**TAMMITENAVAT uuteen viikkoon**
Heipparallaa!
Eipä näkynyt vielä uutta pinoa tälle viikolle, missäs kaikki taas luuraa?!? :) Hyvä sanoa noin kun itsekin pitänyt hiljaiseloa..
Luin tossa juuri tuota loppuviikon pinoa mut nyt ei sit yhtään muistu mieleen mitä siellä muut kirjoitteli, et sori nyt tulee omaa napaa...
Liitoskivut vaivaa edelleen, vaikka viikonloppu menikin vähän paremmin niiden osalta. Supistellut on nyt vähäsen, kun vielä pari päivää sitten ei ollut supistuksista tietookaan. Ja yöt on mennyt vähä huonosti-väsyttää mut en vaan saa nukuttua. Eilen illalla olin sit niin väsy et nukahdin jo ysiltä! Se on aika harvinaista, oon meinaa ollut sellainen iltakukkuja viime aikoina. Mut nyt onkin sit virkeä olo, ihan hyvä sillä oon tänään iltapäivällä lähdössä tekeen jouluostoksia ideaparkiin! ;)
Huomenna olis neuvola ja sit vajaan kuukauden päästä viimeinen lääkäri ja ultra. Eli mulla menee neuvolat siten, et huomenna (vko 31+1) neuvola, lääkäri 35+jotain ja siitä sit parin viikon päästä ja sit viikon välein. Kyllä tää aika vaan menee nopeesti kun nyt enää yhdeksän viikkoa laskettuun aikaan!
Eipä tässä kai kummempia. Täytyy yrittää houkutella tyttö hetkeksi lepäämään, jos vaikka sattuisi nukahtamaan. :)
Mukavaa viikonalkua muille mammoille ja kirjoitelkaahan kuulumisianne!
satsuma rv 31+0
Kommentit (33)
Tsemppiä Xenalle ja muille joilla on ollut vaivoja sokereiden, paineiden tai mielialojen, suppareiden, töissä jaksamisen ja minkä tahansa asian kanssa!!!
Mulla oli eilen NIIN törkee väsymys ettei mitään rajaa!!! En jaksanut mitään tehdä.Parin tunnin välein sanoin koululaisille että hoitakaas vähä vauvaa kun äidin pitää ottaa pikku tirsat.Onneksi on jo isojakin lapsia huushollissa, kyllä niistä mieletön apu toisinaan on, kun on itte jaksamisen äärirajoilla. Vaikka eritisesti tytön kanssa on kyllä omat ongelmansa, kun ei meinaa totella ja itkee helpolla jos joudutaan asioista juttelee ym.Tyttö on kohta 8v.
Huomenna mies vaihtaa työpaikkaa ja tulot tippuu.Onneksi olen saanu jo joululahjaostokset mallilleen eli sitä ei tarvi stressata, tuplarattaatkin on ostettu ja veronpalautuksia tulee miehelle ihan kivasti.Itse sain pienet mätkyt, jotka on jo maksettu.En siis pelkää tulevaisuutta talouden kannalta.
Mulla ei tee mitään herkkuja kovinkaan mieli, joten voin silloin tällöin kyllä hyvillä mielin syödä suklaata tai mitä huvittaa.Eilen söin suklaalevystä muutaman rivin telkkua katsellessa. Mutta olihan mullakin toissa-neuvolakäynnillä se hurja painonnousu 780g/vko ja sen jälkeen vain 150g/vko seuraavalla käynnillä. Näinhän mulla on aina mennyt raskauden painonnousut, että välillä kipuaa nopeemmmiin ja sit taas tasoittuu. Tokassa raskudessa olin sokerirasituksessa ja siitä selvisin sitten " kuivin jaloin" , muulloin ei ole ongelmia ollut edes sokereissa.
Kiva kun on vähän kirkkaampi ilma tänään-eilen oli ihan kamala keli täällä etelässä ainakin.
rv 30+3
Heippa!
