Lasten parissa työskentelevät. Millaisia lapsia inhoatte?
Itse inhoan sellaisia lapsia, jotka ovat hitaita kuin etana. Esim. jos kyseinen lapsi menee ekana pukeutumaan, hän on vielä puolen tunnin päästä samassa tilanteessa, kun vikat tulevat pukeutumaan. Eli lapsi on käynyt vasta vessassa. Ei auta hoputukset eikä mikään muukaan. Ja kyse on sellaisesta lapsesta, joka osaa ihan hyvin itse pukea (eli 4-5v). Sama juttu syömisen kanssa, lapsi joka ikinen kerta viimeinen, joka nousee ruokapöydästä.
Onneksi meillä on tällä hetkellä vaan yksi tuollainen etana.
Ja toinen on sellainen, joka on pilalle hemmoteltu ja jonka äiti vielä pukee (vaikka lapsi on jo 4-5v) ja jos kukaan ei auta, lapsi heittäytyy lattialle raivoamaan kuin pari vuotias uhmis. Lapsi siis osaa itse pukea, kun haluaa. Lapsi myös vinkuu ja kitisee koko ajan. Ja jos joku menee esim. keinumaan, lapsi haluaa myöskin keinumaan, kuinkas sattuikaan..
Kommentit (116)
myönnän, että on vähän rasittava, mutta ei voi koko päivää odottaa että saa puettua. 3v nuorempi sisarus pukee kyllä itse.
Minä inhoan sellaista, joka narisee koko ajan eikä ole tyytyväinen mihinkään. Tarrautuu jalkaan ja parkuu korvia raastavalla äänellä.
..toivottavasti et oo meidän lapsen eskarista!
kyllä se lapsi vaistoaa mitä hänestä ajattelet. Ehkä siksi reagoivat noin?
mutta tätä nykyä olen kaikkiin maailman touhutäteihin verrattuna tosi tehokas etana. Saan siis etanoimalla lopulta enemmän aikaan kuin touhuajat.)
Minä en inhoa minkäänlaisia lapsia, mutta teennäisellä äänellä puhuvat minäminäminäosaanparemmin-touhutytöt on välilllä todella ärsyttäviä.
pesemättömiä lapsia. Ei mitään pientä kuralikaa vaan oikeasti kun kotona ei lasta kylvetetä ja pestä. Tai lapsen vaatteita. Joskus nämä lapset jo haisevatkin lialle.
Ja kyllä. Niitäkin lapsia vielä on.
Silloin joutuu itseään tsemppaamaan että pystyy ottamaan syliin ja etten näytä sitä.
vanhemmat eivät huolla heitä kunnolla?
Minä en inhoa minkäänlaisia lapsia, mutta teennäisellä äänellä puhuvat minäminäminäosaanparemmin-touhutytöt on välilllä todella ärsyttäviä.
..toivottavasti et oo meidän lapsen eskarista!
Vaikkei tietty kai voi mitään luonteelleen. Mutta sanonpa vaan, että mullakin joskus palaa hermot tuollaisten hidastelijoiden kanssa, joita meidän ryhmässä on kaksi kappaletta. Turhauttavaa sanoa kerta toisensa jälkeen, että syöppäs nyt tai paneppas vauhtia siihen pukemiseen tms. Ja jos tuo lapsi sattuu tulemaan vikana pukemaan, voit olla varma, että lapsi ei ehdi olla ulkona kuin 15-20 minuuttia.. En nyt sinänsä inhoa noita lapsia, mutta joskus kyllä palaa pinna.
Myös sellaiset pienet kielikellot ovat ärsyttäviä, jotka kantelevat joka ikisestä asiasta, olkoot ne sitten kuinka turhia asioita.
Ja myös sellaiset lapset ovat ärsyttäviä, jotka vetävät herneet nenään joka ikisestä asiasta. Jos lasta esim. kieltää tekemästä jotain kiellettyä, lapsi rupeaa parkumaan.
