Lue keskustelun säännöt.
Kun vieras ei koske tarjottaviin.
20.10.2013 |
Onko se ihan normaalia, ettei vieras ota mitään kahvipöydästä? Sairaat ja jotkut huippu-urheilijat tai jollain erityislaihtarilla olevat ymmärrän, mutta kun normaalipainoinen ihminen ei vuodesta toiseen ota mitään kyläillessä.
Tuntuu vaan niin hölmöltä, kun mikään ei kelpaa. Ei edes vesilasia ota. Istuu pöydässä ja katsoo, kun muut juo kahvia, teetä, juo limppaa/mehua, mutustaa suolaisia, kakkuja, keksejä jne. Mä en oikeasti ymmärrä, mikä tätä sukulaista vaivaa. Musta se on alkeellisten käytöstapojen puutetta. Vai mikä sen aiheuttaa, ettei halua edes yhtä keksiä tai 0,5 sentin ohuista siivua kakkua tai sekamehulasia ottaa?
Mulle tulee tosi loukkaantunut olo pikkuhiljaa tuosta touhusta. Vuodesta toiseen aina kerran vuodessa tulee meille katsomaan kahvipöytää. Joskus 3-4 vuotta sitten otti vesilasin, nykyään ei ota edes sitä.
Mä näen siinä jotain vallankäyttöä ja nyrpistelyä. Tehdään selväksi, ettei meillä ole mitään arvoa ja nauttii siitä, että saa näyttää meille, ettei tarjoiluista kelpaa mikään koskaan.
Onko joku teistä av-palstalaiset samanlainen ja mitä te haette sillä takaa? Ettekö koe velvollisuutena maistaa toisten tarjoiluja? (ja nyt en tosiaan halua kommentteja miltään nutraajilta...)
Kommentit (243)
Tällä ei ole kyllä mitään tekemistä kohteliaisuuden kanssa, kyläänhän on tultu kuitenkin kutsuttaessa? Parempi olisi, jos nämä mielensäpahoittajat eivät kutsuisi ketään kylään ikinä, niin heitä ei vieraat tietämättään loukkaisi verisesti moisilla ylimielisillä eleillä jos ei haluakaan sitä pullaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun anoppi pelkää että se myrkytetään, ehkä teidän vieraalla sama?
Kauheen vaikee asia taas tehty tästäkin!
Mitäs jos ihmiset kysyisi ihan ystävällisesti, että haluatko kahvia/ teetä/ vesilasillisen tms. kun vieras tulee kylään. Jos hän vastaa että "ei kiitos" niin sitten ei tarjota mitään. Jos taas kylässä on samaan aikaan muita (on vaikka jotkut juhlat) niin kysytään taas, että haluaako jotain, ja ellei halua, olkoon syömättä ja kuivin suin ja katselkoon kun muut ottaa.
As simple as that.
[quote author="Vierailija" time="20.10.2013 klo 17:09"]
No mä en ota mitään, mulla on pakko-oireinen häiriö, ja mitä enemmän näitä palstoja lukee, sen suuremmaksi mun bakteerikammo kasvaa.
Lisäksi mulla on kahvikuppineuroosiakin, ja toisaalta en juurikaan syönyt ennen näiden ongelmien puhkeamistakaan, koska mulla ei ole tapana napostella kahvileipiä, olen niiden suhteen äärimmäisen kranttu, ja suolaistenkin tarjottavien kohdalla on joskus käynyt niin, että olen sitten joutunut johonkin kukkaruukkuun piilottamaan miltei päästäkseni siitä eroon, kun on maistunutkin hirveälle.
Eli kotonakin juon kahvini sellaisenaan, ja jos pari kertaa vuodessa on leivonnaista niin se on sitten superhyvää itse leipomaani kaloripommia eikä mitään mautonta kuivakakkua tai pikkuleipää. Hitsi mä syönkin vain kerran päivässä, illalla kello 21.00 jälkeen, ja silti tuppaan lihomaan.