Minulla tulikin sitten maanantai-aamuna äkkilähtö sairaalaan. Olin reilun tunnin verran ollut pystyssä ja sitten meni maailma mustaksi. Koetin siinä tokkurassa kuitenkin mitata verenpainetta, mutta laite näytti tuloksena vain EE, eli ei saanut mitattua. Lisäksi oli pahoinvointia, päänsärkyä ja kylmä hiki.
Soitin ensin äidilleni, joka tuli taksilla tänne ja sitten mentiin samalla kyydillä päivystykseen. Taksissa tuli uudelleen samanlaisia oireita, mutta lievempänä. Mieskin sai palaverin peruttua ja tuli hieman myöhemmin paikalle. Sairaalassa todettiin, että proteiinia löytyy reilusti virtsasta ja alapaine oli 92 (joka siis mulla melkein 20 yli normaalin). Käyrällä kaikki näytti vauvalla kuitenkin olevan hyvin ja hetken siellä maattuani, oli alapaine laskenut 88:n.
Lääkäri vielä ultrasi ja totesi, että vauva voi hyvin ja istukan virtaukset ovat erinomaiset. Kuitenkin jäin tarkkailuun osastolle, verenpaineen ja proteiinin takia. Onneksi päästiin säikähdyksellä ja pääsin jo eilen pois, kun totesivat ettei proteiinia vuorokausikeräyksessä ollut kovinkaan paljoa ja verenpaineet laskivat heti kun muutaman tunnin olin levännyt.
Sen verran tästä kokemuksesta kuitenkin säikähdin, että tänään on esikoinen äitini luona ja huomennakin äiti tulee tänne häntä hoitamaan, jotta saan levättyä. Siinä vain ihmetyttää se, että miten saan sokerit aisoihin, jos en saa liikkua....No, ehkäpä uskaltaudun pikku kävelylle parin päivän päästä. Kyllä tällä hetkellä tuntuu vielä siltä, että pelkkä lepo tekee hyvää ja menenkin takaisin makuulle heti kun olen lounaan saanut syötyä.
Painosta: Minulla on itselleni todella uusi tilanne edessä: Sairaalaosastolla kävin vaalla, joka näytti, että paino olisi laskenut 300 g edellisestä neuvolamittauksesta. Ja siinäkin punnituksessa painoa oli tullut vain 25 g/vko. Kokonaisuudessaankin painoni on tähän mennessä noussut vain reilu 3 kg. Eivät ole neuvolassa eikä sairaalassa tähän asiaan puuttuneet, kun oli lievästi ylipainoa (ainakin sen ensimmäisen neuvolamittauksen aikana, jolloin rv oli jo 9+). Hämärää...
No, toivottelen kaikille hyviä vointeja ja painun takaisin makuuasentoon.
T: Emem rv28 tasan
eilen vietettiin taas tasaviikkoja, tuntuu että aika menee nopeammin koko ajan :)
lyhyesti vain tulin kommentoimaan.
Joku kyseli siitä että meneekö muilla vauva " sykkyrälle" ja tuntuu möykkynä. Mulla tuntuu välillä että vauva puskee ilmeisesti takapuolta niin että tuntuu selvä " patti" ja näkyy kohouma :) jännää ja hauskaa
Joku sanoi että äitiyspakkaus on hiukan poikapainoitteisen värinen. mun mielestä pakkauksen vaatteet oli juuri sopivasti unisex :) oli vihreetä, sinistä, oranssia ja valkoista. etenkin se tutan puku oli ihana. ja se toppapuku. voi voi...
meijän vauvalla on vaatteita kyllä enemmän kuin äitillään. olen hiukan innostunut ostelemaan huuto.netistä käytettyjä vaatepaketteja. hyviä ja halvalla. Niitä olen nyt pessyt ja projektina on vaatteiden silitys ja lajittelu kaappiin ja varastoon. saisi vain virtaa...
