Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Pienen (3v.) lapsen asperger oireita?

Vierailija
20.11.2007 |

Kysymys siis teille joiden lapsella todettu jossain vaiheessa asperger eli mitä viitteitä aspergerista huomasitte jo pienempänä, vaikka jo vauvaikäisenäkin?

Meillä tilanne se, että poikaa aloitettu tutkimaan 2-vuotiaana levottomuuden takia ja nyt 3-vuotiaana levottomuus hiukan vähentynyt mutta muita juttuja tullut esille selvemmin. Esim. katsekontakti heikko, ei tunnista ilmeitä/tunnetiloja, laulaen kertoo välillä asioista, puhe vielä epäselvää/outoja sanoja, vaihtuvia pakko-oireita mm. kielen naksuttelua, käsien availua ja sulkemista, varpailla kävelyä jne.. sekä teknisiin laitteisiin kohdistunut suuri kiinnostus ja näppäryys (osasi laittaa videot pyörimään 1,5v.), hermot menee helposti, jos vaikka kastike ja perunat " sotkettu" , kädestä pitäminen sattuu jnejne.

Ottaa kuitenkin kontaktia muihin lapsiin mutta ei välitä vaikka ei saisi vastakaikua eikä tee rajaa tuttujen ja tuntemattomien välillä (saattaa huudella tuntemattomille, että tuu tänne meille).



Muiden lasten " oireistosta" olisin siis kiinnostunut, jos muistatte miten on mennyt pienempänä.

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
20.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuvauksesi lapsestasi kuulostaa aika tutulta.



Meillä oireet alkoivat käydä ilmi, kun lapsi meni päiväkotiin. Hän oli silloin vajaan kolmen ikäinen ja eristäytyi hälyisässä ryhmässä leikkimään omiaan.



Olennaista aspergerissa ja autismissa ovat sosiaalisten taitojen puutteet. Osa as-lapsista kyllä hakee seuraa, muttei osaa kunnolla ottaa kontaktia ja huomioida toisen ajatuksia ja haluja - ei siis osaa aloittaa ja ylläpitää leikkiä ilman, että se menee tappeluksi ja määräilyksi.



Aspergeria aniharvoin diagnosoidaan kolmevuotiaalta, mutta esim. meillä lapsi sai 3,5-vuotiaana diagnoosin " piirteitä aspergerin syndroomasta" . Diagnoosista on iloa jo tuolloin, koska sen avulla voi lapselle hakea hoitotukea ja terapioita (Kelalta) ja tukitoimia päiväkotiin. On diagnoosista toki sikälikin iloa, että se lisää ymmärrystä lapsen " omaalaatuisuuksia" kohtaan ja antaa vanhemmille konsteja kasvattaa lasta.



Kannattaa kertoa noista jutuista ensinnä neuvolassa ja pyytää sitä kautta lähete jatkotutkimuksiin. Ensin lapsesi menee neuvolalääkärille/psykoplogille ja hän laittaa lähetteen eteenpäin. Autismi/as diagnosoidaan keskussairaalatasolla, neurologisella tai psykiatrisella osastolla sairaanhoitopiiristä riippuen. Tutkimuksiin on kova jono ja diagnoosia voi joutua odottelemaan liki vuodenkin. Joten lähde ihmeessä liikkeelle nyt, jos sinusta tuntuu, että jotain on vialla.





Vierailija
2/7 |
20.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsi onkin jo seurannassa siis neuropsykologi seurailee tilannetta ja kohta ollaan menossa käynnille. Edellisestä siis jo vuosi, koska lapsi oli silloin vielä niin pieni, että annettiin ajan kulua ja päätettiin katsoa tilanne uudelleen 3v.

Onko aistiyliherkkyydet yleisiä ja miten ovat ilmenneet?

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
20.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta osalla on ja niitä voi olla ääni-, tunto- ja makuyliherkkyyttä.



Omalla lapsellani ei vielä kolmivuotiaana juuri ollut mitään, mutta nykyään vierastaa korkeita ääniä (ei siis sinällään kovia, mutta korkeita ääniä). Joten niitä voi myös kehittyä myöhemmin.



Mutta yliherkkyydet eivät ole diagnoosikriteeri. Jotta lapselle annettaisiin as-diagnoosi, seuraavien kriteerien pitäisi täyttyä:

- sosiaalisten taitojen puutteet

- puheessa ei merkittävää viivästymää, mutta usein poikkeava äänenkäyttö ja ns. pragmaattis-semanttisen kielenkäytön ongelma (vaikeus tulkita sanan merkitystä käyttöyhteyden mukaan)

- erityismielenkiinnon kohteet

- vaikeuksia tulkita muiden ilmeitä ja mielialoja

- rutiinien tärkeys ja joillakin maneerit

- Motorisia ongelmia on osalla, samoin yliherkkyyksiä - mutta nämä eivät siis ole diagnoosikriteeri.





Vierailija
4/7 |
20.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

siinä mielesäsluen mielenkiinnolla, kun ollaa käyty jo jonkin aikaa pojan kohta 5v kanssa psykologilla sen takia ettei viihdy kerhossa. Psykologi sanoi että on paljon aistiyliherkyyttä, mutta tarviisko tässä olla huolissaan, voiko olla jotain muutakin!?



Poika ei siis 1,5 vuoden jälkeenkää leiki kerhossa, Ei ota osaa ohjattuun toimintaan olenkaan, eikä saa sieltä kavereita. Muskarissakin vaan istuu, joskun piirtelee, mutta lähinnä siis vain seurailee tilannetta sivusta. Öitä ei nuku, syöminen ongelma.



Oisko jotain muuta mistä vois ajatella että pojalla on muutakin ongelmaa kuin vain että on " erilainen" . Huomen mennää taas psykologille, pitäskö mun kysyy sieltä näistä.

Vierailija
5/7 |
20.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

itse asia esille ja tarvittaessa tosiaan pyytää lähete neurologiselle puolelle.



Hullua kylläkin, mutta psykiatrisella puolella pyritään ylitulkitsemaan lapsen käyttäytymistä kodin/kasvuympäristön syyksi ja etsimään siis psykologisia selityksiä ja neurologisella puolella taas ylitulkitaan kaiketi neurologiseen suuntaan ja etsitään syitä aivojen rakenteellisesta ja toiminnallisesta häiriöstä (joihin as ja autismikin kuuluvat).



Ikuinen oppiriita ympäristön ja perimän vaikutuksista, siis, pelkistetysti sanottuna.



-2/4-

Vierailija
6/7 |
20.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

-2/4-

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
20.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

oli hyvin assimainen poika vielä kaksi vuotta sitten ja vuosikin sitten selviä piirteitä. Nyt kuusivuotiaana poika on yhä tavallisemman oloinen. On toki yhä mietiskelevä ja herkkä ja sosiaalisesti ujo/taitamaton, mutta on kypsynyt todella paljon.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kahdeksan yhdeksän