Miksi nykyään rakennetaan niin mielettömän kokoisia taloja?

Meillä siis samankokoinen talo kuin teillä; kuukaudessa asumiskulut (sähkö, vesi, jäte, vakuutukset, turvajärjestelmä) n. 300¿/kk, erittelyä mulla ei tässä ole veden tai sähkön kulutuksesta. En mä ainakaan huomannut juuri mitään eroa edelliseen 162m2 taloomme verrattuna?? 10¿?? Olisko niin että sekin tulee suuremmasta vakuutusmaksusta?



Tilako sen epä-ekologisuuden sitten tekee vai mikä jos ei kuluta enempää energiaa, vettä tai tuota jätettä?? Emmäätiä!



Saas nähdä kuinka ekologisen pikkutalon tuo haaveileva ap rakentaakaan (sitten joskus).

Oikeastihan kuluja verratessa pitäisi vielä vähentää noista asumiskuluista kiinteistöverot ja vakuutukset sekä useimmat huolto- ja korjaustoimenpiteet koska niillä harvoin on mitään tekemistä ekologisuuden kanssa. Mitä isompi talo niin sitä suuremmat ovat yleensä vakuutukset ja verot, joten isommat talot pärjäisivät vertailussa vielä paremmin.



Todellisuudessa pitäisi siis verrata vain energian- ja vedenkulutusta sekä tuotettua jätemäärää...



t. 17, 28, 34, 72, 77, 95, 104, 107 ja 109 ;)

Tuon summan muistan, koska sen elokuussa laskimme vuoden aikana maksetuista laskuista.



Se sisältää lämmityksen, sähkön, veden, vakuutukset, jätemaksut ja kiinteistöveron.



Asuimme aikaisemmin (ennen lapsia) 82m2 rivitalossa ja siellä hoitovastike oli 147¿ kahdella vesimaksulla. Siinä ei ollut siis kuin taloyhtiön juoksevat kulut, lämmitys ja vesi.

Taitaa taloyhtiö kuluttaa energiaa paljon enemmän, koska kustannukset olivat noin suuret.



Tilaa ei ole liikaa, ainoastaan mukavasti ja sopivasti.

Ihanat ekologiset alle 150m2 asuvat ja inhottavat ökyilevät maapallon tuhoajat yli 150m2 asuvat.



Onko siis aivan asua -40 luvun rintamamieskopperossa vai isossa kivitalossa maalämmöllä lämmittäen?

Laitoin hakualueeksi Helsingin ja katsoin 30 ensimmäistä hakuun osunutta kerrostaloasuntoa. Yhtiövastikkeen keskihinta oli n. 3 euroa / neliö (ilman rahoitusvastiketta) ja vesimaksu noin 13 euroa / hlö.



Jos sitten laskee että 5-henkinen perhe asuisi 250-neliöisessä kerrostaloasunnossa niin asumiskuluiksi tulisi 750+60 euroa eli 162 euroa / hlö.



Jos asumiskuluiksi haluaa tuon meidän talossamme asumiskuluiksi tulevan 50 euroa / hlö niin 5-henkisen perheen pitäisi asua 63 neliön kerrostaloasunnossa jotta asumiskulut olisivat samat (paitsi että kerrostalossa usein maksetaan yhtiövastikkeen ja veden LISÄKSI sähköstä jolloin todellinen neliömäärä lienee noin 50).



Ekologisuuden kannalta pitää tietysti ottaa huomioon se, että kerrostalossa yhtiövastike sisältää lämmitys- ja vesikulujen, kiinteistöverojen, vakuutusten, jätemaksujen ja huoltotoimenpiteiden lisäksi jonkin verran palkkakuluja niin pitää tietysti lisätä neliömäärää tällä perusteella. En kuitenkaan jaksa uskoa että lumitöiden (jotka kerrostalossa usein muuten tehdään bensakäyttöisellä vehkeellä kun taas omakotitalossa käytetään kaurapuurovetoista lumikolaa) ja muiden palkkakulujen (isännöitsijä, talkkari, siivooja) osuus olisi 75% ja muiden kulujen osuus vain 25%. Jos työn osuus olisi vaikkapa hurjat 50% niin päädymme kuitenkin siihen lopputulokseen että meidän omakotitalossamme energiankulutus on alle puolet kerrostaloasukkaan energiankulutuksesta, mikä vastaisi 100-neliöistä asuntoa.... Sepä ei taida enää kovin monen mielestä olla liian iso 5-henkiselle perheelle?



