Kun vieras ei koske tarjottaviin.

itse en syö mitään makeaa ja jos näyttää vähänkin jotain jossa vois olla laktoosia en ota sitäkään.

Eli yleensä en ota mitään.

Toinen, että minua ällöttää ajatus hygieniatasosta... Kun itse ei tiedä mitä se on

Sä oot outo.

No, en koe velvollisuutena maistaa olin sitten itse vieraanta tai oli meillä kuinka paljon vieraita tahansa. Minusta tuollainen maistamaton vieras on unelma! Häntähän voisi kutsua kylään vaikka kuinka usein, koska ei tarvitsisi stressata niistä tarjoiluista!

Muutama on omassakin tuttavapiirissä. Yhdellä on todella paha bulimia. siksi ei syö vieraissa, kun pitäisi monesti lähteä oksentamaan ne herkut. Vieraista ruoista kun ei voi olla varma paljonko niissä on kaloreita. Hoidossa on, mutta paraneminen hidasta.

Toisella on pelko kaikkia taudinaiheuttajia kohtaan. Siksi ei syö vieraassa paikassa. Uskaltaa sentään nykyisin tulla kylään. Eli edistymistä tässä on tapahtunut.

Kolmannella on ns. kahvikuppineuroosi. Vieraassa paikassa rupeaa kädet tärisemään jne.

Kuvaavaa on, että moneen paikkaan nämä ystäväni eivät voi mennä, koska heitä katsotaan pitkin nenän vartta. Minulle ovat avautuneet ongelmistaan, koska en pakota syömään enkä tuputa tarjottavia. (Kaikki ovat itse näin sanoneet.)

Voi apua. Hygieniataso. :D 

ap, minkälaiset välit teillä on muuten?

mä oon just tommonen. tosin mulla on "itseaiheutettuja" ruokarajotteita (esim. en syö kananmunaa) ja niiden kanssa elän myös kylässä käydessä. ja makeat kahvileivät ei ole muutenkaan ruokalistallani, ei ikinä. miksi niiden pitäisi olla kylässä käydessä? suolaiset tarjottavat, joita ehkä voisin ottaa on yleensä lihapitoisia, joten ne jää väliin siitä syystä.

Mut enpähän oo aatellut, että tää ois jollekkin ollut ongelma. Varsinkaan kun en nurise pöydässä, ettei mulle oo taaskaan mitään. En mä kylään mee syömään.

En mäkään turhaan laittele tarjottavia pöytään,tai kun leivon jonkun piirakan vieraille,ärsyttääkin sitten useimmat,jotka nyt ei viitsi ottaa kun lihottaa.Olenkin vähän ajan saatossa näille lakannut tarjoamasta juuri mitään.Kyselevät nykyään perään,että eikö täällä kahvia tarjota.Siinä vaiheessa keitän kahvit,mutten laita muuta pöytään.Tuntuu typerältä sulatella pakkasesta piirakkaa ja sitten joutuukin syömään itse,kun ei vieraille kelvannut.

Loukkaantuisko ap:n vieras, jos seuraavalla kerralla ei tarjottaisikaan mitään? Olisi mielenkiintoista tietää.

Mä olen vähän tuontyyppinen vieras. Kohteliaisuuttani kuitenkin otan jotain pöydästä. En tykkää leivonnaisista tai kakuista - eikä siihen ole mitään sen kummempaa syytä edes, en vain välitä niiden mausta. Suolaisista tarjottavista tykkäisin paljon enemmän, mutta niitä on todella harvoin tarjolla. 

Ärsyttää se makeiden tyrkyttäminen ja äimistely sitten kun ei kelpaa. 

Omituista käytöstä, mutta en mitenkään jaksa uskoa sen liittyvän ap:hen. Just joku neuroosi tms. tulee mullekin mieleen ja niillehän ei asianosainen mahda mitään, tai hoito siihen olisi pitänyt aloittaa jo vuosia sitten jos aikuisesta on kysymys. 

Minulle kelpaa ihan hyvin pelkkä seuranpito, en tarvitse tarjottavia. Jotenkin hullua, kun väki loukkaantuu siitä, että en halua syödä heillä mitään.

