aika läheltä liippasi. Laulu tulipunaisesta rubiinista oli vähän jöötimpi juttu, sen julkaisu kiellettiin ja kopiot takavarikoitiin. Myöhemmin sitä on kyllä myyty Suomessakin, mutta jos oikein muistan, takavarikointipäätöstä ei koskaan kumottu.
Mullakin käy puutarhuri (mökkitalkkari) kesämökillä. En pidä häntä palvelijana vaan paikkakunnan monitaitoisena yrittäjänä. Siistii mummun pihan, tekee pieniä remppoja, jollekulle saunamökin tai laiturin.
Laittaa asianmukaiset laskut koska ei ole mikään pimeän työn tekijä. Se ei pienessä kunnassa oikein ehkä onnistuisi yrittäjällä
Vierailija kirjoitti:
Ihminen, joka on kehittänyt itselleen valemuiston yhdestä minuutin mittaisesta rokotuskerrasta väittää ihan tosissaan, että joku on kehittänyt valemuiston vuosia kestäneestä huonosta kohtelusta. Etkö sinä tosiaan näe noissa mitään eroa?
Saisinko sen viestini numeron, missä olen olen väittänyt jonkun kehittäneen valemuiston vuosia kestäneestä huonosta kohtelusta. En ole sellaista koskaan väittänyt. Mutta sen tiedän, etteivät kaikki omat muistoni ole totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitähän se mummo puutarhurinsa kanssa oikein puuhailee? Toki puutarhan hoito on rentouttavaa.
Kun mummo oli nuori kiersi kädestä käteen kirja Lady Chatterleyn rakastaja. Hieno maisterirouva piti lystiä puutarhurin kanssa -muistaakseni. Sit oli myös Punainen rubiini.
Lady Chatterleyn rakastaja oli metsänvartija, aika läheltä liippasi. Laulu tulipunaisesta rubiinista oli vähän jöötimpi juttu, sen julkaisu kiellettiin ja kopiot takavarikoitiin. Myöhemmin sitä on kyllä myyty Suomessakin, mutta jos oikein muistan, takavarikointipäätöstä ei koskaan kumottu.
Luin sen kuitenkin, kiersi työpaikallani. Nyt kauhistukaa 70-lukulaiset miten moraalittomia boomerit olivat nuorina. Lukivat hyh, hyh.
"Luin sen kuitenkin, kiersi työpaikallani. Nyt kauhistukaa 70-lukulaiset miten moraalittomia boomerit olivat nuorina. Lukivat hyh, hyh."
Eikä luettu vain nuorena, luetaan yhä!
Vierailija kirjoitti:
Mitähän se mummo puutarhurinsa kanssa oikein puuhailee? Toki puutarhan hoito on rentouttavaa.
Me leikittiin miehen kanssa tänään puutarhassa sitomisleikkejä. Muistakaa pullamössöt paheksua nyt kunnolla!
-
-
-
-
Kasvihuone oli kasvanut viidakoksi ja sidoimme tomaateille, kurkuille ja viiniköynnöksille lisäköysiä. Sen jälkeen toimitettiin satoa lapsille lähiseudulle.
Vierailija kirjoitti:
"Luin sen kuitenkin, kiersi työpaikallani. Nyt kauhistukaa 70-lukulaiset miten moraalittomia boomerit olivat nuorina. Lukivat hyh, hyh."
Eikä luettu vain nuorena, luetaan yhä!
Ja minun äiti sanoi, että pornon perässä olen, kun kysyin, missä on Raamattu, siitä pitäisi lukea Korkea veisu. Tyhmänä lisäsin, että se on kuulemma kaikkein kaunein rakkauden ylistys. En sitten lukenut vaikka uskonnon opettaja meitä kehotti.
"Kirjoitit ettei kaikki vahvatkaan muistot ole totta. Voit olla varma, että minulla on vahvoja muistoja ja ne ovat totta. Minua loukkaa, että väität niitä valemuistoiksi. Kun vanhempi iskee sanoillaan oman lapsen vyön alle niin, että tasan tarkkaan tietää sen satuttavan, niin niitä sanoja ei unohda.
