Lasten parissa työskentelevät. Millaisia lapsia inhoatte?

Mun oma on kolmosella, eikä oo koulussa ollu ongelmia, ainakaan opet ei oo kertonu.

Kotona välillä rasittaa nuo 'kovat' kivut. Tosin olen miettinyt, et olisiko kyse kuitenkin jonkun laadun aistiyliherkkyydestä. Tyttö nimittäin valitti, et ikean hoitopaikkaan mennessä leiman laittaminen käteen sattui.

mutta voisinpa mainita ylikiltit tytöt. Eskariryhmässä on pari tyttöä, jotka ovat todella kilttejä ja söpöisiä, liiankin...jatkuvasti kantelevat jonkun sanoneen "ruman sanan" (joka voi olla sitten vaikka vessapaperi) tai itkevät kun joku on sanonut ilkeästi. Ja he siis ottavat itseensä tosi vähäpätöisetkin jutut, jos joku vaikka sanoo "pöö" ja nauraa. Nämä tytöt puhuvatniin hiljaa ettei meinaa kuulla ja haluavat usein huomiota sanomalla että joku paikka on kipeänä, esim. pikkurillin pää. Ja sitä sitten itketään. Eipä siinä sinänsä mitään, ihmetyttää vaan miten nämä lapset pärjäävät koulussa kun eivät kestä mitään muuta kun paijausta ja kehumista...

aika ärsyttäviä ovat juuri nuo hitaat ja varsinkin sellaiset, jotka eivät esim. edes yritä pukemista vaan vielä 3-4 -vuotias vaatii aikuista pukemaan haalarin päälleen. Sitähän ei tehdä tietenkään ja siitä aiheutuu kohtaus... Mutta tässäkin on vika vain ja ainoastaan liian passaavissa vanhemmissa. Lapsen pitää antaa tehdä itse heti, kun hän siitä kiinnostuu. Tiedän, että on nopeampaa kun aikuinen pukee, mutta siinä tekee vain karhunpalveluksen.



Tällä hetkellä opetellaan yhden 3,5-vuotiaan etanan kanssa mitenpäin haalari pistetään päälle.... Lisäksi samaisen kanssa harjoitellaan potan käyttöä! Lapsi siis tuli hoitoon 3-vuotiaana eikä ollut pottaa vielä nähnytkään.... Älkää hyvät ihmiset pitäkö lastanne liian kauaa vauvoina!



Toinen "ärsyttävä" piirre on laiska kävely ja tässäkin osoitan vanhempia sormillani: älkää työnnelkö niitä lapsianne joka paikkaan rattailla tai kuskatko autolla. On säälittävää kun 3-4 -vuotiaan lapsen motorinen kehitys on 1-vuotiaan tasolla :(

Mutta inhoan minkä tahansa ikäistä ihmistä, joka valehtelee tai on hiljaa esittääkseen parempaa kuin onkaan. Vaikka eikö sellainenkin ole vain säälittävää? Paitsi silloin, kun toisen huono ominaisuus koettelee kärsivällisyyttä liittymällä omiin velvollisuuksiin. Se että joku ärsyttää suuresti, kertoo aina jotain myös ärsyyntyneen omista heikoista puolista.

Mutta inhoan minkä tahansa ikäistä ihmistä, joka valehtelee tai on hiljaa esittääkseen parempaa kuin onkaan. Vaikka eikö sellainenkin ole vain säälittävää? Paitsi silloin, kun toisen huono ominaisuus koettelee kärsivällisyyttä liittymällä omiin velvollisuuksiin. Se että joku ärsyttää suuresti, kertoo aina jotain myös ärsyyntyneen omista heikoista puolista.

Eli hiljaiset ihmiset esittävät mukamas parempaa... Jaahas..

hitaus ei ole suuri pahe verrattuna siihen, ettei noudata muutenkaan sääntöjä ja hankaloittaa muidenkin tekemisiä! Tiedän yhden tytön joka oli aika mahdoton (oli syntyjään jostain pakistanin suunnalta), hoitotädit tuntuivat kestävän ihme kyllä, mutta tuskin oli mukavaa tai helppoa kun koko ajan piti varmaan ojentaa häntä. Joitakin ei vain ole kasvatettu toimimaan fiksusti muiden kanssa, ja he vaativat enemmän voimavaroja totellakseen. Jotkut lapset on villimpiä ja omapäisempiä, mutta jos he ovat lisäksi tyhmiä...