Mutta tämähän on vain kiinni siitä miten laskee ;) Kerrostaloasukkaan kannattaa tietysti lähteä siitä että kerrostalo kuluttaa aina vähemmän kuin omakotitalo, me omakotiasukkaat voimme sitten vähän laskeskella...



t. se edellinen laskeskelija joka edelleen odottaa kerrostaloissa ja pienissä omakotitaloissa asuvien todellisia kulutuslukemia...

Jostain syystä kun meitä okt-asujia on niin mukava mätkiä päähän.

kaikki viettävät aikaa yksin omassa huoneessa?!? Nimenomaan meidän isossa talossa tupakeittiö on koko kodin sydän, jonne kerääntyy suurempikin porukka yhteen. Pieniä makuuhuoneita on sitten sekä ensimmäisessä, että toisessa kerroksessa, mutta niissä vain nukutaan.



Lisäksi meillä on yksi vierashuone ja yksi kirjasto/työhuone - eikä kukaan nuku täysin yksin omassa huoneessa. Osa talon neliöistä on varastoa. Kerrostalossa tai jossain rivitaloasunto-osakeyhtiössä voi olla sitten asuinneliöiden lisäksi erillistä säilytystilaa. Meillä ei ole.

Vierailija:

Täne kylmille rajoille pitäisi nopeasti saada laki, joka kieltää asumasta kaukolämpöverkoston ullkopuolella, määrittää ylärajan ulkoseinäpinnalle per asuinneliö ja joka paitsi ohjaa myös pakottaa joukkoliikenteen aktiivikäyttöön, joka sekin kaipaa parantamista.

Useilla kunnillahan ei tosiaan ole edes varaa omaan asuntotuotantoon. Mutta eivät ne silti halua kuivettua pois. Toki jos kaikki kehitys pistetään nyt seis, pk-seudun ja metropolialueen asuntotuotanto kunnallisen + yksityisrahoitteisen tuotannon varaan... aika hidasta hommaa.

Ja kunnallistekniikkaakaan ei edes joku YIT lähde vetämään.

Ihme logiikoita teillä on?!? Ihan kuin yksityiset ihmiset tuosta noin vain rakentelisivat minne sattuu, omine lupineen, minkä kokoisia lukaaleja tahansa.

Ilman rakennuslupaa on paha rakentaa isoja palatseja! Tahdon asia tämäkin!







Useilla kunnillahan ei tosiaan ole edes varaa omaan asuntotuotantoon. Mutta eivät ne silti halua kuivettua pois. Toki jos kaikki kehitys pistetään nyt seis, pk-seudun ja metropolialueen asuntotuotanto kunnallisen + yksityisrahoitteisen tuotannon varaan... aika hidasta hommaa.



Ja kunnallistekniikkaakaan ei edes joku YIT lähde vetämään.



Ihme logiikoita teillä on?!? Ihan kuin yksityiset ihmiset tuosta noin vain rakentelisivat minne sattuu, omine lupineen, minkä kokoisia lukaaleja tahansa.

[/quote]

ja me nelihenkisenä perheenä olemme rakentamassa maks. 100 neliöistä taloa. luultavasti lähemmäs 80neliötä, mutta maksimissaan tuo sata. katseltiin hupiin noita pohjapiirroksia, no eihän tuolle neliömäärälle saa kun 2h ja keittiöitä lähinnä.



meille tulee kuitenkin kolme tai neljä makkaria ja tupakeittiö.



onneksi mies on timpuri niin rakennetaan pitkästä tavarasta.

Mihin te ne rahanne loppujen lopuksi laitatte jos noin kauheasti säästätte? Siis pieni talo eikä mitään turhaa ja rahat säästöön eikä niillä koskaan osteta mitään, vaan säästetään ikuisesti? Eikö olisi helpompaa sitten vaan todeta työnantajalle että minulle kannattaa maksaa vähemmän?



Oikeasti, pahasti on talosuelämän lainalaisuudet hukassa jos oikeasti kuvittelette että se noin menee. Jos otatte vähemmän palkkaa niin työnantaja vastaavasti saa enemmän ja käyttää ne rahat johonkin (epäekologiseen). Jos taas säästätte itse niin pankki saa tuottoja ja joku nekin rahat käyttää johonkin (epäekologiseen). Lopulta säästöt kai yleensä kuitenkin käytetään johonkin (epäekologiseen) - joko te itse tai lapsenne sitten joskus.