[quote author="Vierailija" time="20.10.2013 klo 15:57"]

Onko se ihan normaalia, ettei vieras ota mitään kahvipöydästä? Sairaat ja jotkut huippu-urheilijat tai jollain erityislaihtarilla olevat ymmärrän, mutta kun normaalipainoinen ihminen ei vuodesta toiseen ota mitään kyläillessä.

Tuntuu vaan niin hölmöltä, kun mikään ei kelpaa. Ei edes vesilasia ota. Istuu pöydässä ja katsoo, kun muut juo kahvia, teetä, juo limppaa/mehua, mutustaa suolaisia, kakkuja, keksejä jne. Mä en oikeasti ymmärrä, mikä tätä sukulaista vaivaa. Musta se on alkeellisten käytöstapojen puutetta. Vai mikä sen aiheuttaa, ettei halua edes yhtä keksiä tai 0,5 sentin ohuista siivua kakkua tai sekamehulasia ottaa?

Mulle tulee tosi loukkaantunut olo pikkuhiljaa tuosta touhusta. Vuodesta toiseen aina kerran vuodessa tulee meille katsomaan kahvipöytää. Joskus 3-4 vuotta sitten otti vesilasin, nykyään ei ota edes sitä.

Mä näen siinä jotain vallankäyttöä ja nyrpistelyä. Tehdään selväksi, ettei meillä ole mitään arvoa ja nauttii siitä, että saa näyttää meille, ettei tarjoiluista kelpaa mikään koskaan.

Onko joku teistä av-palstalaiset samanlainen ja mitä te haette sillä takaa? Ettekö koe velvollisuutena maistaa toisten tarjoiluja? (ja nyt en tosiaan halua kommentteja miltään nutraajilta...)

[/quote]

Ehkä sukulaisesi on palstamamma ja tietää, että ei saa syödä tarjottavia, koska sitte kutsuja tulee tänne itkemään, että söi kaikki keksit ja ei edes tiskannut kiitokseksi

Miksi muuten ihmisten luokse on pakko mennä syömään, juomaan, keittämään kahvia tai istumaan nenätysten kahvipöytään? Vastikään luin jostakin, että tämä tapa on erityisen suoamlainen ja vielä enmmän venäläinen, että loukkaannutaan jos ei antimia syödä. Venäjällä vielä enemmän niin, että pöytä on pantaav koreaksi, vaikka rahaa ei olisi kenkiin.

On ehkä aika muuttaa käytäntöjä tässäkin suhteessa. Emme enää elä nälissämem pula-aiaka eikä omaa varallisuutta tai vieraanavaraisuutta tarvitsisi esitellä ruokapöydän kautta.

Kaikesta te loukkaannuttekin ja vielä jälkikäteen ylianalysoitte tuollasia juttuja. Eihän ihmisen ole pakko syödä, jos ei vain sillä hetkellä ole nälkä/tee mieli mitään. Ei kaikilla ole pohjatonta napostelunhalua, oikeesti. 

[quote author="Vierailija" time="20.10.2013 klo 16:34"]

Kaikesta te loukkaannuttekin ja vielä jälkikäteen ylianalysoitte tuollasia juttuja. Eihän ihmisen ole pakko syödä, jos ei vain sillä hetkellä ole nälkä/tee mieli mitään. Ei kaikilla ole pohjatonta napostelunhalua, oikeesti. 

[/quote]

Eikä näköjään käytöstapojakaan...

Yleensä syön vieraissa tai ainakin juon teetä tms., mutta ymmärrän hyvin niitä, jotka eivät sitä tee. Itselläni on sosiaalisten tilanteiden pelko ja mahdollisesti syömishäiriökin, joten aina ei ole helppoa syödä tai juodakaan toisten ihmisten läsnäollessa. Saatan myös mennä aivan lukkoon, jolloin monen asian hallitseminen samanaikaisesti ei välttämättä onnistu.

Jos hänellä on kahvikuppineuroosi tai muu sosiaalisten tilanteiden pelko tms? Pelkää että kädet tärisee?