tuntuu että kylkiluut repeää kun istuu. välillä tuo meidän tule jalkapalloilija rääkkää äitiä kylkiluihin niin että pauke käy :(
huomenna synnytysvalmennuksen toinen oppitunti. vihdoinkin olen saanut mieheltä " suostumuksen" että tulee synnytykseen. aikani kyselin ja utelin. lopulta kommentoi että " joo joo" :)
kauhea väsymys. eilen otin " omaa lomaa" koulusta ja tuli sitten nukuttua sellaiset 15 tunnin yöunet. viime neuvolassa hb oli 94 joten olen nyt vetänyt rautapillereitä kaksi päivässä. väsy on silti kauhea...
perjantaina sain potkut työpaikalta. uusi ravintolapäällikö soitti ja kertoi asian olevan niin. vakituinen kun olen , irtisanominen on siis laiton ilman varoitusta ja OIKEAA syytä. liitto alkaa ajaa asiaa...ei jaksaisi millään alkaa tappelemaan mutta ei ole vaihtoehtoja.
nyt pitää mennä jatkamaan opintoja. jos jaksaisi... *haukotus*
MiiKaro & Alpo rv29+2
pitkästä aikaa minäkin tänne vauva-lehden foorumille kurkistelen. alussa teidän kanssanne aikaa vietin paljonkin, mutta sitten työt, muutot, netittömyys ym. hommelit ovat vieneet niin paljon aikaani ettei täällä ole ehtinyt käymään. on se niin ihme että kuinka tämä raskausaika on mennyt aivan hurjan nopeaa.. vastahan me plussasimme! :)
minun raskausaikani on sujunut ihmeen hyvin, vauva on voinut koko ajan hyvin ja minäkin suurimman osan aikaa en ole kärsinyt mistään ihmeemmistä vaivoista ja hyvä olo jatkuu edelleen. pieni kokoinen vauva siellä ois tulossa, mutta onpahan vauvelilla vielä kymmenisen viikkoa aikaa saada lihaa luidensa ympärille.
nyt kun olemme vihdoin viimein miehen kanssa asettuneet aloillemme tänne suomen maan kamaralle ja nettikin pitäisi alkaa tällä viikolla pelittämään niin toivon mukaan kerkeän teidän kanssanne tämän loppuajan täällä rupatella. :) ihanaa odotusaikaa kaikille!
// mutsiko ja pikkuinen rv30+3
Tervetuloa vaan takaisin kirjoittelemaan mutsiko, kyllä minä ainakin sinut muistan :). Viimeiset viestini menikin ihan ruskovillailuksi, niin paljon aiheesta innostuin. Mutta hirmuisen hyviä tuotteita ovat mielestäni, ja suosittelen kyllä ehdottomasti!
Noista mielialoista ja niiden vaikuttamisesta vauvaan.... Esikoisellani oli koliikki ja odotusaika oli melko stressaavaa, mietin monesti oliko näillä asioilla jotakin yhteyttä. Seurattuani tätä aihetta lähipiirissä, niin voin sanoa että myös stressaajat ovat saanet tosi rauhallisia vauveleita. Tietysti vauvalla ja äidillä on samat tunteet vauvan olllessa masussa, mutta omia persooniahan nuo ovat. Samaankin perheeseen voi tulla niin erilaisia vauvoja ettei voi kuin ihmetellä. Sitäpaitsi, eihän omia tunteitansa voi vaihtaa.
Mielitekoja meikäläisellä on olleet porkkanat, joka onkin jännä juttu. Olen syönyt aina paljon porkkanoita, mutta esikoista odottaessa niiden syöminen loppui kuin seinään. Ajatuskin porkkanasta eklotti, nyt sitten taas maistuu, ja monta päivässä :). Myös kaakaota tekee mieleni, johtuu varmaan siitä etten juo ollenkaan muuten maitoa ja suklaakin on pannassa kun tuo naama kukkii muutenkin.
Siru- Sofialle onneksi olkoon synttäreiden johdosta!!!!!!
Xenalle haleja kovasti, koeta jaksaa nää loppumetrit, ja keksiä itsellesi sallittuja herrkuja, ja napostelet sitten niitä. Tosi harmi juttu :(.
Emem03, olipas aika pelottava juttu! Yritä vaan ottaa rauhallisesti, teet sitten kun voit vähän paremmin niitä kävelylenkkejä.
