Hienoa, että 45 minuuttia ohjelmassa tuotiin down-lasten
vanhempien positiivinen kanta esille. Ihanasti sanoi isä että jokainen tänne tuleva on otettava vastaan (tai jotain sinne päin).
Kommentit (120)
Tämä asia vaan on niin monimutkainen, ettei yhtä aina oikeaa ratkaisua minusta ole. Joskus on vain huonoja vaihtoehtoja, ja niistä on valittava se vähiten huono. Vammaisten ihmisyyttä tuskin kukaan kiistää, mutta vammaisen lapsen syntymällä voi olla niin kauaskantoisia ja laajoja vaikutuksia että ymmärrän jos joku aborttiin päätyy.
-86
Vierailija:
Kiitti 86:lle vastasit asiallisesti tunnekuohuksissani kirjoittamaanviestiini :)
Mielipide ei muutu, ihminen on sopeutuja. Onpahan elämä tuon minulle opettanut.En toki vastusta seulontaa, sehän auttaa lapsen hoidossa, mutta en kertakaikkiaan hyväksy aborttia. Varsinkaan ed. syistä.
Oon menettänyt omaisia vasemmalta ja oikealta, en vapaehtoisesti luopuisi kehitysvammaisesta tulevastakaan, mikäli valinnan eteen joutuisin. Tunnen monta down-aikuista ja lasta ja ne oikeasti onihmisiä,jotka eivät ole yhtään onnetomampia kuin muutkaan. Ei mitään syytä estää heitä elämästä.
Onhan meistä kaikista vaivaa jollekin.
T: 85
Vuoden 1970 entistä vapaampi aborttilaki sallii abortit myös sosiaalisista syistä (jotka ovatkin indikaationa valtaosassa tapauksista). Aborttilaki sallii nykyisessä muodossaan käytännössä vapaan abortin 12. raskausviikolle asti, erityisluvalla 20. viikolle ja syntymättömän lapsen epäillyn vammaisuuden takia 24. viikolle asti. Näin laki ei ainoastaan aseta syntymättömiä lapsia äärimmäisen huonoon asemaan, vaan antaa vielä enemmän aikaa vammaisten lasten abortoimiseen. Suurin osa aborteista suoritetaan kuitenkin sosiaalisin perustein terveille lapsille. Aborttien lukumäärä on huippuvuodesta 1973 (yli 23.000 aborttia) laskenut noin reiluun 10.000 aborttiin vuosittain, mikä edelleen vastaa noin yhtä koululuokallista lapsia joka päivä. Lisäksi aborttikäytännön luoma kuva ihmisarvon määräytymisestä (syntymättömän) ihmisyksilön iän perusteella on edistänyt abortoivien " ehkäisyvälineiden" räjähdysmäistä leviämistä: mm. kierukka ja osa ehkäisypillereistä toimii kokonaan tai osittain abortoivasti raskauden varhaisessa vaiheessa.
Aborttilaki (FINLEX)
Vuoden 2006 aborttien syyt (STAKES, vuoden 2006 alustava tilasto)
Abortin indikaatio
tapauksia kpl
Sosiaalinen
9293
Alle 17 v.
638
Yli 40 v.
392
Jo 4 aikaisempaa lasta
216
Todettu sikiövaurio
178
Mahdollinen sikiövaurio
102
Lääketieteellinen syy
43
Eettinen (raiskaus, insesti, tms.)
4
Rajoitettu kyky huol. lapsista
0
Yhteensä
10866*
* Summa on hieman suurempi kuin aborttien lukumäärä (10493) koska useampi kuin yksi indikaatio on mahdollinen, esim. yli 40-vuotiaiden naisten Down-epäilyn vuoksi surmatut lapset
Vamma tuli lapselleni synnytyksen yhteydessä, vaikeasta hapenpuutteesta.
Kukaan ei ole siis minulta kysynyt, HALUANKO vammaisen lapsen. Eikai kukaan sellaista HALUA??
Joillekin sellainen vain elämään annetaan, jostain korkeammalta taholta.
Itse olen sikiöseulontojen kannalla. MUTTA, rajaisin sen siihen, että vain toivottomat tapaukset saisi abortoida. Siis sellaiset sikiöt, joilla ei ole mitään mahdollisuutta elää kohdun ulkopuolella muutamia tunteja kauempaa.
Hyvä ystäväni synnytti tällaisen lapsen vuosi sitten, vauva eli 2min ja kuoli elvytyksestä huolimatta. Hän oli niin epämuodostunut & vajaasti kehittynyt esim. sisäelintensä puolesta, että mahdollisuuden elää oli 0.
