Kuinka kauan kestää vieroitusoireet mielialalääkkeestä (Venlafaxin)? Kauhea olo :(
Olen lopettamassa Venlafaxinia 75 mg:n annoksesta (joka siis varsin pieni), lääkäri neuvoi, että joka toinen päivä jätän ottamatta tabletin.. Nyt toinen tabletiton pv ja olo kauhea. Oksettaa, hikoiluttaa, itkettää, ärsyttää, väsyttää, kolottaa, huimaa jne.. olo on sellainen, että tulen varmasti itkemään ne kaikki puolentoista vuoden itkut pois, joita en ole saanut lääkityksen aikana itketyksi :(
Kommentit (209)
On varmaan todella syvältä tuostakin vieroittautua, mutta yritäpä eroon bentsoista. Ei pitänyt kahden viikon kevyen käytön jälkeen tulla mitään riippuvuutta, lääkäritkin puhuvat yleisimmin 6-8 viikosta, jonka jälkeen on melkoisella varmuudella tämän myrkyn pihdeissä. Otin unettomuuteen.
Koko ajan väsyttää, on ärtynyt ja voimaton olo, kävelykin tuotti aluksi tuskaa ja tasapaino heitteli. Tässä on vasta noin viikko vähennelty, nyt otan naurettavan pieniä määriä (5mg opamox x 1-2 x pvä) mutta kai herkkänä ihmisenä tämäkin saa minut aivan sekaisin. Että pitääkin olla joskus naiivi ääliö.
Mulla nyt sama juttu.
Mulla tuli nyt vasta neljäntenä päivänä ihan kamala olo...ahdistaa,masentaa,vituttaa,hiki lentää,krapulainen olo, ei saa nukuttua :( Voikohan lopettaa niin,että avaa kapselin (sisällä 6 pilleriä) ja vähentää pikkuhiljaa ensin jättää kapseliin 5 pilleriä viikoksi sitten 4 yms..tuntuu liian rajulta tämä joka toinen pv ottamatta
Avaa Se kapseli ja ota puolet pikkutableteista pois ja laita kiinni. Ammattitaidoton lääkäri sulla. Jos silti huippaa niin ota vaan kaksi raetta pois. Annos pitää laskea hitaasti niin ettei noita oireita tule kun minimaalisesti sitten kun olet ottanut viimeisen kerran. Vaikka sitten minitabletti kerralla vähennettynä.
[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 09:10"]
Mulla nyt sama juttu.
Mulla tuli nyt vasta neljäntenä päivänä ihan kamala olo...ahdistaa,masentaa,vituttaa,hiki lentää,krapulainen olo, ei saa nukuttua :( Voikohan lopettaa niin,että avaa kapselin (sisällä 6 pilleriä) ja vähentää pikkuhiljaa ensin jättää kapseliin 5 pilleriä viikoksi sitten 4 yms..tuntuu liian rajulta tämä joka toinen pv ottamatta
[/quote]
Minä lopetin Venlafaxinin näin, lääkärin kanssa yhteistyösä. Efexorissa ei näitä pieniä pillereitä ole vaan jotain rouhetta mutta Orionin Venlafaxin sisältää 6 (75mg) tai 12 (150mg) pikkutablettia per kapseli. Tein itselleni lääkkeet aina viikoksi eteenpäin niin että avasin kapselit ja laskin että vähennän yhden pikkutabletin joka kolmas päivä. Viimeistä annosta, eli kapselia jossa oli yksi pikkutabletti, söin vähän pidempään että elimistö ehtisi tottua siihen. Oireet olivat silti kamalat, mutta siedettävät.
Itse lopetin Venlafaxinin psykiatrilta kysymättä "seinään" 225mg annokselta. 2 viikkoa tunsin olevani zombie, eli aika hitaalla kävin fyysisesti ja psyykkisesti. Kun oireet lakkasivat en huomannut parannusta tai huononnusta edelliseen, joten taisin kuulua niihin 3/4, jotka kuulemma syövät masennuslääkkkeitä turhaan. Uusin psykiatri sitten lopetti hoitosuhteen potilasta näkemättä (kuulin vahingossa kun juttelivat hoitajan kanssa). Mielelläni maksaisin tuon lääketehtaan maksaman provision lääkärille ns. pimeänä, ettei tarvitsisi turhaan syödä mahdollisesti vahingollisia lääkkeitä. Nyt on sitten yksi kappale lisää hulluja keskuudessanne. Olisinpa edes avohoidossa, muttei ole varaa maksaa sitä 140€/käynti, niin ollaan sitten ilman.
Moikka kaikki!