Olo on tosiaan sellainen että ollaan raskaana, ja kiukku saatta tulla ihan puun takaa. Voin hermostua siis ihan hetkessä älyttömästi jos sattuu jotain vastoinkäymistä, pelottavaa. Muutaman päivän ajan vaivasi kovasti tuo liikkeellä oleva vatsatauti, tyttö varmaan tuonut sen muassaan päiväkodista. Kiva kun sattui vielä niin että maanantaina oli miehen synttärit, ei ollut meikäläisestä paljon iloa, joutuikin mies passaamaan minua. Noh, täytyy keksiä jotain mukavaa nyt isänpäivänä! Muuten olo on fyysisesti ollut tosi hyvä. Ainoa vaiva mikä tässä raskaudessa on ollutkaan, on nuo levottomat jalat. Välillä tuntuu ihan siltä että jalat on pelkät puupökkelöt joissa ei kierrä veri lainkaan. Inhottavaa, muttei kestämätöntä. Synnytys on myös alkanut jännittämään, ja lueskelinkin tuossa eräänä iltana esikoisen synnytyskertomusta. Huh, huh! Toivotaan että nyt menee helpomman kaavan mukaan! Oli muuten ihanaa että kättäriltä sai tuollaisen yksityiskohtaisen selostuksen synnytyksen kulusta, kätilö oli jopa piirtänyt kuvia hahmottaakseen asiaa paremmin :). Synnärille pitäisi soitella parin viikon päästä ja varata aika keskusteluun. Haikaranpesässä keskustellaan aina etukäteen vanhempien toiveista synnytyksen suhteen, ja ihana paikka se on muutenkin. Mukavaa päästä sinne taas, vaikka viimeksi tosiaan vannoinkin etten tule enää ikinä ;). Mutta nyt muihin hommiin ennekuin kirjoitan taas romaanin.
Mukavia vointeja kaikille tammimasuille!
Mantelihammas toivottaa kera masukin 30+3
Emem03 - toivottavasti asiat ovat nyt paremmin. Tässä vaiheessa kaikki " kummat" jutut säikäyttävät. Onneksi sait apua nopeasti.
Minullakin oli tällä viikolla säikähdysviikko. maanantaina kun tulin kotiin töistä alkoi olo huonota enkä oikein saanut oltua mitenkään päin. Pistävä kipu sivuilla tuli aalloissa ja supparit ahdistivat ihan kamalasti. Lopulta olin niin kivuissa että kyyneleet valuivat poskille. Soitin sitten minun vyöhyketerapia kätilölle, joka asuu tässä ihan vieressä. Halusin vain kysyä, joskos nyt on synnytys käynnissä, mutta hän on niin asiantunteva, että tiesï oireiden perusteella, että tulen käymään samantien pissanäytteen kanssa. Hän tutki näytteen ja tutki mahan ja tuomio oli virtsarakon tulehdus. Sain sen sitten vahvistettua omalla lääkärillä ja olen nyt penisiliini kuurilla. Jos en olisi soittanut hänelle olisin vain maannut sohvalla odottamassa parempaa oloa. Sairaalaan on 40km, joten sinne en olisi ihan heti lähtenyt yksin ajamaan.
Samalla sanoi ihana apurini, että tyttö on nyt kääntynyt pää alaspäin, joten osa kivuista on voinut johtua siitä että kohdun kiinnikkeet ovat venähtäneet tilapäisesti.
Meillä alkaa näköjään kaikilla olemaan pesänrakennus käynnissä. meillä mies on ihan hukassa kun emme oikein osaa päättää miten yläkertaan asetumme tulevaisuudessa. Meillä 5 ja 7 vuotiaat pojat ja nyt tulee tyttö. Meillä on yläkerrassa kaksi lastenhuonetta ja meidän iso makuuhuone. Vaihtoehdot ovat
1) että pojat jakavat ison huoneen ja me otamme sen toisen lastenhuoneen ja tyttö saa oman huoneen.