SELLAISTA RAHAA EI OLE OLEMASSAKAAN JOTA EI JOKU JOSKUS JOHONKIN KÄYTTÄISI!!!!!

meillä on 55 neliötä ja neljä henkeä kerrostalokaksiossa.



Tämä on TODELLA ANKEAA asumista. Ollaan varmaan tosi ekologisia, mutta tämä ahtaus vetää pinnan kireälle. Vaatteet kuivaa olohuoneessa kun kylppäriin ei tietenkään mahdu. Tavaraa ei ole paljon, mutta silti tuntuu että sitä pursuaa kaikkialta. Lasten lelut on kasoissa olohuoneessa. Vaikka laittaakin tehokkaita säilytysratkaisuja, niin ei se paljon auta.



Jospa tästä joskus pääsisi muuttamaan epäekologiseen suureen omakotitaloon.

jossa joku vanhempi tutkija puhui näistä uusista isoista taloista.



Nämä joissa on korkeita isoja huoneita, ja paljon lasipintaa (=ikkunoita) ovat energiakriisin sattuessa hyvin haavoittuvaisia.



Vaikka talossa on takka, niin se ei riitä lämmittämään isoa asuntoa. Jos miettii 250neliön taloa kahdessa kerroksessa, jossa olohuone 5-6 metriä korkea, niin takasta ei paljon iloa ole. Vert. 100neliönen talo yhdessä tasossa, jonka saa lämpimäksi kokonaan yhdellä takalla.



Ja kaikenmaailman pelletti/maalämpö-/ilmapumput ymv. tarvitsevat toimiakseen sähköä --->asunto kylmenee hetkessä jos tulee sänhkökatkos syystä tai toisesta.

Toki perhe voi nukkua olohuoneessa takan äärellä, eikä jäätyä kukin yläkerrassa omissa 20neliön huoneissaan, mutta tosiaan, yksi takka pitää lämpimänä pienemmän yhdessä tasossa olevan asunnon.



Tämä tutkija joka ohjelmassa puhui, varoitti siitä, että isot talot eivät mene kaupaksi jos sähkönhinta pompsahtaa ylös. Jos talossa on maalämpö ymv. niin sellaiset toki säilyttävät arvonsa paremmin MUTTA fakta on se, ettei suurimmassa osassa uusiakaan taloja ole sitä...!





Ja toinen näkökanta, jos unohdetaan lämmityskulut ymv. on se, että Suomessa lapset voivat tänä päivänä paljon huonommin mitä ennen. Voisiko syynä olla;



-Isommat talot---> isommat lainat --->vanhemmilla pidemmät päivät että lainasta selvitään---> vähemmän aikaa lapsille?



+Se että nykyään asunnoissa on jokaisella oma huone, keittiö ja ruokailutila erikseen, samoin kirjasto/takkahuone ja olohuone erikseen jne. jne.



Ennen läksyt tehtiin keittiön pöydän ääressä, äiti teki ruokaa samalla ja auttoi tarvittaessa.

Illalla istuttiin koko perhe yhdessä tv:tä katselemassa, ja sitten mentiin nukkumaan sisaruksen kanssa samaan huoneeseen---> lapsi ei ollut oikeastaan koko päivänä yksin.



Nykyään taas läksyt tehdään omassa huoneessa (tai jos keittiön pöydällä, niin se on eri huoneessa missä ruoka valmistetaan). Lapsilla on omassa huoneessa tv, tai sitten lapset katselevat/pelaavat takkahuoneessa, vanhempien katsellessa tv:tä olohuoneessa.

Illan tullen jokainen kömpii omaan huoneeseensa nukkumaan.

---> Lapsi saattaa olla koko päivän " yksin" , ehkä ruoka syödään yhdessä, siinä kaikki.



Ja nykyään kun sohvatkin ovat jättimäisiä komplekseja, ei esim. teini-ikäinen pääse nauttiman vanhempien läheisyydestä " luonnollisesti" , vert. ennen kun koko perhe nökötti rinnatusten samalla sohvalla.

Teini tarvitsee äidin/isän läheisyyttä, mutta ei sitä enää osaa samalla tapaa hakea kun lapsi =kömpimällä syliin/kainaloon.