Joten pysynkö edelleen poissa teiltä, kun ei mulla ole tapoja sen vertaa että väkisellä vetäisin sun vanhoja munkkeja käsi täristen ja yrjöttäen naamaan? Ne kun ei maistu mun mielestä sen paremmalle kuin kaurapuurokaan, niin en vain ymmärrä miksi mun kohteliaisuudesta pitäisi syödä.
[/quote]
Tässä tulee asian ydin. Minä sitä ja minä tätä, kun en ole tottunut, niin minun ei tarvitse enkä välitä muista kun minäminäminä.
Miksi tällainen neuroottinen ja omiin tapoihin kangistunut ihminen haluaa edes mennä kyläilemään ja näkemään niitä erilaisia tapoja toimia? Ihan vain osoittaakseen, että ei viihdy eikä pidä muista?
Nykyään ei ymmärretä ihan peruskohteliaisuutta. Ei siellä kyläpaikassa tarvitse syödä mutta jos epäilee kutsujan jotain väsäävän, niin on kohteliasta
1) ilmoittaa etukäteen, ettei syö eikä juo mitään eikä siten häntä varten tarvitse tehdä mitään.
2) ottaa jotain esim. kahvia, teetä, mehua, vettä ja ehkä jokin hyvä selitys siitä, että olen juuri syönyt enkä jaksa mitään tai vältän sokeria tms.
3) syödä edes yhtä lajia ja juoda jotain. Harva emäntä ehtii kyttäämään, miten paljon juo tai syö, joten kuppiin voi jättää puolet ja lautaselle murustella osa ja kahvituksen lopulla voi vaivihkaa viedä oman kupin ja lautasen pois ja kipata ylimääräiset roskiin. Itse olen käyttänyt lautasliinaa, kun en halunnut kaikille juoruilla ruokavaliostani ja sen syistä.
En ymmärrä, miksi pitää osoittaa sille kutsujalle ikävälä tavalla nenää nyrpistäen, että ei kelpaa, jos jo etukäteen tietää, ettei aio syödä mitään. Reilumpaa on kertoa emännälle etukäteen ainakin sen, ettei aio syödä/juoda mitään. Yleensä kahvittelut kuuluvat kyläilyihin, joten turha väittää, ettei osaa sellaista odottaa.
Varmaan samat tyypit eivät kykene tervehtimään tai kiittämäänkään. Muistan aikanaan ketjun, jossa iso osa palstalaisista ei kykene tervehtimään esim. lapsensa kaverin vanhempia. Nykyään kaikenlaiset moukkamaisuudet selitellään ties minkälaisilla piilevillä neurooseilla. Kylään uskalletaan tulla mutta ei voida syödä eikä puhua mitään eikä ainakaan kertoa kenellekään, mistä oikeasti kenkä puristaa.
[quote author="Vierailija" time="20.10.2013 klo 17:29"]
Tässä tulee asian ydin. Minä sitä ja minä tätä, kun en ole tottunut, niin minun ei tarvitse enkä välitä muista kun minäminäminä.
Miksi tällainen neuroottinen ja omiin tapoihin kangistunut ihminen haluaa edes mennä kyläilemään ja näkemään niitä erilaisia tapoja toimia? Ihan vain osoittaakseen, että ei viihdy eikä pidä muista?
Nykyään ei ymmärretä ihan peruskohteliaisuutta. Ei siellä kyläpaikassa tarvitse syödä mutta jos epäilee kutsujan jotain väsäävän, niin on kohteliasta
1) ilmoittaa etukäteen, ettei syö eikä juo mitään eikä siten häntä varten tarvitse tehdä mitään.
2) ottaa jotain esim. kahvia, teetä, mehua, vettä ja ehkä jokin hyvä selitys siitä, että olen juuri syönyt enkä jaksa mitään tai vältän sokeria tms.