2) tai että tyttö nukkuu pari ekaa vuotta meidän kanssa
3) rakentaa lisää tilaa taloon - johon kyllä ei juuri nyt ole varaa.
Vaihtoehto 1 on houkuttelevin nyt ja sitten ehkä laajentaa taloa vuoden päästä kun on saanut rahaa säästöön.
Minulla on se onnellinen tilanne, että työpaikka maksaa täyttä palkkaa 6 kk ja sitten menen vasta päivärahoille. Helmikuussa on tulossa maksuun tämän vuoden bonusrahat, ja kun firma on tehnyt huimaa tulosta koko vuoden niin rehellisesti sanoen odotan että saan ihanat remonttirahat tilille.
Nyt on kaikki tavarat kasassa vauvaa varten. Ystävättären kanssa vaihdoimme vaatteita ja nyt minulla on 5 säkkiä vaatteita koosta 56-100. Vaunut on hankittu, huonekalut on kaapissa ja eilen ostin työkaverilta Römerin vauvan turvaistuimen puoleenhintaan. Ei ole käytetty kuin 20 kertaa kun heidän vauva ei tykkää olla autossa. Jees. Luksusta halvalla - sopii minulle.
Terveyden puolesta kaikki on paremmin kuin hyvin (tuosta tulehduksesta huolimatta). Kaikki arvot ovat huippuhyvät. painoa on vain tuo vaivaiset 3,5kg lisää, hampaat ovat huippukunnossa jne. joten tytön odottamine on ilmeisesti erittäin sopivaa minun kropalle.... ainakin tähän asti. Toivon että kaikki sujuu hyvin tulevaisuudessakin.
T. Pia ja pikku myy rv 28
Stage3 ja Mantelihammas: Kiitos sympatioista. Tänään on jo pirteämpi olo kuin eilen, kun makasin ihan koko päivän eilen. Ja tänäänkin tosiaan äiti tuli tänne meille hoitamaan esikoista ja minua, joten aika leppoisaa on ollut.. Tosin olin pystyssä tunnin verran, niin alapaine nousi yli 80. Sitä ennen mittasin pariin kertaan levon jälkeen ja paine pysyi alle 72..
Huonejärjestyksestä muuten, meillä on imaantunut ongelma siinä, ettei meidän makuuhuoneeseen mahdu pinnasänkyä, ellei halua katkaista kulkua vaatehuoneeseen, eteiseen tai meidän sängyn toiselle puolelle.
Noh, keittiö on meillä yläkerrassa joten jos ei maito mulla nouse tälläkään kertaa, niin joudun muutenkin vauvan kanssa nukkumaan yläkerrassa. Ja kaipa me muutenkin joku ratkaisu tähän keksitään.
Stage3: Sinulla vasta pelottavaa tuntuu olleenkin. Onneksi tämäkin selvisi ja sinulla on hyvä ja luotettava ammattilainen lähellä.
Oikein hyviä vointeja kaikille!
Emem03 rv 28+1
Moikka
Viikkoja tänään 31 ja aamulla oli neuvola. Painoa oli tullut kuukaudessa 3 kg lisää ja yhteensä alusta lukien 9 kg! Viime raskaudessa koko aikana tuli vaan 8,5 kg joten aika hurjalta tuntuu!!!
Sf-mitta oli 27, verenpaine 104/62 ja pulssi 145-155. Tulokas on perätilassa. Perätilan suhteen tilanne on ollut samanlainen koko ajan. Siitä asti kun liikkeet alkoivat tuntumaan, ovat potkut tulleet aina alavatsalle. Esikoisen kanssa aikanaan sama juttu. Onhan tässä vielä aikaa mutta sanokaa mun sanoneen että tämä lapsi syntyy vähintään viikon etuajassa ja leikkauksella perätilan vuoksi. LA on 8.1. joten ihmettelen jos ensi vuoden puolelle päästään.
