Kamalaa, päiväkodinjohtaja sai minut puhelimessa itkemään :-(
Tämmöistä. Soitin päiväkodin johtajalle ihan vain kysyäksen hoitomaksuista. Kerroin meidän perheen tilanteen, eli esikoinen aloittaa hoidon nyt vajaa kaksivuotiaana ensi viikolla. Jään äitiys-lomalle 13.11, ja ajattelin varmuuden vuoksi pitää hoitopaika osa-aikaisena sen jälkeen. Tämä ihan vain siksi, että meille tulee talvilapsi (la 19.12) ja mikäli silloin esimerkiksi pakastaa 2 viikkoa putkeen kovasti, olisi esikoinenin jumissa kotona ilman mahdollisuuksia päästä ulos saatikka nähdä kavereita. Ajattelin tosiaan ihan vaan, että pääsisi kerran tai pari viikossa tarhassa käymään, ettei kiintymyssuhde kavereihin ja hoitajiin katkeaisi.
Yhtäkkiä tämä johtaja kysyi lapsen ikää, ja vastattuani sanoi " ai hän on niin pieni vielä" . Kysyin, että mitäs tuo tarkoitti? Hän siihen, että " niin no, ajattelin vaan, että toivottavasti lapsesi ei sitten tunne itesään hylätyksi kun JOUTUU tarhaan, vaikka uusi lapsi on kotona äidin kanssa" . Meinasin KUOLLA!! Tietenkin lapsi menisi tarhaan vain, jos ITSE HALUAA!! En minä tässä itselleni mitään ihmeen iisipäiviä yritä järjestelyllä kalastella, vaan ihan vaan ajattelin toiselta kannalta: ehkä lapsi kokee rangaistuksena ennemminkin sen, että kun pikkusisarus syntyy, sitten hän ei enää pääsekään mihinkään ja äitikin vaan imettää eikä tule edes leikkimään ulos.
Laitoin tämän tilityksen jo taaperopuolellekin, mutta pistetään tännekin, kun on enemmän kävijöitä...
Johtaja sitten totesi (tämän itku kurkussa selitettyäni) kylmällä äänellä, että " niin, meillähän on vielä TOISTAISEKSI tämä subjektiivinen päivähoito-oikeus, joten on ihan oma asianne, miten toimitte" . Eli vihjasi mielestäni kuitenkin ihan suoraan, että laiska äiti, joka ei jaksa hoitaa kahta lasta kotona.
Taidanpa perua ajatukseni ja solmia päivähoidon sittenkin vain siihen saakka, kun jään äitiyslomalle. Yritän sitten löytää lapselle muita virikkeitä. En halua, että kaikki päiväkodissa ajattelevat, että siitä hyvästä että lapseni on siellä ehkä 7 päivää kuussa, olen huono ja itsekäs äiti.
Itkettää vieläkin! Tällaista tämä raskaus on, vaikka kai pitäisi jättää tuo tulkinta omaan arvoonsa... Kun todellakin ihan käsi sydämella ajattelin VAIN lastani! Itse hoitaisin mielelläni molemmat kyllä kotona.
Kommentit (168)
Menkää lapsen kanssa kotipihalle, jolloin vauva voi nukkua sisällä (paitsi jos asutte jossain slummikerrostalossa). Viikonloppuisin sitten ulkoilet esikoisen kanssa pää kenossa, jos se nyt on niin korvaamatonta. Muutenkin moni on synnytyksen jälkeen niin heikossa kunnossa pari viikkoa, että jää esikoisen kanssa ulkoilut aika vähiin. Etenkin jos luuseri-isä ei vaivaudu pitämään edes isyyslomaa.
esikoinen työnnetään pois, kun vauva tulee. On todella naiivia väittää, että kaverit merkkaisivat 2-vuotiaalle enemmän kuin oma äiti. On tainnut jäädä kehityspsykologia vähän retuperälle sinulla.
isyyslomaa.
t. 12
Vierailija:
Kai nyt voi edes tehdä lyhyttä työpäivää, jos ei jostain syystä isyyslomaa voi pitää. Tosin isyysloma on ihan laissa, joten en kyllä ymmärrä, miksei voisi sitä pitää.
" slummikerrostalossa" ja isä on " luuseri" .
Mutta siitä huolimatta olen tämän päiväkodin työntekijän kanssa samaa mieltä.