Ei se likaisuuskaan muuten kivaa olisi, jos lapsi tuotaisiin haisevana hoitoon!



nro 66

[Eli hiljaiset ihmiset esittävät mukamas parempaa... Jaahas..

Sori, en esittänyt asiaa täsmällisesti. Jos ryhmässä toimii kunnollisesti, niin eihän silloin tarvitse vaieta mistään... siis olla hiljaa, kun pitäisi puhua. Valehtelu ja totuuden peittäminen ovat samoja asioita.

Hiljaisista lapsista minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa, itse asiassa olisi vain hyvää sanottavaa.

-Kaikki-nyt-heti-mulle lapset, jotka vaativat, että ruokaa pitää saada välittömästi, kun lapsi saa pepun tuoliin tai peppu pitää tulla välittömästi pyyhkimään, kun lapsi kiljuu vessasta. Tietty yritetään päästä heti vessaan, mutta aina ei ole siihen mahdollisuutta, valitettavasti ja lapsi joutuu odottamaan vessassa pari minuuttia :(

-Lapset, jotka luulevat tietävänsä aikuista paremmin, mitä laitetaan päälle, kun lähdetään ulos. Joskus lapsi kyllä voikin tietää, että esimerkiksi pitkähihainen on liikaa, mutta jos ulkona on -5 astetta pakkasta ja tuuli on kova ja lapsi haluaa välttämättä laittaa ulos pelkän T-paidan haalarin alle, sitä ei todellakaan anneta lapsen tehdä. Tai sellainen lapsi, joka väittää kiven kovaan, ettei kaatosateeseen tarvita kuriksia ja sadetakkeja, koska lapsen haalari on REIMATEC ja sehän on VEDENKESTÄVÄ!

-Lapset, jotka kielivät milloin mistäkin. Esimimerkiksi, jos Matti kutsui Maijaa kakkapääksi aamulla ja Marja tulee kielimään tuosta tapauksesta iltapäivällä. Tai jos joku lapsi vahingossa sattuu tökkäämään lapsen kättä, siitäkin pitää tietty kieliä hoitajille.

-Sellaiset lapset, jotka luulevat olevansa isoja ja luulevat voivansa tehdä asioita, mitä eivät vielä osaa, mutta kiven kovaan jankkaavat hoitajille olevansa ISOJA TYTTÖJÄ tai POIKIA ja kukaan EI SAA auttaa! Lapsi mielummin istuu vaikka iltaan asti kiipeilytelineen päällä, kun ei pääse alas kuin että aikuinen auttaa lapsen alas.

Kuvailit juuri tyypilliset lasten käyttäytymispiirteet...ehkä alan vaihtaminen voisi olla poikaa??

Meidän lapsen kuvasit, ja taidat olla se ärsyttävä täti joka tapaa vain juoda kahvia nirppanokkaasi pitkin tuijotellen ja kynsiäsi viilaillen ja kirjotella niitä kasvatussuunnitelmia joissa sanotaan että lasten täytyy itse saada valita kaverinsa. --> lapsia syrjitään ja herkät lapset vaistoaa inhoamisesi eikä tee sitäkään vähää protestiksi

niin kotona, kuin tarhassa. Aikuiset kyllä ymmärtävät sanan nyt on kiire mutta ei lapsilla ole mihinkään kiire, maailma on ihana ja siellä on paljon ihmeellistä asiaa :) Tiedän että oma etanani vie hermoja niin tarhantädeiltä, kuin välillä minultakin. Mutta silti hän on valloittava persoona, ainakin tarhan tädit ovat kehuneet. Toisaalta tiedän että lapseni on myös kova puhumaan niin se kiire katoaa kaikkiin asioihin, kun se vaan kertoo tarinoita :)



Se että lapset ovat erilaisia eikä pikku robotteja on rikkaus ja ihanaa sinänsä. Toistensa kloonit ja pikku robotiti olisi kamalaa.