Supisteluja on ihan tosi paljon. Suurin osa kivuttomia, mutta myös joitain kipeämmin nippaavia. Aamupäivät menevät yleensä vielä ihan ok, mutta iltapäivästä ja illasta en pysty viittä metriä kävelemään edes rauhallisesti ettei vatsa vetäisi kovalle. Tukivyö auttaa vähän mutta ei kokonaan. Töissä olen kuitenkin käynyt vielä ja neuvolassakin ohjeistivat vaan lepäämään riittävästi. Synnytystapa-arivo ja siis seuraava lääkäri on vasta 5 vkon päästä, mutta itsellä on tunne että käyn kyllä näyttämässä paikkoja jo aiemmin lekurille.
Olen syönyt aika paljon herkkuja tämän raskauden aikana, mutta nyt on kai pakko vähän hillitä kun tuo paino nousee niin kovasti. Muuten olo on suht ok pientä syysflunssaa lukuunottamatta.
Tässä meidän viimeisimmät :)
ReettaE 31+0
Moikka taas.
Olen unohtanut mitä piti laittaa viestiin, jossa " ilmoittaudutaan" tänne tammitenavien joukkoon.
Olisiko kellään tallella jossain sitä ohjetta? Joku tässä äskettäin mainitsikin, että listaa pitäisi päivittää. Minä en tosin tiedä miten se tehdään, mutta ehkä joku voisi neuvoa? Ja samalla päivittäisin omatkin tietoni sinne...
Taisi täällä olla joku muukin kuin minä, joka vasta lokakuussa rupesi kirjoittelemaan.
T: Emem03
Emem03: lista tammitenavista löytyy varmaan jostain toodeellaa kaukaa, nimi muistaakseni jotain Tammitenavat esittelyt ja la:t... Itse en todella osaa neuvoa miten hienon ja värikkään listan saa tehtyä :/ Mutta ehkäpä joku fiksumpi osaa ;) Taisit myös kysellä, että missä asumme eli Brasiliassa pian kolme vuotta on asuttu!
Hikkaa kyseltiin, meillä ei vielä ainakaan onneksi olla hikoteltu, edellinen masukki hikkas tuon tuostakin eikä se välttämättä aina tuntunut kamalan kivalta!
Satsumalle(ko?) oli tulossa pieni vauva..? Paljonko oli mitat ultrassa kun viimeksi kävitte? Meinaan vaan että taitaa olla meilläkin oikea Helinä Keiju eikä mikään Iso-Iita tämä tulokas, edellinen painoi 2760 syntyessään rv37+0...
Stagella ja Ememillähän oli ollut hurjat kokemukset, hui! Onneksi kaikki on takana ja saitte oikean avun oikeaan vaivaan!
Xenalle halit sokeritestien tuloksista =( Varmaan ottaa pattiin ja rankasti... No, enään pari-kolme kuukautta kurimusta ja sitten saat taas herkutella =)
Mitäs muuta... vaikka mitä olitte kirjoittaneet, nyt ei vain kaikki muistu mieleen, täytyy palata kommentoimaan ajan kanssa!
Miehen kanssa otettiin tuossa jokunen aika sitten yhteen... on se vain kumma, miten ne lasten lääkärissä käynnit " unohtuu" ! Ja kun ei tuon vuosikkaan kanssa oikein voi toisten lääkärikäyntejä hoitaa kun toinen on oikea protoni! Samalla kun sitten siitä päkätin, niin " puhdistin" mieleni kunnolla, sillä mies ei ymmärrä kuinka rankkaa on pyörittää tätä arkea kahden murkun ja yhden protonin kanssa yksin! Hän on ollut viimeisen kolmen kuukauden aikana reissussa yli kaksi kuukautta ja kotona ollessakin työpäivät on lähellä 12 tuntia, joten kamalasti apuja en ole saanut! :/
Sanoin, että jos tätä rataa jatkuu, niin ensi heinäkuussa pakkaan kimpsut ja kampsut ja muutan lasten kanssa takaisin Suomeen, olen yksinhuoltaja mieluummin siellä kuin täällä, siellä on sukulaiset ja ystävät lähellä ja muutoinkin kaikki paljon helpompaa (en jaksa nyt selittää sen tarkemmin)... No, siinä sitten itkettiin puolin ja toisin ja luvattiin hakea kompromissia tilanteeseen. Mies tahtoisi olla vielä vuoden 2009 loppuun, sitten ois talorahat kokonaan tienattu, eikä tarvitsisi lainaa ottaa lainkaan... Onhan se iso juttu, enkä sitä vähättele lainkaan, mutta jos ne rahat tienataan mun psyykeen kustannuksella niin ei kiitos!! Blääh... ei oo helppoo kun on vaikeeta...