Siksi olisi ensiarvoisen tärkeää, että lapsi pääsisi vanhempien läheisyyteen " vahingossa" , mutta miten tämä onnistuu, kun lapset ja vanhemmat oleilevat omissa huoneissaan, jopa eri kerroksissa...?! Monissa asunnoissa on nykyään lapsille omat tv-huoneet ymv. eikö lapselle tule sellainen olo, ettei häntä kaivata olohuoneen desig sohvalle vanhempien viereen, vaan hänen tulee pysytellä " omissa oloissaan" " ita-siivessä" ... :(

Ensinnäkin joku purnasi sitä että isossa talossa takka ei riitä lämmittämään koko taloa. Mutta - miksi tarvitsisikaan? Kyllä takka riittää pitämään peruslämmön nollan yläpuolella ja kun on iso talo niin hätätilanteessa (joita sattu ehkä kerran sadassa vuodessa tai harvemmin?) perhe sitten varmaan mahtuu pienempiinkin neliöihin. Sitäpaitsi meillä on kyllä kaksi takkaa ja saunassa puulämmitteinen kiuas - niillä pysyy 245 neliöstä yli puolet lämpimänä ja lopuissakin peruslämpö yli sen nollan, pärjäämme aivan hyvin.





Sitten tuosta tilan " tarvitsemisesta" . Se taisin olla minä joka sanoin että tarvitsemme nuo neliöt. Tietenkään mikään ihmisen " tarve" ei ole absoluuttista, ei kukaan varmaan " tarvitse" sitä 120 neliötäkään - tai 57:ää. Kyllä varmaan 10 neliön savupirtissäkin pärjäisi ja asuvathan jotkut kadullakin... Tarve on aina suhteellinen asia. Tarkoitin varmaankin sitä että meillä on käyttöä niille neliöille, elämämme olisi hankalampaa ilman näitä neliöitä jne... ja kun meillä kerran on varaa näihin neliöihin niin koemme TARPEELLISEKSI sijoittaa tällaisen summan rahoistamme asumiseen.





Edelleen purnaan sitä vastaan että suuressa talossa asuva perhe viettäisi vähemmän aikaa keskenään ja pikemminkin luulen päinvastaista. Kun kotona on ahdasta niin se helposti ajaa ihmisiä muualle, teinit viihtyvät siellä ostarilla ja vieraita on vaikeampi kutsua kylään, ei voi viettää joulua koko suku yhdessä jne... Lisäksi se, että kaikki ovat koko ajan samassa ahtaassa tilassa on tuskin omiaan lisäämään perheen yhteistä LAATUaikaa, ollaan vihaisia ja kärttyisiä kun ei ole tilaa, on ahdasta, tavaroita lojuu kaikkialla eikä mahdu tekemään mitään eikä saa KOSKAAN omaa rauhaa.



On täysin kiinni siitä miten ne neliöt käytetään ja miten niitä käytetään että kuinka paljon perheen yhteistä aikaa ne lisäävät tai vähentävät. Kuten jo kirjoitinkin niin meillä esim. iso saunaosasto todellakin lisää perheen yhteistä laatuaikaa: Viikonloppuisin vietämme useamman tunnin ihania saunasessioita viihtyisissä pesutiloissa koko perheen voimin ja polskimme poreammeessa koko perhe kerrallaan. Reilut oleskelutilat riittävät siihen että autorata voi olla levällään lastenhuoneessa ja voimme mennä sinne koko perhe kisailemaan, siirtyä sitten takkahuoneeseen paistamaan makkaraa ja vaahtokarkkeja ja nauttimaan takkatulen loimusta ja viettää sitten loppuillan olohuoneessa musiikkia kuunnellen ja lueskellen. Ruokailutilan pöytä on riittävän suuri että voimme kutsua usein vieraita kotiimme ja järjestää juhlia, kaikki mahtuvat. Jouluna saamme aikaiseksi juhlapöydän vaikka koko suvulle kun laitamme ruokailutilan ja keittiön pöydät yhteen pötköön olohuoneeseen. Keittiö on riittävän suuri että koko perhe mahtuu leipomaan pullaa tai pipareita yhdessä eikä tarvitse kiukutella ahtauden vuoksi tai ajaa jotakuta pois. Meidän vanhempien makuuhuonekin on niin tilava että jos koko perhe sairastaa niin lasten sängyt voidaan vaikka siirtää lasten makuuhuoneesta vanhempien makuuhuoneeseen ja saamme kaikki nukkua yhdessä tilassa. Vessaan ei tule koskaan jonoa kun niitä on talossa 3 kpl ja suihkuunkin pääsee vaikka olisimme kaikki yhtä aikaa lähdössä juhliin koska talosta löytyy 4 kpl suihkuja. Talon siistinä pitäminenkin on helpompaa kun joka tavaralle on oma paikkansa eivätkä maksettavat laskut loju keittiönpöydällä tai vaatteet pitkin lattioita.