Down-seulontoja en koskaan,missään tilanteessa voi hyväksyä. Down-lapset ja aikuiset elävät täyttä elämää, oman erityispiirteensä puitteissa.
Tällaisten sikiöiden abortointi ei ole tasan mitään muuta kuin omaa, sairasta mukavuudenhalua. Luultavasti tällaisten äitien terveetkin lapset ovat vanhemmilleen pelkkiä näyttelyesineitä, status-kysymyksiä.
Yök.
vettä sikiötä. Kun ei ne sitten ole niin turvallisia enää ne tutkimukset, joissa otetaan näytteitä istukasta, lapsivedestä ym. Ja todellakin vääriäkin hälytyksiä on, jotka johtaa aborttiin.
Vierailija:
Tällaisten sikiöiden abortointi ei ole tasan mitään muuta kuin omaa, sairasta mukavuudenhalua.
että ihmisen elämästä ollaan kiinnostuneita siihen asti että lapsi pullahtaa ulos kohduta. Sen jälkeen onkin sitten evvk miten sillä menee. Niin kuin tässäkin ketjussa yksi asian ilmaisi " ihan sama" mitä vauvalle tapahtuu syntymän jälkeen. Kunhan se on vaan maailmaan saatettu, viis mistään muusta.
joilla haette oikeutusta teollenne.
että ihmisen elämästä ollaan kiinnostuneita siihen asti että lapsi pullahtaa ulos kohduta. Sen jälkeen onkin sitten evvk miten sillä menee. Niin kuin tässäkin ketjussa yksi asian ilmaisi " ihan sama" mitä vauvalle tapahtuu syntymän jälkeen. Kunhan se on vaan maailmaan saatettu, viis mistään muusta.
[/quote]
että tekeekö joku abortin, antaako adoptioon vai pitääkö itse?
mitä se ketään liikuttaa?
aborttiin, se on ihan laillinen toimenpide, johon kukaan ei heppoisin perustein lähde. Jos sinun moraalisi pitää sitä vääränä, niin elä sen mukaan ja tule onnelliseksi, niin me muutkin teemme.
Vierailija:
joilla haette oikeutusta teollenne.että ihmisen elämästä ollaan kiinnostuneita siihen asti että lapsi pullahtaa ulos kohduta. Sen jälkeen onkin sitten evvk miten sillä menee. Niin kuin tässäkin ketjussa yksi asian ilmaisi " ihan sama" mitä vauvalle tapahtuu syntymän jälkeen. Kunhan se on vaan maailmaan saatettu, viis mistään muusta.
jos vammainen lapsi on tulossa, eikä sitä halua pitää, on valittava abortti tai adoptio, mä valitsen adoption, ja siksi, että ei ole ihan sama tappaa tai olla tappamatta, suomalainen yhteiskunta on korkeatasoinen hoivayhteiskunta, joten koska olen itse pitänyt korkean moraalini, enkä tapa lasta, niin pitäköön yhteiskunta oman korkean moraalinsa ja hoitakoon vammaiset lapset hyvin, en voi jäädä sitten enää miettimään, miten sillä menee
Vierailija:
hoitakoon vammaiset lapset hyvin, en voi jäädä sitten enää miettimään, miten sillä menee
Ja ikä on? 15?
Ok. Mitä ilmeisimmin lapseton. Mahdollisesti sairaseläkkeellä? Ei parisuhdetta joka tapauksessa.
minulla ei ole niitä suoraa esittää, mutta down-lapsen vanhempana käytiin sellaisella luennolla jossa näihin erikoistunut lääkäri kertoi vuosittain syntyvien downien määrän pysyneen suuriin piirtein samana vuodesta toiseen huolimatta seulonnoista. Syytä ei suoraan löydetty, totesi että ehkä se on joku luonnon keino pitää " laji" pystyssä.
Itse asiasta, seuloja en vastusta mutta haluaisin ajattelua niiden käyttöön. Pidän myös hyvänä että joka kunnassa tarjottaisiin samat palvelut eikä ihmiset joutuisi näin eriarvoiseen asemaan.
Ikäväkyllä yhteiskunnan viesti on tässä selkeä; down-ihmiset halutaan karsia pois. Sehän siinä on taustalla vaikka tuota markkinoidaankin vanhempien oikeutena. Siksi toivoisin mahdollisimman monien vanhempien ottavan tuon oikeutenaan ja käyttävän sitä sen 8=oman tilanteensa) mukaan, eikä sokeasti seuraamaan yhteiskunnan viitoittamaa helppoa tietä.