3) syödä edes yhtä lajia ja juoda jotain. Harva emäntä ehtii kyttäämään, miten paljon juo tai syö, joten kuppiin voi jättää puolet ja lautaselle murustella osa ja kahvituksen lopulla voi vaivihkaa viedä oman kupin ja lautasen pois ja kipata ylimääräiset roskiin. Itse olen käyttänyt lautasliinaa, kun en halunnut kaikille juoruilla ruokavaliostani ja sen syistä.
En ymmärrä, miksi pitää osoittaa sille kutsujalle ikävälä tavalla nenää nyrpistäen, että ei kelpaa, jos jo etukäteen tietää, ettei aio syödä mitään. Reilumpaa on kertoa emännälle etukäteen ainakin sen, ettei aio syödä/juoda mitään. Yleensä kahvittelut kuuluvat kyläilyihin, joten turha väittää, ettei osaa sellaista odottaa.
Varmaan samat tyypit eivät kykene tervehtimään tai kiittämäänkään. Muistan aikanaan ketjun, jossa iso osa palstalaisista ei kykene tervehtimään esim. lapsensa kaverin vanhempia. Nykyään kaikenlaiset moukkamaisuudet selitellään ties minkälaisilla piilevillä neurooseilla. Kylään uskalletaan tulla mutta ei voida syödä eikä puhua mitään eikä ainakaan kertoa kenellekään, mistä oikeasti kenkä puristaa.
[/quote]No mä en tulekaan sinne kylään mielellään, mutta kun siitäkin loukkaannutaan. Ja sanon kyllä ettei mulle tarvitse laittaa mitään, mutta kun se ei mene jakeluun kun niitä kakkuja laitellaan tarjolle lattian kauttakin....
Olenko minä siis mielestäsi moukka kun olen pakko-oireisen häiriöni vuoksi ollut suljetulla hoidossakin, ja aika tavalla invalidisoitunut kotini vangiksi? Kiitos vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ongelmasi haittaa jo tavallista elämääsi niin kaipa olisi aika nostaa kissa pöydälle ja kertoa niille, joiden kanssa haluat olla tekemisissä, miksi et voi syödä mitään.
Ap voi olla kutsumatta vieraita,jos syömättömyys niin kovin häiritsee. Kaikille ei vain maistu kahvipulla,mutta haluaa kuitenkin kyläillä ja olla muiden seurassa. Syöminen ei pitäisi olla yhdessäolon päätarkoitus. Tässäkin pitäisi muistaa yksi sana: suvaitsevaisuus. Hyväksytään toisemme sellaisena kuin olemme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Appiukkoni ei koskaan ota muuta kuin kahvia, mutta en minä loukkaannu siitä, vaikka usein olen leiponut jotain appivanhempien vierailulle. Leivon ihan vaan siitä leipomisen ilosta. Miehelläni on samaa "oiretta", kyläpaikassa syöminen on kuulemma jotenkin ahdistavaa.
Minä inhoan tuputtajaemäntiä. Haluaisin juoda vain mustan kahvin. Vähän sama ongelma, kuin papilla. Joudun työkseni paljon kahvittelemaan ja ei kenellekään ole terveellistä mässyttää montaa kakkupalaa tai korvapuustia päivässä. Saati sitten rasvaisia piirakoita. Johan sitä olisi satakiloinen ja kolesterooliarvot tapissaan.
Mutta ei, kun tuputtajamamma loukkaantuu, jos ei maista jokaista seitsemää tarjottavaa.
Onneksi on pari kaveria, joiden luo voi piipahtaa ja kelpaa, kun sanon, että mun takia ei tarvitse kahvia keittää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen raakaruoka syöjä. Ollut vuosikausia. En halua kehooni sokeria, vehnäjauhoja tai muutakaan mikä pilaa mun terveyden. Mua ei haittaa ettei aina ole mitään sellaista, mitä söisin, mua ei haittaa vaikka muut syö ja myöskään kenenkään ei pidä pahastua siitä, mikä on mun elämäntapa.