Ja joo, minä puen välillä, kun en aina jaksa sata kertaa jankuttaa ja myöhästytään joka paikasta muuten...
Mutta osaa kyllä. Ja vauhdilla menee vaatteet päälle kun esim. kaveri odottaa pihalla..
Varmaan puen häntä sitten vielä aikuisenakin ;))
Itsellä hidas 4v etana, mutta tämä on lapsen luonteenpiirre, myös äiti ja isä ovat hitaita olemukseltaan. Ei ketään voi pakottaa muuttumaan muuksi mitä on. Ehkä kouluikäiseltä voi vaatia jonkin sortin tsemppausta kyseiseen piirteeseen, mutta aika rankkaa että 4-vuotiasta hidstelijaa joku INHOAA. Kannattaisi vaihtaa alaa, jos ärsyttää. Missä lapsen kunnioitus? Lukekaa vaikka Temperamentti-kirja niin ymmärrät paremmin. Hirveää millaisia akkoja työskentelee lasten kanssa jos ei yhtään ymmärrä ja kunnioita lasten erilaisuutta.
oli pari vuotta sitten vielä, mutta nyt 8-vuotiaana syökin jo vauhdilla.
on se raivostuttavaa... istua tunti ruokapöydässä ja muistuttaa joka lusikallisesta.. hoputtaa, että nyt toinen jalka lahkeeseen, kun lapsi jää haaveilemaan. Mutta minkäs sille teet? Luuletteko ettei kotona ole yritetty kasvattaa? Pitääkö lasta päiväkodin tädinkin vihata, jos hänellä on jotain oireita? Vihaatteko ahdh-lapsia myös?
- Välillä ottaa kyllä pattiin, jos pitää koko ajan katsoa jonkun lapsen perään ja hoputtaa jos olemme johonkin lähdössä
- toisena päivänä en jaksaisi yhtään lapsia, jotka ovat ihan kuutamolla koko ajan, ajatukset jossain ihan muualla kuin missä pitäisi
- aina koen haastavaksi ja jopa ahdistaviksi tilanteita, joissa toinen lapsi lyö ja puhuu rumasti toiselle lapselle
päiviä on erilaisia, omaan sietokykyyn vaikuttaa myös oma henkilökohtainen elämä, olenhan inhimillinen ihminen minäkin.
Kaiken kaikkiaan jokaisesta lapsesta löytyy hyviä puolia!
t. yx eskariope
Ja joo, minä puen välillä, kun en aina jaksa sata kertaa jankuttaa ja myöhästytään joka paikasta muuten...
Mutta osaa kyllä. Ja vauhdilla menee vaatteet päälle kun esim. kaveri odottaa pihalla..
Varmaan puen häntä sitten vielä aikuisenakin ;))
niin voisivat muuttaa mielipidettään... Ei tosiaan oo mikään herkkuduuni kahdesti päivässä pukea ulos 24 lasta, joista n. 9 on tosi hitaita pukijoita. Tai siis eivät ehkä olisi hitaita, jos yrittäisivät reippaasti. Mutta alkuun pääsy on vaikeaa: lapset hyörivät ja pyörivät, tönivät toisiaan ja sekoittavat vaatteensa ympäri lattiaa. Vaikka miten monta kertaa käskee pukemaan niin riehuminen senkun jatkuu. Muut lapset odottavat eteisesä kuumissaan kun nämä etanat temppuavat. Kunnioita siinä sitten lasten erilaisuutta...aamen!
niin voisivat muuttaa mielipidettään... Ei tosiaan oo mikään herkkuduuni kahdesti päivässä pukea ulos 24 lasta, joista n. 9 on tosi hitaita pukijoita. Tai siis eivät ehkä olisi hitaita, jos yrittäisivät reippaasti. Mutta alkuun pääsy on vaikeaa: lapset hyörivät ja pyörivät, tönivät toisiaan ja sekoittavat vaatteensa ympäri lattiaa. Vaikka miten monta kertaa käskee pukemaan niin riehuminen senkun jatkuu. Muut lapset odottavat eteisesä kuumissaan kun nämä etanat temppuavat. Kunnioita siinä sitten lasten erilaisuutta...aamen!