Niin usein täällä lukee ihmisistä jotka ovat jääneet np-ultrassa kiinni, pelokkaina tekevät päätöksen lapsivesipunktiosta ja edessä piinaavat tulosten odottamiset ja pahimmillaan vaikea ratkaisu. Järkytykset ja pelot olisvat varmasti paljon pienemmät jos jokainen todella miettisi kohdallaan miksi haluaa mennä np-ultraan, miksi juuri minulle on niin tärkeää tietää onko lapsella turvotusta? Ja mitä jos turvotusta löytyy, missä vaiheessa mennään jatkotukimuksiin? Jos turvotus onkin ok, mutta veriseula hälyttää, miten toima tuolloin? Jos todetaankin että lapsella on kromosomihäiriö, mitä teemme?
Tottakai tosipaikka on vasta tosipaikka, mutt etukäteeen noita miettimällä ainakin tietää mihin on ryhtymässä ja mitä voi tulla vastaan kun sikiöseulontoihin menee. Ei tule turvotus ja jatkot yllätyksenä. Siksi siiis toivon että neuvoloissa tulevaisuudessa haasteteltaisiin ihmiset tarkemmin ja kyseenalasistettaisiin heidän halunsa seuloihin, jotka siis kaikille tarjottaisiin. Ettei vaan nykyiseen tyyliin varata suoraan aikaa ultraan ja lyödä käteen esite, niin että raskaana oleva kuvittelee ultran olevan automaattinen osa neuvolakäytäntöä.
Samoin terästystä siihen jos lapsella todetaan kromosomihäiriö. Vanhemmille tulisi sairaus-riskilistan lisäksi antaa myös kuvaa sitä mitä arki down-lapsiperheessä on, että siitäkin selviää ja ettei kaikki lapset ole monisairaita. Niille vanhemmille jotka päättävät pitää vauvan, tulisi myös tarjota tukea ratkaisussaan. Nykyisin monesti ollaan vaan hölmistyneistä jos ei ollakaan keskeyttämässä raskautta, ei edes tiedetä mitä sanoa.
Paljon kypsempää ajattelua kuin tuo suora abortti.
Vierailija:
Ok. Mitä ilmeisimmin lapseton. Mahdollisesti sairaseläkkeellä? Ei parisuhdetta joka tapauksessa.
kaksi lasta, en ole eläkkeellä, 23 vuotta vanha parisuhde ja edelleen onnellinen
Sikiöseulontojen sijaan tulee panostaa päihdeäitien hoitoon
Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) lääketieteen etiikkaluennossa Hausjärvellä kansanopistossa 11. 1. 2008 klo 9.00
Sikiöseulontoihin liittyviä käytäntöjä ollaan yhtenäistämässä, minkä seurauksena seulonnat muodostuvat entistä kattavammiksi. Sikiöseulontojen ongelmana on kuitenkin, että löydettyihin sairauksiin ei ole edes olemassa parantavaa hoitoa. Vammaisen lapsen synnyttämisen vaihtoehdoksi tarjotaan aborttia. Vaikka sikiödiagnostiikan yhteydessä korostetaan perheen omaa valintaa, tosiasiassa jo pelkästään kattavan seulontaohjelman järjestäminen merkitsee vahvaa yhteiskunnallista viestiä suhteessa vammaisten ihmisarvoon.
Tutkimukset osoittavat, että kehitysvammaisen lapsen syntyminen perheeseen ei ole katastrofi, vaan perheet sopeutuvat paljon luultua paremmin elämään vammaisen lapsen kanssa. Sikiöseulontoja koskevassa keskustelussa nousee usein esiin väite, jonka mukaan jokaisella on oikeus syntyä terveenä. Perusteluna keskeytyksiin johtaville seulonnoille se on kuitenkin yhtä tyhjä kuin ajatus, jonka mukaan jokaisella olisi oikeus elää terveenä. Terveys on tärkeä arvo, jota koko terveydenhuolto on valjastettu tavoittelemaan. Mutta sairaus tai vammaisuus ei vähennä kenenkään ihmisarvoa tai oikeutta elämään. Jokaisen odottavan äidin toive terveestä lapsesta ei saisi merkitä sitä, että vammaisella sikiöllä ei olisi oikeutta syntyä lainkaan.