Minun appiukollani on sairaalloinen bakteerikammo, joten ei ota koskaan mitään, vaikka olisi pidempääkin kylässä. Syö omia eväitä puolisalaa autossa tms. Ennen piti omia lakanoita mukana, nykyään ei jää yöksi neuroosinsa vuoksi. Tämä ongelma ei johdu meidän hygieniatasosta, vaan käytös on sama muuallakin.
Miksi minun pitäisi tästä nokkiini ottaa, olkoot kylässä vaikka ei mitään syökään ja menee hotelliin yöksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aiemmin kaikkiruokainen teini on "hankala" vieras. Ei syö ellei tiedä tarkasti mitä tuote sisältää, jos kaupan tuotteita haluaa lukea tuoteselosteen.
Lähisuvulle tämä ei tuota ongelmaa. Osa tuttavista ei ymmärrä nuoren käyttäytymistä kun sanomme ettei X ota mitään. Juhlissa käy silti, syö kotona lähtiessä ja pärjää vierailut vedellä.
Omaehtoisesti ruokarajoitteiset on uusi ryhmä, meillä lisäaineet on ongelma sekä tietyt väriaineet, tietyt eläinperäiset tuotteet.
Itse en syö gluteenia, enkä voi olla koskaan varma ruuan gluteenittomuudesta, joten en ota koskaan mitään. Voi olla, että emäntä on valmistanut tarjottavan gluteenittomista jauhoista mutta käyttänyt esimerkiksi teelusikkaa kuitenkin venhäjauhoissa ja samalla teelusikalla mittailee vaniljasokerin tavalliseen ja gluteenittomaan taikinaan.
Miksi minun pitäisi tulla kipeäsi kylässä käydessäni? Jos emäntä onnistuu tuhoamaan suolinukkani, kuinka hän sen minulle korvaa? Varsinkin, kun suolinukan korjaantumiseen menee kuukausia tai vuosia.
Olisin todella kiitollinen vastauksista!!! Varsinkin aloittajan vastauksista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.10.2013 klo 17:09"]
No mä en ota mitään, mulla on pakko-oireinen häiriö, ja mitä enemmän näitä palstoja lukee, sen suuremmaksi mun bakteerikammo kasvaa.
Lisäksi mulla on kahvikuppineuroosiakin, ja toisaalta en juurikaan syönyt ennen näiden ongelmien puhkeamistakaan, koska mulla ei ole tapana napostella kahvileipiä, olen niiden suhteen äärimmäisen kranttu, ja suolaistenkin tarjottavien kohdalla on joskus käynyt niin, että olen sitten joutunut johonkin kukkaruukkuun piilottamaan miltei päästäkseni siitä eroon, kun on maistunutkin hirveälle.
Eli kotonakin juon kahvini sellaisenaan, ja jos pari kertaa vuodessa on leivonnaista niin se on sitten superhyvää itse leipomaani kaloripommia eikä mitään mautonta kuivakakkua tai pikkuleipää. Hitsi mä syönkin vain kerran päivässä, illalla kello 21.00 jälkeen, ja silti tuppaan lihomaan.
Joten pysynkö edelleen poissa teiltä, kun ei mulla ole tapoja sen vertaa että väkisellä vetäisin sun vanhoja munkkeja käsi täristen ja yrjöttäen naamaan? Ne kun ei maistu mun mielestä sen paremmalle kuin kaurapuurokaan, niin en vain ymmärrä miksi mun kohteliaisuudesta pitäisi syödä.