T:lasten kanssa töitä tekevä

mutta kaikkia täytyy vain sietää ja yrittää muistaa, että lapset ovat erilaisia.



Etanat ovat rasittavia, samoin kantelevat besser-wisserit, ja tavallaan myös sellaiset, jotka eivät tajua, vaan tuijottavat suu auki, hemmotellut ressukat (alati itkeskelevät) ovat yksi laji, ja aggressiiviset lapset yksi. Pahalta haisevien (esim. tupakansavu) kanssa on välillä vaikea työskennellä.



Ja lopuksi täytyy todeta, että en ole omaanikaan kovin kummoisesti osannut kasvattaa, paljon on temperamentista kiinni.

kun ne näyttävät olevan täynnä epäpäteviä aikuisia, jotka inhoavat työtään.

jotka manipuloivat muita ja jättävät jonkun ulkopuolelle. Tai ovat aikuisen edessä aina yhtä hymyä ja myöntyväisyyttä, mutta sitten joko yllyttävät muut tekemään kiellettyä tai tekevät sitä itse, kun aikuinen ei näe ja laittavat syyn muiden niskoille. Tai uhkailee ja kiristää kavereitaan "jollet nyt leiki niin kuin haluan, en anna sun leikkiä uudella lelullani/ en leiki sun kanssa huomenna/ en kutsu sua synttäreilleni".



En työskentele lasten kanssa, mutta meillä on naapurissa tuollainen lapsi, joka tuntui muuten olevan päiväkodissa hoitajien suosikki. Pari kertaa satuin kuulemaan mitä lapsonen puhui, kun ei tiennyt aikuisen kuulevan ja sen jälkeen ryhdyin seuraamaan tarkemmin tapahtumia hänen meillä ollessaan.

Eli etana. Olin aina viimeisenä kaikessa. Ruokapöydässä, pukemisessa ja muussa.

että onko lasten parissa työtätekevät siellä itseään vai lapsia varten.



En oikein tajua tuota hitaittein tms. inhoamista hoitohenkilökunnan puolesta. Jotenkin toivoisin, että siellä alalla olevat ihmiset näkisivät suurempia kokonaisuuksia ja asioita yksittäisten tekojen/ominaisuuksien takana.



Aika kova maailma lapsilläkin (ainakin kodin ulkopuolella).

Kun ymmärrätte, että tempperamenttityyppi on synnynnäinen ominaisuus (esim. hitaus, herkkyys, vilkkaus...jne) lakkaatte inhoamasta ja alatte YMMÄRTÄÄ miksi kukin käyttäytyy kuten käyttäytyy. Hidas on hidas elämänsa alusta loppuun. Häntä voi ja pitää kannustaa nopeammaksi, mutta MUUTTAA hänen perusolemustaan ei voi eikä edes pidä.



Päiväkodit ja koulut on suunniteltu suurten ryhmien paikoiksi. Suuressa ryhmässä ja tiukassa aikataulussa pärjäävät parhaiten tietyn tempperamentin omaavat lapset. Valitettavasti myös ne lapset, joille paras paikka olisi pieni ryhmä ja hitaampi aikataulu, joutuvat sopeutumaan kiireiseen rytmiin ja isoihin ryhmiin.



Jos ammattikasvattaja on tempperamenttityypiltään hyvin kaukana joistakin kasvatettavistaan, voi tulla noita inhon tuntemuksia. Siksi onkin tärkeää, että tiedostaa erilaisuuden syyt. Kun ymmärtää miksi toinen ihminen on erilainen, on erilaisuutta paljon helpompi "sietää" ja voi jopa alkaa pitää erilaisuutta rikkautena (toivottavasti!!)