Jos vaikka jonkun puoliso sanoo, että haluaa erota eikä enää rakasta, niin väitän, että jokainen muistaa ne sanat ja sen tilanteen. No, sinusta en ole ihan varma."
Aika tampio pitää olla, jos siitä valemuistoviestistä ei ymmärrä, että kerron vain ja ainoastaan itsestäni ja omasta valemuistostani. Lisäsin siihen jopa: "mitenkään yksilöimättä kenen tai mitkä muistot eivät olisi totta." Sinun muistoistasi en hiiskahtanut yhtään mitään.
Miksi ihmeessä sinun pitää muuten yrittää pilkata lähes joka viestissäsi muita kirjoittajia? Pidätkö itseäsi ylivertaisen älykkäänä vai mitä? Mitä ihmettä teet silloin vauva-palstalla keskustelemassa?
"Jos vaikka jonkun puoliso sanoo, että haluaa erota eikä enää rakasta, niin väitän, että jokainen muistaa ne sanat ja sen tilanteen. "
Ikävää, ettei miehesi kestänyt kaltaistasi niuhottajaa.
"Silti tarkoitit, että ketjun kommenteissa olisi valemuistoja. Se sinun valemuisto oli häviävän pieni juttu, tasoltaan sama, että ei muista sanoiko joku päivää vai huomenta."
Kukapa nyt yrittää etsiä rivien takaa asioita, mitä sieltä ei löydy?
Onko meillä nyt siis joku ranking näistä muistoista? Tähän asti olet yrittänyt vaikuttaa siihen, kuka tänne saa kirjoittaa, miten paljon, kuka saa viestejä peukuttaa, kenen viestejä saa peukuttaa yhteensä minkäkin verran. Nyt tuli jälleen uusi luokittelu, nyt haluat arvottaa kenen muistot ovat arvoltaan jotain, kenen eivät. Sinulla on ihan hirveä halu kontrolloida muita palstalaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jos vaikka jonkun puoliso sanoo, että haluaa erota eikä enää rakasta, niin väitän, että jokainen muistaa ne sanat ja sen tilanteen. "
Ikävää, ettei miehesi kestänyt kaltaistasi niuhottajaa.
Haista paska.
Sinä ilkeilet ihan joka viestissäsi muille kirjoittajille ja kun heitän yhden vastapallon, raivohan siitä tietysti repeää.
Vierailija kirjoitti:
"Silti tarkoitit, että ketjun kommenteissa olisi valemuistoja. Se sinun valemuisto oli häviävän pieni juttu, tasoltaan sama, että ei muista sanoiko joku päivää vai huomenta."
Kukapa nyt yrittää etsiä rivien takaa asioita, mitä sieltä ei löydy?
Onko meillä nyt siis joku ranking näistä muistoista? Tähän asti olet yrittänyt vaikuttaa siihen, kuka tänne saa kirjoittaa, miten paljon, kuka saa viestejä peukuttaa, kenen viestejä saa peukuttaa yhteensä minkäkin verran. Nyt tuli jälleen uusi luokittelu, nyt haluat arvottaa kenen muistot ovat arvoltaan jotain, kenen eivät. Sinulla on ihan hirveä halu kontrolloida muita palstalaisia.
Olen puuttunut vain tuohon sinun valemuistoväitteeseen. Ei ole asiallista, että toisten tunteita halveksitaan. Sitähän äitinikin teki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jos vaikka jonkun puoliso sanoo, että haluaa erota eikä enää rakasta, niin väitän, että jokainen muistaa ne sanat ja sen tilanteen. "
Ikävää, ettei miehesi kestänyt kaltaistasi niuhottajaa.
Haista paska.
Sinä ilkeilet ihan joka viestissäsi muille kirjoittajille ja kun heitän yhden vastapallon, raivohan siitä tietysti repeää.
Miksi luulet, että olen ainoa kirjoittaja?
Jos kuvitellaan jonkun palstaboomerin, n. 80 olleen 10 vuotta sekopäisenä netissä on surullista jos viiskymppiset korkeastikoulutetut ovat niin joutilaita ja sekopäisiä parhaassa iässä, yleensä uransa huipulla