Masussa kaikki kunnossa, ens viikon perjantaina on sitten taas ultra ja lääkäri!
Anteeksi omanapainen vuodatus, tällaista tällä kertaa ...
-Allu ja Pupu rv28+
Niin kuin otsikostakin jo näkee, niin hain nyt sitten sitä sairaslomaa. Sen lisäksi, että töissä oleminen on ylipäänsä rankkaa, niin olen lisäksi alkanut kärsimään yövalvomisesta. Sitten stressaa, että jos en nyt nuku, niin miten ihmeessä jaksan töissä. Silloin se uni ei varmasti tule, tulee vaan itku. Yleensä olen selvinnyt 1 tai 1 1/2 tunnin valvomisella keskellä yötä, mutta kaiken huippu oli edellisenä yönä. Heräsin klo 3.30, enkä saanut sen jälkeen nukuttua silmällistäkään. Oli työaamu ja työt alkoi klo 9.
Siinä valvoessani aamuyön päätin, että ei tämä näin voi mennä. Marssin kahdeksalta työterveyshoitajalle, joka oli aivan ihana ja ymmärtäväinen. Kirjoitti heti kyseisen päivän sairaslomaa ja varasi minulle lääkäriajan seuraavalle päivälle. Tänään sitten kävin lääkärillä, joka kirjoitti lomaa 18. päivään asti. Käski tulla käymään uudestaan sitten vielä kerran ennen äitiysloman alkua (29. päivä). Katsotaan nyt sitten menenkö vielä kymmeneksi päiväksi töihin vai käynkö uudestaan lääkärin vastaanotolla.
Joka tapauksessa, nyt on paljon stressittömämpi olo kun pääsee lepäämään silloin kun siltä tuntuu. Miehenikin tuossa totesi, että: " Huomaatkos? Olet koko päivän kiusoitellut minua ja ollut hyvällä tuulella, kun ei ole pakottavaa tarvetta painaa pää kolmantena jalkana töissä." Oikeastaan vasta nyt osaan myöntää, että ei minun jaksamiseni vaan kertakaikkiaan enää olisi jaksanut sitä työtahtia.
Onpas hyvä kun on tällainen vertaisryhmä, jolle voi avautua asiasta kuin asiasta. Kiitos jos olette jaksaneet lukea!
Allulle toivotan jaksamista sinne maapallon toiselle puolelle! Välillä tekee ihan hyvää purkaa vähän paineita parisuhteessakin. Onneksi vaikuttaa siltä, että osaatte puhua asioista miehenne kanssa.
Muillekin toivotan taas mukavaa viikon jatkoa! Itse tulen viimeistään viikon päästä taas kertomaan neuvolakuulumisia.
Hui! Enää kaksi kokonaista kuukautta jäljellä!
Siru-Sofia ja Julle 30+2
Siru-Sofia: Hyvä kuulla, että sait sairaslomaa. On se tärkeintä hoitaa itseään ja tulokasta, eikä turhaan stressata töissä.
Allu: Kiitos vastauksesta ja pahoittelen uteliaisuuttani. Kuulostaa eksoottiselta tuo Brasiliassa asuminen, mutta varmasti myös rankkaa kun mies on koko ajan töissä ja itse kotona. Pääasia kuitenkin, että pystytte miehesi kanssa keskustelemaan asioista.
Minulla on opiskelijakaveri, joka on myös asunut Brasiliassa (oli oppaana siellä) ja puhuu sujuvaa portugeesia.