Sikiöseulonnat myös maksavat. Jos Down-seulontaan käytetty raha kohdistettaisiin alkoholistiäitien hoitamiseen, voitaisiin ehkäistä vielä yleisempää kehitysvammaisuutta. Vuosittain maassamme jopa noin tuhat lasta vammautuu pysyvästi kohdussa äidin alkoholin käytön vuoksi. Jokainen raskaana olevan äidin päihteetön päivä parantaa FAS-lapsen ennustetta ja tulevaisuutta. Päihdehoidon ja äitiyshuollon resurssit ja säädökset eivät tällä hetkellä ole riittävät ehkäisemään lasten vammautumista.
Sikiöseulonnan kautta keskeytetään parisen sataa raskautta vuosittain. Käytännössä seulonta on jo niin systemaattista, että se vähentää syntyvien Down-lasten määrän puoleen. Vammaisuuden ennaltaehkäisyn sijaan on ajauduttu vammaisten eliminointiin. Sikiöseulonnat, joihin ei liity mahdollisuutta ennaltaehkäistä tai parantaa sairautta, ovat häpeäksi vammaisten ihmisarvoa kunnioittavalle yhteiskunnalle. Siksi niistä tulisi luopua.
kahden lapsen äiti ihan tosissasi kirjoitat tänne, että jos tulisit raskaaksi ja lapsi olisi down, ottaisit yhteyttä sosiaalitoimistoon tai minnen yhteyttä otetaankin ja ilmoittaisit, että täällä on nyt yksi down tulossa adoptioon. Ja sitten kantaisit sen lapsen, kävisit ai-teille-tulee-vauva-joo-me-annetaan-se-adoptioon -keskustelut tuttavien, sukulaisten ja työkaverien jälkeen. Sitten synnyttäisit 9 kk kantamasi lapsen ja antaisit lapsen pois lastenkotiin tai adoptioon sillä asenteella ettei mua enää kiinnosta mitä SILLE kuuluu.
Ja sinä syytät abortin hyväksyviä ties mistä. Itse joko valehtelet tai tosissaan hirvittää lastesi puolesta tuollainen tunnekylmyys.
tai seuraisi hänen elämäänsä, lapsi on annettu ja lapsella on sen jälkeen uusi elämä, ei vammaisuus sitä muuta.
Tuntuu oudolta kaksinaismoralismilta, että lapsia ei saisi abortoida, mutta jos kyse on kehitysvammaisesta lapsesta, sitä ei saisi antaa adoptioonkaan, koska sitä ei ehkä kukaan haluaisi adoptoida, tai että kehitysvammaisella lapsella olisi ollut parempi syntymäperheessään.
Yhdelläkään lapsella ei ole hyvä siinä perheessä, johonka häntä ei haluttu.
Eli tervekään lapsi ei olisi suoranaisesti toivottu.
omalta kohdaltani en aborttia hyväksy
tää asia on puhuttu miehen kanssa jo aikaa ennen esikoisen odottamista ja päätös on yhteisemme, ja suurin osa lähipiiristämme tietää sen, vaikkei mitään hälytystä ole koskaan tullutkaan.
Mies pitää aborttiakin hyvänä vaihtoehtona, itse en. Adoptio on siis kompromissi, mutta kumpikaan meistä ei halua vammaista lasta.
Vierailija:
kahden lapsen äiti ihan tosissasi kirjoitat tänne, että jos tulisit raskaaksi ja lapsi olisi down, ottaisit yhteyttä sosiaalitoimistoon tai minnen yhteyttä otetaankin ja ilmoittaisit, että täällä on nyt yksi down tulossa adoptioon. Ja sitten kantaisit sen lapsen, kävisit ai-teille-tulee-vauva-joo-me-annetaan-se-adoptioon -keskustelut tuttavien, sukulaisten ja työkaverien jälkeen. Sitten synnyttäisit 9 kk kantamasi lapsen ja antaisit lapsen pois lastenkotiin tai adoptioon sillä asenteella ettei mua enää kiinnosta mitä SILLE kuuluu.Ja sinä syytät abortin hyväksyviä ties mistä. Itse joko valehtelet tai tosissaan hirvittää lastesi puolesta tuollainen tunnekylmyys.
Lapsivesitutkimus tappaa vauvoja (10. 11. 2007)
On jo pitkään ollut tiedossa, että jokaista sataa lapsivesipunktiota kohti kuolee yksi vauva toimenpiteen aiheuttamaan keskenmenoon. Tohtori H. Meire on nyt laskenut että 50 löydettyä Down-lasta kohti menetetään (lisäksi!) 160 tervettä lasta. Analyysi on julkaistu British Medical Ultrasound Society (eli Brittein lääketieteellisen ultraäänitutkimusseuran) lehdessä. (maksullinen)