Ja ekaksi,kiitos kaikille viesteistä. Mulle määrättiin venlaa 1,5v sitten vaikeaan depikseen ja ahdistukseen. Sivussa kyti anoreksia,joten olin ehdoton siinä,että paino ei saa nousta lääkkeiden takia(ts. Ruokahalu lisääntyä). Lekuri oli hädissään,keikuin itsarin partaalla ja venlaan päädyttiin.
Hyvin tuo toimi snadimmilla annoksilla (75-112,5mg) mutta as usual,psyka lähti hinaamaan annosta tuonne 250+mg niin en enää pysynyt tolpillani. Aivan poikki. Nukuin 16h/vrk. Saavutus sinänsä,olin töissä samaan aikaan. Kesti yli vuoden (!!!) Saada 4vkon sairasloma,jonka aikana sitten päätin,että kun olen itse titrannut lääkettä alaspäin jo tässä viime viikkoina,niin yritetään olla ilman. Mua pelotti enemmän venlan vaikutukset kuin masennus. Vaikein oli tuo väsymys ja yöllinen hikoilu. Valuin hikeä kuin maratoonin jälkeen,vaatteet vaihtoon 3xyö.
Nyt otan 37,5mg joka toinen pvä. Unet todella eläväisiä, painajaismaisia-tietenkin. Yöhikoilut vähentyneet, mutta satunnaisesti vieläkin vaihtelen ryysyjä yöaikaan. Ihan tolkutonta syömistä yleensä iltaisin,aiemmin tätä ei ole ollut. Lisäksi mielialan muutoksia melko pienistä syistä.
Oli miten oli, näiden kanssa pystyy elämään. Mulle tuo hikoilu oli jotenkin niin lamauttavaa,että oli pakko lopettaa lääke.millä hitolla voi olla töissä, kun yöt menee heräillessä jatkuvasti.sivussa mulla on zopinox nukahtamiseen ja opamox jos olo käy mahdottomaksi.
[quote author="Vierailija" time="24.03.2012 klo 22:40"]
Vieroitusoireita.
ap
[/quote]Terv . työntekijänä väittäisin, että jos jollekin ei tule niitä vieroitusoireita, hänellä on lisänä muu lääkitys tai sitten puhuu omiaan.
Minulle tehtiin ilkeästi, kun jouduin suljetulle hoitoon psykoottisuuden takia. Söin venlaa 150 mg annoksella ja päättivätkin, että se ajetaan alas. Sain eka viikon venlaa 75 mg kapselin ja sitten en saanut enää ollenkaan. Olo oli helvetllinen eikä minua uskottu, kun sanoin, että huono olo johtuu liian nopeasta lopetuksesta. Osastolla oksetti ja huimasi ja kesti viikkoja, että totuin olemaan ilman lääkettä. Tilalle sainkin sitten risperdalia. Ei ne asiantuntijatkaan aina tiedä eikä varsinkaan usko, kun puhuu vieroitusoireista. Vai onko niin, ettei osastolla kunnioiteta potilaan näkemystä asioista. Itkin ja rukoilin sitä lääkettä, kun oli niin fyysisesti paha olo.Ei tippunut.
Mä lopetin 225mg seinään. En suosittele kenellekään! Lopetin siksi, että olo oli niin hyvä, että luulin parantuneeni. Mutta olo olikin hyvä siksi, että olin ottanut lääkkeet. Kaksi viikkoa oli aivan järkyttävää, huimasi, heikotti, ruokahalu lähti, väsytti, oli tosi sekava olo. Se raivo, mikä alta paljastui säikäytti sekä itseni että silloisen kumppanin. Nyt taas kilitisti 225mg, nostokin oli puoli vuotta omatoimisesta lopetuksesta suoraan 225mg, mitä sitä hidastelemaan! Ikinä en voi lopettaa, en ole ihminen ilman Venlaa.
Minä olen syönyt vuoden alusta Venlaa ja annostus on nyt 75mg/pvä. Usein pilleri myöhästyy jopa 3-4 tuntia, mutta en ole saanut mitään oireita. Mielestäni aivan mahtilääke ahdistukseen, masennukseen ei ole sen sijaan juuri vaikuttanut muuten kuin ehkä antamalla toimintakykyä vähän takaisin. Minulla vaikea masennus.
Onko kukaan huomannut äkillistä väsymisen lisääntymistä venlafaxinin vähentämisen yhteydessä?
Olen syönyt tätä 9 vuoden ajan, annos on ollut 300mg/vrk. Halusin lääkkeestä eroon vuonna 2010, ja silloin annosta laskettiin illan osalta 150mg -> 75mg.
Muistikuva on, että vieroitusoireet eivät olisi olleet pahat. Jotain vapinaa ja väristyksiä.