Kuulostaa siltä, että miehesi on työkomennuksella siellä, onko näin? Olen itse aikeissa tehdä opinnäytetyöni ekspatriatismiin liittyvästä aiheesta ja pidän kaikkea aiheeseen liittyen mielenkiintoisena. Aiheeseen liittyvässä kurssissa jonka kävin viime keväänä oli mainittukin, että useassa tapauksessa ns. epäonnistuminen (lähinnä varhainen paluu komennukselta) johtui työnantajan puutteellisesta tuesta. Eikä siinä yhteydessä siis puhuttu tuen puuttumisesta ainoastaan työntekijälle vaan myös mukana seuraavalle perheelle..
Koko aihe on niin kiinnostava ja siinä riittäisi tutkittavaa ja kehitettävää.
Nyt taas omiin asioihin: Yöllä heräsin kun oli kivuliaita supistuksia. Niitä tuli kolme kappaletta peräkkäin, mutteivät olleet kovin pahoja, joten en niitä pahemmin noteerannut. Tänä aamuna kuitenkin oksensin... Nyt on jo parempi olo ja ajattelin, että tänään voisin jo mennä edes yhdelle rauhalliselle kävelylle, niin saisin noita sokereita laskettua. En vielä haluaisi joutua sinne sairaalaankaan kun tiistaina on kaiken lisäksi synttärit. Eipä niitä varmaan pahemmin juhlita, mutta perheen kanssa haluaisin niitä kuitenkin viettää.
Oikein hyvää viikonloppua kaikille!
Emem03 rv28+2
Raskaudenaikaisia verenpaineita seurataan ja verrataan nimenomaan lähtöpaineisiin, ei niinkään tuijoteta WHO:n suosituksia. Esim. minulla RR 140/85 ei pidetä korkeana, koska normioloissakin alapaine lähempänä 80. Parinkymmenen yksikön nousu alapaineessa antaa aihetta jo seurantaan, mulla tuo raja on 100, jolloin todennäköisesti aloitetaan lääkitys. Edellisessä raskaudessa lääkitys aloitettiin jo rv 13+, loppuajasta popsin Albetolia 800mg/vrk... Missään vaiheessa ei silti ollut proteiineja pissassa.
Tässä raskaudessa paineet on kotimittauksissa pysyneet 130/80-85 luokkaa korkeimmillaan, neuvolassa toki on mitattu jopa 100 alapaineita. Mulle lääkäri sanoi viimeksi ä-polilla, että lääkitys aloitetaan vasta " viimeisessä hädässä" , mulla kun on tiukat virtaamat kohtuvaltimoissa, ei paineita kannata laskea liikaa, koska se taas heikentää verenvirtausta kohtuun.
Sairauslomasta: ehdottomasti kannattaa jäädä heti saikulle jos vähänkään siltä tuntuu. Mulla kans kolkutti omaatuntoa jäädä pysyvästi saikulle jo rv 21+, mutta toisaalta en halua olla puolitehoisena töissä, koska se vain lisäisi stressiä siitä että minunkin työni kaatuvat muiden niskoille, mieluummin olen sitten rehellisesti sairauslomalla. Juttelin asiasta paljon työkavereiden ja osastonhoitajan kanssa, kyllä sinne ehtii vielä töitä paiskomaan lähemmäs 40 vuotta =)
Eilisilta menikin sitten äitiyspakkausta penkoessa, kun lapset halusivat katsoa sisällön läpi uudelleen ja uudelleen... Tyytyväinen olin sisältöön, vaikka ensisilmäyksellä väritys olikin hieman poikamainen.
Mielialoista: ainakaan omakohtaisen kokemuksen valossa ei näytä olevan vaikutusta lapsen luonteeseen ym. Edellisessä raskaudessa olin nimittäin melko vauhko ennenaikaisen synnytyksen uhkan ym. vaarojen vuoksi, silti tuo 3,5v on oikea rauhallisuuden perikuva =)
Eipäs muuta tähän hätään!
aksiina 27+0 (yhtäkkiä se 30 rv:n rajapyykki tuntuu taas niin pirun kaukaiselta...)