Hankalat nykyvanhemmat ovat asia erikseen. Ja ylikuormittava työ on suuri ongelma! Eli ongelmana ei ole "hidas lapsi", vaan liian tiukka aikataulu ja alimitoitettu henkilökunnan määrä. Harmi, että lapset joutuvat kärsimään siitä, että heidän kanssaan työskentelyä ei arvosteta riittävästi (mikä näkyy liian alhaisina resursseina).



terveisin eräs opettaja

Joka asiasta jollottavat ja paikallaan äidin helmoissä möllöttävät

kakarat ovat inhottavia. Äiti nostaa vähän persettään niin kakara

pärähtää rääkkymään.

että joku ammattikasvattaja kokee vanhempiensa huonosti ja puutteellisesti hoitamat lapset inhottaviksi. Empatiakyvyltään normaalilla aikuisella tilanteessa pitäisi syntyä hoivamisen halu, sääli, viha lapsen vanhempia kohtaan jne. Työskentelen itse erityislasten kanssa, enkä varmuudella inhoa ketään työryhmäni lapssta. Jos lapsella on likaiset vaatteet ja hän on muutenkin pesemätön, nälkäinen ym hoitamattoman lapsen tapaan, teen parhaani korjatakseni nämä puutteet. sitä varten ammattikasvattajat osaksi ovat, että he hoitavat nekin tehtävät, joihin vanhemmat eivät vaan pysty.

INHOAA yli kolmasosaa ryhmänsä lapsista sen takia että 9/25:stä on hitaita pukemaan. Syyttömiä ne lapset ovat työtoverisi päihdeongelmaan ja lastensuojelun asiakkuuteensa.

Tämän tajuaisi kirjastonhoitajakin vaan ei näköjään lastenhoitaja.

vaan jopa oikein pidetty työntekijä, ei vaan sattunut hyvä tuuri nykyiseen työpaikkaan mennessä. Työtoverina mm. päihderiippuvainen ja todella monet lapsista lastensuojelun asiakkaita. Elikkä haastavaa on arki...

Lähinnä vihastuttaa nämä vanhemmat, jotka kritisoivat hoitajien toimintaa ja valittavat pikkujutuista. Ollaan tietävinään aina paremmin kaikki lasten hoitoon liityyvät asiat ja sit ammatti on esim. kirjastonhoitaja!

Jokaiset lapset on omalla laillaan ihania.

Mutta vähiten pidän turhan kitisijöistä. Kitinällä saatu asioita kotona läpi. "Mut en haluu..."

Mieti vakavasti alan vaihtoa, ei nuo esittämäsi asiat taida helpottua vain odottamalla...

Itse kysyin juuri lastemme päiväkodin ihanalta lastenhoitajalta, miten hän jaksaa olla aina niin (aidosti) hyväntuulinen ja hermostumaton ja onko hän laskenut, kuinka monta miljoonaa kertaa hän pukenut ja riisunut vaatteita vajaan 40 vuoden aikana (jää pian eläkkeelle). Hän totesi, että hän tykkää työstään, ei hän sitä muuten tekisi. Varmaan on sapettaviakin hetkiä mahtunut vuosiin, mutta hän ei pura niitä lapsiin. Jämäkkä ja napakka hän osaa olla, mutta sylittelee myös lapsia paljon, pysähtyy katsomaan lasta silmiin, kun tämä selittää jotain, arvostaa siis aidosti hoitolapsiaan. Kultainen tapaus.

Tyyliin "luulisi lasten kanssa työskentelevän tajuavan että lapset on erilaisia". Se, että te olette itse äitejä ei todellakaan tee teistä itsestänne vielä ammattikasvattajia tai lasten päivähoidon asiantuntijoita!?

Olisipa ihanaa työskennellä päiväkodissa, jossa asiat ovat hyvin. Elikkä aina tarpeeksi henkilökuntaa, tottelevaiset lapset ja mukavat työtoverit ja vanhemmat. Mutta kun arki on sitä, että työkaverit sairastavat, sijaisia ei saa ja ryhmässä on monta ylivilkasta lasta. Usein joudut yksinäsi auttamaan heidät ulos ja ulkoilemaan...vaikka eihän toki saisi olla vain yhtä aikuista ryhmässä, heh. Kun päivästä toiseen yritetään vaan jotenkuten selvitä, alkavat tosiaan ärsyttää monet asiat. Elikkä esim. hidastelevat lapset ja heidän kaikkitietävät niuhottavat vanhempansa.