Totta puhuen en tiedä kovinkaan montaa perhettä jossa vietettäisiin enemmän aikaa yhdessä kuin meillä. Lasten kaveritkin ovat aina tervetulleita meille ja tilaa on riittävästi.

Ensinnäkin joku purnasi sitä että isossa talossa takka ei riitä lämmittämään koko taloa. Mutta - miksi tarvitsisikaan? Kyllä takka riittää pitämään peruslämmön nollan yläpuolella ja kun on iso talo niin hätätilanteessa (joita sattu ehkä kerran sadassa vuodessa tai harvemmin?) perhe sitten varmaan mahtuu pienempiinkin neliöihin. Sitäpaitsi meillä on kyllä kaksi takkaa ja saunassa puulämmitteinen kiuas - niillä pysyy 245 neliöstä yli puolet lämpimänä ja lopuissakin peruslämpö yli sen nollan, pärjäämme aivan hyvin.





Sitten tuosta tilan " tarvitsemisesta" . Se taisin olla minä joka sanoin että tarvitsemme nuo neliöt. Tietenkään mikään ihmisen " tarve" ei ole absoluuttista, ei kukaan varmaan " tarvitse" sitä 120 neliötäkään - tai 57:ää. Kyllä varmaan 10 neliön savupirtissäkin pärjäisi ja asuvathan jotkut kadullakin... Tarve on aina suhteellinen asia. Tarkoitin varmaankin sitä että meillä on käyttöä niille neliöille, elämämme olisi hankalampaa ilman näitä neliöitä jne... ja kun meillä kerran on varaa näihin neliöihin niin koemme TARPEELLISEKSI sijoittaa tällaisen summan rahoistamme asumiseen.





Edelleen purnaan sitä vastaan että suuressa talossa asuva perhe viettäisi vähemmän aikaa keskenään ja pikemminkin luulen päinvastaista. Kun kotona on ahdasta niin se helposti ajaa ihmisiä muualle, teinit viihtyvät siellä ostarilla ja vieraita on vaikeampi kutsua kylään, ei voi viettää joulua koko suku yhdessä jne... Lisäksi se, että kaikki ovat koko ajan samassa ahtaassa tilassa on tuskin omiaan lisäämään perheen yhteistä LAATUaikaa, ollaan vihaisia ja kärttyisiä kun ei ole tilaa, on ahdasta, tavaroita lojuu kaikkialla eikä mahdu tekemään mitään eikä saa KOSKAAN omaa rauhaa.



On täysin kiinni siitä miten ne neliöt käytetään ja miten niitä käytetään että kuinka paljon perheen yhteistä aikaa ne lisäävät tai vähentävät. Kuten jo kirjoitinkin niin meillä esim. iso saunaosasto todellakin lisää perheen yhteistä laatuaikaa: Viikonloppuisin vietämme useamman tunnin ihania saunasessioita viihtyisissä pesutiloissa koko perheen voimin ja polskimme poreammeessa koko perhe kerrallaan. Reilut oleskelutilat riittävät siihen että autorata voi olla levällään lastenhuoneessa ja voimme mennä sinne koko perhe kisailemaan, siirtyä sitten takkahuoneeseen paistamaan makkaraa ja vaahtokarkkeja ja nauttimaan takkatulen loimusta ja viettää sitten loppuillan olohuoneessa musiikkia kuunnellen ja lueskellen. Ruokailutilan pöytä on riittävän suuri että voimme kutsua usein vieraita kotiimme ja järjestää juhlia, kaikki mahtuvat. Jouluna saamme aikaiseksi juhlapöydän vaikka koko suvulle kun laitamme ruokailutilan ja keittiön pöydät yhteen pötköön olohuoneeseen. Keittiö on riittävän suuri että koko perhe mahtuu leipomaan pullaa tai pipareita yhdessä eikä tarvitse kiukutella ahtauden vuoksi tai ajaa jotakuta pois. Meidän vanhempien makuuhuonekin on niin tilava että jos koko perhe sairastaa niin lasten sängyt voidaan vaikka siirtää lasten makuuhuoneesta vanhempien makuuhuoneeseen ja saamme kaikki nukkua yhdessä tilassa. Vessaan ei tule koskaan jonoa kun niitä on talossa 3 kpl ja suihkuunkin pääsee vaikka olisimme kaikki yhtä aikaa lähdössä juhliin koska talosta löytyy 4 kpl suihkuja. Talon siistinä pitäminenkin on helpompaa kun joka tavaralle on oma paikkansa eivätkä maksettavat laskut loju keittiönpöydällä tai vaatteet pitkin lattioita.