Piti vähentää lisää, mutta elämäntilanteen tuomien muutosten takia sitä lykättiin. Lääkärikin vaihtui MTT:stä terveyskeskuslääkäriin, jonka olemattomalla avustuksella halusin vähentää lisää vuonna 2012.
Se ei kuitenkaan sujunut hyvin, ahdistukset ja pelkotilat (alunperin paniikki oli merkittävä syy venlafaxiin) voimistuivat. Palasinkin takaisin 225mg annokseen.
Nyt olen tarttunut taas haasteeseen ja pudotin aamun 150mg:n 75mg:hen 4 päivää sitten. Nyt on menossa 5. Päivä annoksella 75mg aamu + 75mg ilta.
Muuta en ole huomannut, mutta toisesta aamusta alkaen olen ollut järkyttävän väsynyt. Aamulla Jämsän kyllä herätä kello 7:n jälkeen, mutta sitten pari tuntia myöhe!!in iskee se väsy ja pilkin silmät ristissä aina jonnekin 15-16 tienoille, jolloin olo normalisoituu.
Ei brainzappeja, ei mitään ihmeellisiä värinöitä, ahdisteluita mutta tuo väsymys. Perheellisellä todella kiusallista kun silmät ei pysy auki!
Itse aloitin venlafaxin ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen, kävin pitkään psykiatrilla sairaalloisen mustasukkaisuuden ja ahdistuneisuuden takia, ikinä ei diagnosoitu varsinaisesti synnytyksen jälkeiseksi masennukseksi vaikka sitä se varmaan oli.
Psykiatri määräsi alkuun 37,5 mg ja lopulta se nostettiin 75 mg --> 150 mg koska oireet palasivat kun keho tottui määrään. Lääke teki tehtävänsä, mustasukkaisuus hävisi ja paniikki kohtaukset myös ja ajattelimme mieheni kanssa että nykyajan lääketiede on taivaanlahja.
Nyt vasta vuoden lääkettä syöneenä avioliittomme vetelee viimeisiään, lääkkeen aiheuttama tunnekylmyys ja libidon heikkeneminen on ajanut meidät erilleen ja mieheni sanoo että minusta ei ole jäljellä enää samaa ihmistä johon hän rakastui. Ja tämän pystyn kyllä allekirjoittamaan, olen pitkään sanonut että lääke tekee minusta muukalaisen.
Nooh, tähän kaikkeen kyllästyneenä menin eilen riidan päätteeksi tyhjentämään lääkkeni vessanpönttöön, parisuhteen eteen on tehtävä töitä ja lukemani perusteella seuraavat kuukaudet tulevat olemaan aika rankkoja..
Vierailija kirjoitti:
Itse aloitin venlafaxin ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen, kävin pitkään psykiatrilla sairaalloisen mustasukkaisuuden ja ahdistuneisuuden takia, ikinä ei diagnosoitu varsinaisesti synnytyksen jälkeiseksi masennukseksi vaikka sitä se varmaan oli.
Psykiatri määräsi alkuun 37,5 mg ja lopulta se nostettiin 75 mg --> 150 mg koska oireet palasivat kun keho tottui määrään. Lääke teki tehtävänsä, mustasukkaisuus hävisi ja paniikki kohtaukset myös ja ajattelimme mieheni kanssa että nykyajan lääketiede on taivaanlahja.
Nyt vasta vuoden lääkettä syöneenä avioliittomme vetelee viimeisiään, lääkkeen aiheuttama tunnekylmyys ja libidon heikkeneminen on ajanut meidät erilleen ja mieheni sanoo että minusta ei ole jäljellä enää samaa ihmistä johon hän rakastui. Ja tämän pystyn kyllä allekirjoittamaan, olen pitkään sanonut että lääke tekee minusta muukalaisen.
Nooh, tähän kaikkeen kyllästyneenä menin eilen riidan päätteeksi tyhjentämään lääkkeni vessanpönttöön, parisuhteen eteen on tehtävä töitä ja lukemani perusteella seuraavat kuukaudet tulevat olemaan aika rankkoja..
Älä nyt vaan missään nimessä lopeta Venloja seinään!
Alkuun 37,5 1 kk ja 75 mg 1 k. 150 mg n. vuosi,sitten reilu 1 kk 75 mg ja nyt viikko ilman lääkettä. Tiesin, että oireet lääkkeen lopettamisen jälkeen ovat pahemmat kuin aloituksen, mutta...huh, huh. Oireina: sähköiskumaiset sähäykset päässä silloin tällöin pitkin päivää, vilunväristykset ja vuoroin hiki, aggressiivinen käytös hetkittäin (puheet, tavaroiden heittely), unettomuus ja nukkuessa painajaismaiset unet, ranteiden puutuminen, kävellessä tasapaino heittää, kirjoitusvirheet ja muistiongelmat, ylävatsan turvotus, itkuisuus ja raivo vuoron perään, ruokahaluttomuus ja halu vetäytyä yksikseen. Tässä nyt kauhistelen ,että kauanko tämä kestää, koska töissä pitäis kyetä käymään. Kun lääkitys oli annoksella 150 mg vuoden ajan -> se oli loistava lääke ja ilman sitä en olisi selvinnyt. Oireita on helpottanut vähän: joogatunti, reipas kävelylenkki ulkona, kuuma suihku ja se, että on voinut kertoa muille mikä fiilis on.