[/quote]
en ymmärrä tän viestin miinustelua. Mullakin on pakko-oireinen häiriö joka lukeutuu persoonallisuushäiriöihin eli pitkäaikaisiin ja vakaviin joille ei VOI yhtään mitään ilman hoitoa ja omaa tahtoa. Tarkastan vierailla aina kupit onko hyvin tiskattu ja virutan varalta otan muka ensin vettä. Joka kerta kuitenkin otan jotain tooooosi pientä jos tarjolla on. Tällä viikolla töissä tehtiin mokkapaloa jota jouduin väkisin syömään kun ei millään meinannut mennä alas, mutta "pakotettiin" koska niitä oli niin paljon. Mt ongelmiini kuuluu myös se että olen todella kiltti enkä osaa pitää puoliani. Ei se kaikilla oikeesti oo mitään käytöstapoihin liittyvää. Tarjoaa vettä sillä hyvä
[quote author="Vierailija" time="20.10.2013 klo 18:05"]
Itse en syö gluteenia, enkä voi olla koskaan varma ruuan gluteenittomuudesta, joten en ota koskaan mitään. Voi olla, että emäntä on valmistanut tarjottavan gluteenittomista jauhoista mutta käyttänyt esimerkiksi teelusikkaa kuitenkin venhäjauhoissa ja samalla teelusikalla mittailee vaniljasokerin tavalliseen ja gluteenittomaan taikinaan.
Miksi minun pitäisi tulla kipeäsi kylässä käydessäni? Jos emäntä onnistuu tuhoamaan suolinukkani, kuinka hän sen minulle korvaa? Varsinkin, kun suolinukan korjaantumiseen menee kuukausia tai vuosia.
Olisin todella kiitollinen vastauksista!!! Varsinkin aloittajan vastauksista!
[/quote]
En ole aloittaja, mutta sanoisin, että jos tiedän kylään olevan tulossa keliaakikko, varaan hänelle yhtä tarjottavaa, joka on varppina gluteenitonta. Minusta se on vähintäänkin kohteliasta emännän puolesta. Ellen tiedä keliakiasta etukäteen, ymmärrän, ettei vieras ota mitään, mutta olisin itse hiukan pahoillani asiasta. Paitsi jos keliaakikkovieras on sitä mieltä, ettei haluakaan mitään ja asia on ok.
Ahdistaa tuputtajat ja mielensäpahoittajat. Vähän kun alkoholinkin kanssa, pidetään nirppanokkana tai ainakin uskovaisena jos ei masitu. Ja loukkaannutaan niin maan perkeleesti. Only in Finland?
Mitäs jos vieraat tuppaa tulemaan ruoka aikaan?Itselläni tulee vaivautunut olo seurustella vieraiden kanssa ja syödä samalla.Varsinkin jos vieraat eivät syö,tai ei ole ylimääräistä antaa.
Tässä ketjussa on puhuttu kohteliaisuudesta ja hyvistä käytöstavoista koskien emännän tarjoomuksia. Myös emäntä voisi olla kohtelias vierastaan kohtaan ja hyväksyä,jos vieras ei halua syödä.
Uskomatonta. Tällaisia nirsoilijoita, bakteerikammoisia ja "minulla-on-oma-ruokavalio" -moukkia voi löytää vain Suomesta. :´) Kokemukseni mukaan ulkomailla ihmiset suhtautuvat ruokaan ja toisen tarjoomuksiin arvostuksella, ei nyrpistellen. Tämän vuoksi olen mieluummin tekemisissä ulkomaalaisten kanssa, suomalaisesta kun ei koskaan tiedä sylkeekö se tarjotun ruoan lautaselle vai mitä tapahtuu.
Sen takia Suomessa taitaakin olla niin paljon ylipainoisia, koska suhde ruokaan ei ole terve, toisin kuin esim. Välimeren maissa. Kylässä paastotaan ja kotona vedetään omia suklaaherkkuja kaksin käsin.
Ensinnäkin: Ap, olet idiootti. Miksi ihmeessä olet ottanut ongelmaksesi toisen syömättömyyden? Se ei kuulu sinulle. Jätä kutsumatta tämä vieras, jos et jaksa katsella. Oletettavasti olet jo aikuinen ihminen, joten luulisi, että olisit tajunnut, että ihmisillä voi olla vaikka ja mitä sairauksia, jotka vaikuttavat heidän tekemisiinsä. Minulla (kuten jollakin aikaisemmalla vastaajallakin) on pakko-oireinen häiriö, jonka takia en tuossa tilanteessa tarjottaviisi koskisi. Oikein puistattaa sinun kaltaisesi omaan napaansa tuijottelijat.