Ehkä olisi hyvä tilaisuus miettiä asiaa vielä uudelleen? :)
Jospa sua vaan jännittää tuleva elämä kahden lapsen kanssa. Minua ainakin jännitti. JA oli vaikea etukäteen kuvitella, että miten se arki kaikkineen sujuu kahden kanssa. Mutta kyllä se sujui, välillä hyvin ja välillä hyvin huonosti, mutta sujui kuitenkin. Jos minä pystyin siihen, niin takuulla pystyt sinäkin :)
Ja minä olen samassa veneessä sinun kanssasi, toinen lapsi syntyy tammikuussa. Esikoinen on kuitenkin jo silloin 4-vuotias.
Ei tulisi mieleenkään varata lapselle hoitopaikkaa, varsinkin kun tiedän kuinka täyttä siellä nytkin on.
Tänään vein lasta hoitoon (hän viihtyy siellä erinomaisesti) ja kysyin että olisiko sittenkin ollut mukavampi jäädä kotiin? Vai haluaako mieluummin mennä hoitoon kavereiden luokse?
Vastaus oli yllättävä: hän olisi mieluummin kotona. Kun hoidossa on kuulemma kauhea tohina koko ajan, ei saa rauhoittua. Tämä oli minulle yllätys. Olin ajatellut että lapsi ei voi sietää tylsää kotielämää. Mietityttää tietenkin tuo toisen lapsen syntymä ja sen jälkeinen kotielämä.
Kysyin vielä että kumman kanssa mieluiten olisi kotona, isän vai äidin. Lapsi vastasi että molempien. " Että tehtäisiin sitten yhdessä kotihommia" . Kaikessa yksinkertaisuudessaan tuo lause muutti minun mielikuvani lapsen toiveista täysin.
Ja kyllä esikoinen kokee jossain määrin hylätyksi tulemista jos hänet viedään hoitoon kun äiti ja isä ovat vauvan kanssa kotona.
En kannata subjektiivista päivähoito-oikeutta, koska sitä käytetään väärin. Ja ihmettelen sinunkin henkistä tasapainoasi, jos tuollainen asia saa sinut itkemään.
Älä kuormita päivähoitoa jos olet itse kotona.
li olikin jo tammikuun alussa sen verran isompi että päästiin koko joukko ulkoilemaan. Ja jos oli kovia pakkasia oltiin sisällä. Ei sitä 2- vuotiastakaan kyllä 20 - 30 asteen pakkasilla viitsi ulos viedä. Pidä esikoinen kotona ja anna nauttia kotona olemisesta, ehtii sitä myöhemminkin päiväkodissa saamaan virikkeitä.
Toivon totisesti et ap ei lue tätä ketjua. Ja jos niin on niin olet oikeassa ja pidä pääsi.
Jos alottaja on väsyny miksei voi ottaa hoitajaa kotiin muutamana päivänä kuussa???
poikani pois hoidosta (ryhmis) pikkusiskon synnyttyä. Sisko syntyi juuri ennen joulua, poika oli ryhmiksessä sen kauden loppuun eli jouluun asti ja jäi sitten kotiin. No, lapsiparka itki ekat 6 kk lähes joka päivä että " äiti, milloin minä pääsen taas hoitoon..." Ja me käytiin srk:n perhekerhossa, MLL:n perhekahvilassa, leikkimässä kavereilla joilla oli lapsia, mummolla jne... Virikkeistä ei ollut puutetta, ei myöskään äidin sylistä koska tyttö oli tosi helppohoitoinen vauva ja mulla oli aikaa olla pojan kanssa. Luettiin, leikittiin, ulkoiltiin jne. Toinen vaan kaipasi rakkaita leikkikavereitaan... lopulta soitin hädissäni ryhmikseen ja kysäisin sopiiko tulla heidän kanssaan ulkoilemaan kun pojalla on niin kova ikävä... onneksi saatiin mennä, käytiinkin sitten leikkimässä siihen asti kunnes poika 3 täytettyään aloitti srk:n päiväkerhon ja sai sieltä uusia kavereita.
Kunpa muutkin valistaisivat lasten vanhempia samalla tavalla, niin vanhemmat oppisivat ottamaan vastuuta omista lapsistaan.
lapsensa virikehoitoon, vaikka kaikki lapset syntyneet ajalla marras-helmikuu?? Ei tainnut saada ja lasten isäkin oli enimmän ajan rintamalla, eikä kotona viemässä lapsia puistoon. Oli se vaan helppoa silloin, nyt vaaditaan jo ihan yli-inhimilliset voimat että saadaan kaksivuotias pidettyä tyytyväisenä ja äiti levänneenä ja iloisena!
Ehkä se sama, joka veisi terveen 2-vuotiaan päiväkotiin, jotta saa olla kahdestaan vauvan kanssa kotona. En arvosta tuollaista.
