Kuinka kauan kestää vieroitusoireet mielialalääkkeestä (Venlafaxin)? Kauhea olo :(

Vierailija kirjoitti:

Ei varmaan kannata tuollaista syödä, onneksi en syö lääkkeitä vaan koen oloni sellaisena kuin se on.

Ihmisen tunteita voidaan purkaa tuntemalla ne ahdistuksen ja masennuksen syyt.

Ei lääkitsemällä oireita.

Jos olisit vakavasti masentunut, söisit lääkettä huvitti tai ei...

Ei niitä tunteita niin vain pureta, eikä se auta kaikkia. 

Tyypillinen asiasta mitään tietämättömän vastaus.

Up.

et ole ainoa.mulla on 150mg samaa laaketta,ei ole auttanut ja haluaisin lopettaa sen.neuvoa en ole saanut.koko hoidon asian ollut kamala olo.kun tietas miten lopettaa?

Oletteko lopettaneet niin että olette vähentäneet niitä pieniä "kuulia" sieltä kapselin sisältä? Esim. Eka viikko 1 pieni tabletti pois ja kapseli kiinni ja syö sitä kaks viikoa ja sitten toinen viikko yksi pieni tabletti taas pois ja sillä taas kaks viikkoa jne... kunnes on yksi tabletti jäljellä kapselin sisällä ja syö sitä vielä kaks viikkoa ja siitä kokonaan lopetus? Mutta miten sen kapselin saa pysymään kiinni, kun kerran kokeilin se jää löysäksi :/ En sitten uskaltanut ottaa sitä.

Ihmettelen kirjoitti:

Oletteko lopettaneet niin että olette vähentäneet niitä pieniä "kuulia" sieltä kapselin sisältä? Esim. Eka viikko 1 pieni tabletti pois ja kapseli kiinni ja syö sitä kaks viikoa ja sitten toinen viikko yksi pieni tabletti taas pois ja sillä taas kaks viikkoa jne... kunnes on yksi tabletti jäljellä kapselin sisällä ja syö sitä vielä kaks viikkoa ja siitä kokonaan lopetus? Mutta miten sen kapselin saa pysymään kiinni, kun kerran kokeilin se jää löysäksi :/ En sitten uskaltanut ottaa sitä.

EDIT: Mulla siis 75mg tuota lääkettä ja 4 vuotta tulee kohta, kun tuota olen ottanut.

Nosto.

Olen käyttänyt Venlavaxunia noin parikymmentä vuotta ja elänyt tunteettomana ruumiina, Nyt olen lopettanut kahden kuukauden aikana 300mg. 75mg.lla ei vielä haittaavia oireita, nyt 5:ttä päivää ilman. Vieroituusoireista oli pakko ottaa selvää, koska yöt ovat olleet järkyttäviä. Olisin varmaan soittanut apua mutta puhelin ei pysynyt kädessä. Tosin muutaman viikon ennen totaalista lopetusta olin ihmeissäni niska ja selkäkivuista, joita minulla ei koskaan ole ollut. Rauhoittavaa kuulla että nämä kouristuket saattavat mennä ohitse. Yöllisten kohtausten aikana rauhoittelin itseäni ja toivoin että rukoukseni poispääsystä olisi kuultu. Tilalla on nyt Lamotrigin ja ilmeisesti elämä tulee jatkumaan pakkopullana eteenpäin näiden fyysisten oireiden hävittyä.

Tsemppiä kanssaihmiset !

Söin kaksi vuotta Venlafaksia 150mg, kohonneen verenpaineen ja maksaorvojen kohoamisen jälkeen pudotin 75mg/päivä. Viisi kuukautta olen yrittänyt vierottautua pikku hiljaa. Avasin pillerin ja otin kahden viikon välein yhden pillerin pois. Nyt ole jo päässyt 1 rae/päivä. Vierotusoireet ovat hirveät! En enää koskaan suostu syömään tätä lääkettä. Tänään yritin olla ilman, mutta iltapäivällä oli pakko ottaa yksi rae. Oksettaa, sähköiskuja, itkettää, päätä särkee. Milloinhan tämä loppuu...

Kummallinen ohje. Vaikka olisi pitkävaikutteinen lääke, en tajua mitä järkeä on vähentää tuolla tavalla, miksi ei mielummin joka päivä mutta puolet pienemmällä annostuksella? Toinen on sitten se että pudotus on ilmeisesti liian nopea.