Totta puhuen en tiedä kovinkaan montaa perhettä jossa vietettäisiin enemmän aikaa yhdessä kuin meillä. Lasten kaveritkin ovat aina tervetulleita meille ja tilaa on riittävästi.



t. 17, 28, 34, 72 ja 77

Suomessa puhutaan, että päästöjä pitäisi vähentää. Ja suurin osa Suomen päästöistä tulee energiantuotannosta. Miksi siis asua ylisuuressa talossa, jos pienempäänkin mahtuu. Ja miksi lapsilla pitäisi olla omat huoneet? Oppii sosiaalisuutta kun jakaa huoneensa sisarusten kanssa.

50 luvulla nukuttiin tuvan lattialla koko perhe, vaikka olisi kymmenenkin lasta. Eikö meille nykyajan ihmisille mitään riitä?

Ymmärrän ap:n pointin sikäli ihan hyvin, että itsekään en mistään hinnasta huolisi sentään yli 300 neliön taloa pienehkön perheemme (2 lasta) kodiksi. Ensinnäkin se on oikeastikin epäekologinen ja toiseksi silloin pitäisi hommata siivooja, jota taas en omaan kotiini haluaisi päästää. Kolmanneksikin silloin kodissamme pitäisi olla portaat, joita en myöskään halua. MUTTA makuasioista on paha kiistellä. Toisille jo yli 100 neliötä olisi kolkon tuntuinen, toisille ei 300 neliötäkään meinaa riittää. Ihmiset ovat erilaisia, mutta so what?



Jos tuon usemman sadan neliön asunnon ylläpidon yhdistää kahteen bensasyöppöön autoon, teini-ikäisten lsten mopoihin, lentokoneella kaukomaille tehtäviin ulkomaanmatkoihin, kierrätyksen ja lähiruoan halveksumiseen, kerskakulutukseen jne. alkaa minuakin etoa. Mutta aika harva kai sentään on ihan niin stereotyyppinen, eiköhän niitä välinpitämättömiä (tai tietämättömiä) ympäristöntuhoajia löydy sekä pienissä että isoissa asunnoissa asuvista perheistä!

Ensin esitetään yksi peruste sille miksi ei saisi asua isossa talossa, kun tähän tulee vastaus niin esitetään seuraava ja sitten kolmas jne... vaikkeivät asiat loppujen lopuksi liity mitenkään alkuperäiseen aiheeseen tai toisiinsa. Lopulta kun kaikki perustelut on esitetty ja argumentoitu molemmilta puolilta niin alkaa sama ruljanssi uudestaan - eivätkö viimeisimmät vastaajat ollenkaan ole lukeneet alkupään juttuja vai miksi pitää laittaa samat jutut uusiksi?



Todella ärsyttävää kun esitetään yhä uudestaan samoja argumentteja jotka on jo moneen kertaan käsitelty! Keksikää uusia argumentteja älkääkä toistako samaa vanhaa mantraa.

Sama koskee sisustusta: ei ajatella niinkään käytännöllisyyttä tai kodikkuutta kuin trendikkyyttä. Outoa. Sen vielä tajuan, että esim. viisihenkinen perhe saa tuhlattua 200m2 ilman isompia hukkatiloja perheensä kotiin, mutta 300m2 on epäekologista ökyilyä (ellei lapsia ole tusina).

Meillä kanssa talopaketti etsinnässä, enkä tajua, mitä noiden suunnittelijoiden päässä pyörii. Tosi harvassa on 150-neliöiset talot, joihin olisi saatu neljä makkaria sekä vaatehuone. Yleensä vaatehuoneita alkaa löytyä vasta taloissa, joissa neliöitä on 170 tai enemmän. Ihan mieletöntä.



Itse en halua 150-neliöistä isompaa. Kyllä sen pitäisi neljälle tai viidelle riittää. Vanhempieni talo on 130 m2 ja ihan hyvin mekin neljä sinne mahduttiin. En halua maksaa turhasta. Rakennusvaiheessa ylimääräiset neliöt nostavat hintaa ihan turhaan ja tulevaisuudessa se on pelkkää energiantuhlausta. Ja kuka tuollaisia 170 m2:n palatseja edes jaksaa siivota..?