Jotkut kaksivuotiaat voi ihan hyvin jo kaivata kaveriseuraa - ja eikö äidin jaksaminen ole tärkeää myös? Meillä 2,5-vuotias oli muutaman kuukauden päivähoidossa vauvan syntymän jälkeen - oli erittäin hyvä ratkaisu. Vauva valvotti kaikki aamuyöt ja olin itse todella ryytynyt päivisin. Kun vauva alkoi nukkua paremmin öitään ja rytmi selkiytyi, otin esikoisen pois hoidosta. Ihan turha lässyttää mistään isyyslomista - ei paljon auta kolmen viikon isyyslomat ruljanssin pyörittämisessä. Esikoinen ei todellakaan kärsinyt tästä järjestelystä, tykkäsi olla hoidossa, ja oli iloinen ja tyytyväinen myös kotona hoitopäivän jälkeen. Ei ollut mitään mustasukkaisuusdraamoja tms.
Voisitte joskus olla vähemmän yksisilmäisiä ja katsoa asioita monelta eri kannalta! Tee vain ap omat ratkaisusi ja sano suoraan niille päivähoitojohtajille, mitä mieltä olet. Ne eivät ajattele sinun tai lapsesi parasta - tärkeintä on kunnan rahatalous. Törkeää syyllistää tuolla tavalla!!!
Ei ollut kovin asiallista pvk johtajan puolelta.
Eihän siinä mitään pahaa ole jos 2 vuotias on hoidossa muutaman päivän viikossa.
Kyllä on ahdasmielistä porukkaa!!
Ja sille jonka muksu ei saa hoitopaikkaa...on kyllä harvinaista Suomessa ettei hoitopaikkaa järjesty. Sehän on kaupungin tai kunnan velvollisuus. Kyllä meillä järjestyi ihan päivän varotusajalla ja vieläpä vuoropäiväkoti.
Tosin, taitaa ne henkilökemiat vaikuttaa siihenkin.
Jos esittää asiansa kiroillen ja nyrpeällä naamalla, niin kukapa semmoista auttaa haluaisi!!
Vaikka olisittekin erimieltä apn kanssa, voi asian ilmaista nätistikkin, miksi tuotatte toiselle lisää mielipahaa? Sinä joka mainitsit apn henkisestä tasapainosta? Mikä sinä olet tekemään diagoosia, tunnetko aptä? Oletko itse ollut hormoonihuuruissa raskausaikana? Jos et, niin ei voi mitään, minä kyllä olin erittäin herkkä raskausaikoina.
AP!!! Voimia äläkä loukkaannu näistä ilkeistä viesteistä, teette juuri niin kuin teille on parhaaksi. Itse en veisi noin pientä päiväkotiin vauvan synnyttyä, mutta tiedän meidän perheen tilanteen ja se oli meille oikea ratkaisu.
Hyvää loppukesää perheellesi :)
OMG!
Uusavuttomuutta parhaillaan!
Ei sitä hoitoa nyt käsittääkseni vauvan syntymän takia olla aloittamassa.
hoitajien aika menee vaipanvaihtoon ja perushoitoon ja kaaoksen hallintaan. ihan oikein johtajalta sanoa suoraan sulle se mitä siellä päiväkodissa kuitenkin ajatellaan. Eihän hän ilmaissut asiaa edes rumasti. kumman usein näissä tilanteissa lähdetään siitä että lapsi on muutaman päivän kuukaudessa hoidossa ja pikkuhiljaa sekä päivät lisääntyvät että hoitopäivä pitenee, kuinkas ollakaan, kohta muksu onkin ihan täysaikaisesti hoidossa. " kun se siellä niin hyvin viihtyy..." ei ole 2-vuotiaan tai vanhemmankaan lapsen paikka päättää milloin hän on hoidossa tai kotona, eli mikä on lapselle parasta, se on vanhemman VASTUULLA!
kun uusi vauva syntyy. Itsekin hiukan mietitytti se pari viikkoa, kun ei päästä vielä kaikki ulos, mutta sitten tosiaan tajusin, että mieshän on isyyslomalla. Ajatuksena olisi heti kun vauvan kanssa pääsee liikenteeseen lähteä kerhoihin 2 krt viikossa ja muuten saavat nämä oman kodin virikkeet piisata. Älä suotta pahoita mieltäsi moisesta. Sivukommenttina tähän, että itse olen joutunut 2 kertaa kieltäytymään työpaikasta, kun en saanut lapsia hoitoon ja tätä seliteltiin juuri näillä lapsilla, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona, mutta lapset hoidossa. Onneksi kuitenkin raskaustesti näytti pian plussaa, eli sillä ratkesi tuo oma ongelmani tällä kertaa...