[quote author="Vierailija" time="20.10.2013 klo 15:57"]

Onko se ihan normaalia, ettei vieras ota mitään kahvipöydästä? Sairaat ja jotkut huippu-urheilijat tai jollain erityislaihtarilla olevat ymmärrän, mutta kun normaalipainoinen ihminen ei vuodesta toiseen ota mitään kyläillessä.

Tuntuu vaan niin hölmöltä, kun mikään ei kelpaa. Ei edes vesilasia ota. Istuu pöydässä ja katsoo, kun muut juo kahvia, teetä, juo limppaa/mehua, mutustaa suolaisia, kakkuja, keksejä jne. Mä en oikeasti ymmärrä, mikä tätä sukulaista vaivaa. Musta se on alkeellisten käytöstapojen puutetta. Vai mikä sen aiheuttaa, ettei halua edes yhtä keksiä tai 0,5 sentin ohuista siivua kakkua tai sekamehulasia ottaa?

Mulle tulee tosi loukkaantunut olo pikkuhiljaa tuosta touhusta. Vuodesta toiseen aina kerran vuodessa tulee meille katsomaan kahvipöytää. Joskus 3-4 vuotta sitten otti vesilasin, nykyään ei ota edes sitä.

Mä näen siinä jotain vallankäyttöä ja nyrpistelyä. Tehdään selväksi, ettei meillä ole mitään arvoa ja nauttii siitä, että saa näyttää meille, ettei tarjoiluista kelpaa mikään koskaan.

Onko joku teistä av-palstalaiset samanlainen ja mitä te haette sillä takaa? Ettekö koe velvollisuutena maistaa toisten tarjoiluja? (ja nyt en tosiaan halua kommentteja miltään nutraajilta...)

[/quote]

Olen kanssasi ihan samaa mieltä. Jos vieraalle ei mikään kelpaa niin pysyköön sitten poissa! KOHTELIAISUUTTA KEHIIN!

itse en syö sokeria. Siitä tulee paha olo enkä mielestäni ole velvollinen syömään edes kohteliaisuudesta. Kahvia otan kyllä, jos sitä saa ilman kakun/pullan/keksin/tortun/viinerin tuputtamista.

Minä en syö vieraissa koska minulla on ärtynyt paksusuoli eli IBS jonka kanssa elämä on silkkaa helvettiä. En ole siitä huolimatta pitänyt tarpeellisena alkaa selostamaan suolijuttujani enkä esitelmöimään FODMAP-ruokavaliosta. 

Onneksi edes lähimmät sukulaiset tietävät ongelmani ja tarjoavat minulle paljon raikasta kraanavettä.

No mä en ota mitään, mulla on pakko-oireinen häiriö, ja mitä enemmän näitä palstoja lukee, sen suuremmaksi mun bakteerikammo kasvaa.

Lisäksi mulla on kahvikuppineuroosiakin, ja toisaalta en juurikaan syönyt ennen näiden ongelmien puhkeamistakaan, koska mulla ei ole tapana napostella kahvileipiä, olen niiden suhteen äärimmäisen kranttu, ja suolaistenkin tarjottavien kohdalla on joskus käynyt niin, että olen sitten joutunut johonkin kukkaruukkuun piilottamaan miltei päästäkseni siitä eroon, kun on maistunutkin hirveälle.

Eli kotonakin juon kahvini sellaisenaan, ja jos pari kertaa vuodessa on leivonnaista niin se on sitten superhyvää itse leipomaani kaloripommia eikä mitään mautonta kuivakakkua tai pikkuleipää. Hitsi mä syönkin vain kerran päivässä, illalla kello 21.00 jälkeen, ja silti tuppaan lihomaan.

Joten pysynkö edelleen poissa teiltä, kun ei mulla ole tapoja sen vertaa että väkisellä vetäisin sun vanhoja munkkeja käsi täristen ja yrjöttäen naamaan? Ne kun ei maistu mun mielestä sen paremmalle kuin kaurapuurokaan, niin en vain ymmärrä miksi mun kohteliaisuudesta pitäisi syödä.