Ei meillä kyllä tuollaista ole. Lapset tulevat pikkuhiljaa pukemaan ja tilanne on aina rauhallinen. Kun lapsia on tarpeeksi (viisi) valmiina, menee ensimmäinen aikuinen heidän kanssaan jo ulos. Järjestelykysymys.
t. sama eskariope kuin äsken
niin voisivat muuttaa mielipidettään... Ei tosiaan oo mikään herkkuduuni kahdesti päivässä pukea ulos 24 lasta, joista n. 9 on tosi hitaita pukijoita. Tai siis eivät ehkä olisi hitaita, jos yrittäisivät reippaasti. Mutta alkuun pääsy on vaikeaa: lapset hyörivät ja pyörivät, tönivät toisiaan ja sekoittavat vaatteensa ympäri lattiaa. Vaikka miten monta kertaa käskee pukemaan niin riehuminen senkun jatkuu. Muut lapset odottavat eteisesä kuumissaan kun nämä etanat temppuavat. Kunnioita siinä sitten lasten erilaisuutta...aamen!
Luulisi lasten kanssa työskentelevän tajuavan, että lapset ovat erilaisia. Ja jos 9 25:stä on tietynlaisia, ei se ihan hirveän harvinaista siis ole, vaan pikemminkin lapsuuteen kuuluva ominaisuus, joka on toisilla vähän vähemmän vahva.
minun miehelläni on kaikki edellä mainitut negatiiviset piirteet. Ei ihme että on ero tulossa.
on vilkas, näsäviisas, jos ärsytetään voi tapella, nauraa kovaa ja on kovaääninen
mutta jos on itsekseen on todella kiva.
Osaa olla ihana lapsi, mutta ärsyyntyy helpolla
Tyyliin "luulisi lasten kanssa työskentelevän tajuavan että lapset on erilaisia". Se, että te olette itse äitejä ei todellakaan tee teistä itsestänne vielä ammattikasvattajia tai lasten päivähoidon asiantuntijoita!?
Olisipa ihanaa työskennellä päiväkodissa, jossa asiat ovat hyvin. Elikkä aina tarpeeksi henkilökuntaa, tottelevaiset lapset ja mukavat työtoverit ja vanhemmat. Mutta kun arki on sitä, että työkaverit sairastavat, sijaisia ei saa ja ryhmässä on monta ylivilkasta lasta. Usein joudut yksinäsi auttamaan heidät ulos ja ulkoilemaan...vaikka eihän toki saisi olla vain yhtä aikuista ryhmässä, heh. Kun päivästä toiseen yritetään vaan jotenkuten selvitä, alkavat tosiaan ärsyttää monet asiat. Elikkä esim. hidastelevat lapset ja heidän kaikkitietävät niuhottavat vanhempansa.
mutta voisinpa mainita ylikiltit tytöt. Eskariryhmässä on pari tyttöä, jotka ovat todella kilttejä ja söpöisiä, liiankin...jatkuvasti kantelevat jonkun sanoneen "ruman sanan" (joka voi olla sitten vaikka vessapaperi) tai itkevät kun joku on sanonut ilkeästi. Ja he siis ottavat itseensä tosi vähäpätöisetkin jutut, jos joku vaikka sanoo "pöö" ja nauraa. Nämä tytöt puhuvatniin hiljaa ettei meinaa kuulla ja haluavat usein huomiota sanomalla että joku paikka on kipeänä, esim. pikkurillin pää. Ja sitä sitten itketään. Eipä siinä sinänsä mitään, ihmetyttää vaan miten nämä lapset pärjäävät koulussa kun eivät kestä mitään muuta kun paijausta ja kehumista...