Minulla on pitkä Venlafaxin-historia takana. Aloitin 12 vuotta sitten 300mg:n päivittäisellä annoksella ja jatkettuani tuota vuosia, vähensin terveyskeskuslääkärin avustamana ensin 150 + 75 + 37,5mg, sitten 150 + 75, sitten toinen 150 myös 75:n tasolle 37,5:sten avulla. Tähän pääsin 5 vuotta sitten.
Jos muistan poikein, vähennys sujui melko kivuttomasti. Kävin töissäkin koko tuon ajan.
Sitten jämähdin 75 + 75 -tasoon, josta en ole uskaltanut pudottaa. En ole uskaltanut, koska hoitokontaktia ei ole ja terveyskeskus toimii vain uusivana automaattina. En siis saa 37,5mg:n tabletteja joilla voisi puolittaa annoksia.
En myöskään tiedä, olenko enään masentunut. En kai ole. En ainakaan perinteisten seulojen mukaan. Tämä on tietenkin oma subjektiivinen näkemykseni.
Vai onko kaikki venlafaxin suomaa olotilaa?
Nyt kuitenkin päätin kokeilla rakeiden poistoa kapseleista. Niin monta esimerkkiä ketju sisälsi.
Otan sekä aamu- että ilta-tabletista rakeen pois per viikko. Eli annos putoaa viikoittain, kunnes jäljellä on iltarae ja aamurae. Näistä sitemn toinen pois ja yhdellä rakeella vielä hetki.
Kahdessa kuukaudessa pitäisi olla irti täsä myrkystä. Kuulostaako realistiselta?
Syönyt tasan vuoden 150mg annoksella. Nyt kuusi päivää 75mg annoksella, ja lopetusoireet päivä päivältä pahemmat, mutta onneksi ainoina oireina sähköiskut, uneliaisuus, lievä pahoinvointi ja levottomuus. Tunne-elämässä en ole huomannut muutosta. Toivon, että sähköiskut ja pahoinvointi loppuisivat pian. Kun olo helpottaa, vähennän taas 37,5mg.
En kuitenkaan kadu lääkkeen ottamista ja aloitan tarvittaessa uudellen, sillä henkiset masennusoireet ovat minulle ikävämpi vaihtoehto kuin lääkkeen fyysiset aloitus- ja lopetusoireet.
Itse avasin aikoinaan ne kapselit, söin alkuperäistä efexoria ja vähensin sieltä kapselista aina vähän kerrallaan niitä muruja. Sen takia lopetus oli helppo. Siinä rinnakkaisversiossa ei niitä pikkumurusia taida olla.
Vierailija kirjoitti:
jos käsketään ottaa joka toinen päivä, otat ma, ke, pe jne...
Ja numeroilla jos saman ilmaisee, niin otetaan vaan päivinä 1., 3., 5. ja 7.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos käsketään ottaa joka toinen päivä, otat ma, ke, pe jne...
Ja numeroilla jos saman ilmaisee, niin otetaan vaan päivinä 1., 3., 5. ja 7.
Kirjaimilla ilmaistuna: a, c, e ja viimein g
Mulla eka viikko menossa, eli lopetin 2x12,5 vaiheessa. Ihana tunne kun on saamassa itsensä takaisin! Lähdin lääkkeen lopetukseen ( lääkärin tuella) kun venlafaksiini aiheutti jatkuvia univaikeuksia, luovuuden ja kirjoittamiskyvyn katoamista, päänsärkyä ja yleistä henkistä latteutta. Mulla lääkitys toimi kyllä ahdistukseen mutta ei masennusoireisiin. Onneksi täältä löytyy kohtalotovereita, kun aloin jo luulla että nyt on jokin muu minussa pahasti vialla. Näiden todistusten perusteella, kiitokset niistä, siis onneksi vain vieroitusoireet! Mulle muuten psykiatri neuvoi jo 15 v sitten sen kapselin avaamista jotta aloituksen voi tehdä hitaasti. Tuolloin en aloittanut mutta tällä kertaa kyllä, ja tuli syötyä näitä kaksi vuotta.