Useimpia pillereitä voi pilkkoa ilman että vaikutus muuttuu. Jos ei pysty paloittelemaan niin yksi tapa on liuottaa pilleri veteen (jos se liukenee) ja mitata annos ruiskulla tai lääkemitalla.

Kuumeista oloa, huimausta, pään särkyä ja pahaa oloa. Kuitenkin tuntuu että pystyy paremmin olemaan läsnä kuin lääkityksen aikana.

Mulla nyt toinen päivä ilman lääkettä ja vaikka lopetin vähitellen, olo on karsea. Mua pyörryttää niin paljon, etten melkein pysty kävelemään ja oksettaa hirveästi. Lähikaupassa käynti oli ihan tuskaa, mutta jotenkin selvisin. En voi muuta kuin maata sohvalla, onneksi olen sairauslomalla. Venlafaxin teki musta ihan tunteettoman zombin ja nyt olen kyllä siinä mielessä nyt normaali ja pystyn taas itkemäänkin, mikä tuntuu helpottavalta. Masennus kuitenkin jatkuu ja olen aloittanut Voxran, mutten vielä osaa sanoa sen positiivisista vaikutuksista.

Eli sama tarina kuin niin monella muulla tässä ketjussa. Onneksi löytyy vertaistukea.

Olen syönyt 5 v. 75 mg ja nyt alasajo menossa. Olen päässyt jo siihen, että otan joka toinen päivä Orionin 37,5 mg lapsellista yhden niistä kolmesta pikku pillereistä.

Mutta tästä en pääse millään eteenpäin! Ihan kauheet oireet kun 48 tuntia edellisestä miniannoksesta! Oksennan, koko keho tärisee, kauhea hikoilu, ripuli, epätodellinen olo, sähköiskut, huimaus, ahdistus, itkuisuus, aggressiivisuus, you name it!

Monesta lääkkeestä ennenkin vieroittunut, mut tää on todellinen helvetti!

Vierailija kirjoitti:

Olen syönyt 5 v. 75 mg ja nyt alasajo menossa. Olen päässyt jo siihen, että otan joka toinen päivä Orionin 37,5 mg lapsellista yhden niistä kolmesta pikku pillereistä.

Mutta tästä en pääse millään eteenpäin! Ihan kauheet oireet kun 48 tuntia edellisestä miniannoksesta! Oksennan, koko keho tärisee, kauhea hikoilu, ripuli, epätodellinen olo, sähköiskut, huimaus, ahdistus, itkuisuus, aggressiivisuus, you name it!

Monesta lääkkeestä ennenkin vieroittunut, mut tää on todellinen helvetti!

Käytin pitkään joka toinen päivä 37,5 mg annosta. Sitten lopetin kokonaan. Minulle ei tullut mitään lopetusoireita. 

Miksi alatte edes vetämään tuommoisia myrkkyjä?

Vierailija kirjoitti:

Minä lopettelin lääkkeen käytön myös neljäsosa kerrallaan.Pari viikkoa söin 3/4 tablettia ja sitten pari viikkoa puolikasta ja pari viikkoa 1/4. Näin tein koska yritin ensin harventaa välejä, mutta törmäsin myös rankkoihin vieroitusoireisiin, jolloin huimasi ja oksetti. Vähitelleen annosta pienentäen homma hoitui mukavammin.

Suosittelen. Vähennä niin hitaasti kuin tunnet tarvitsevasi. Kestäköön vaikka kuinka kauan .Otat vaikka murusen pois muutaman päivän välein. Vasta lopussa kokonaan lääkkeettömiä päiviä.

Ap, jos olet vielä linjoilla niin lue tämä:

Itse söin 5 vuotta 225mg annosta. Lääkärin ohje lopettamiseen (puolita annos viikossa jne) oli aivan liian nopea, ja minulle tuli juurikin kuvailemasi oireita sekä sellaisia "sähköisku"-oireita. Olo oli aivan järkyttävä ja tuntui siltä että kuolen siihen jatkuvaan pahoinvoinnin tunteeseen ja tasapainoaisti oli jotenkin sekaisin, että pystyssä ollessa pyöri päässä ja oksetti. Onneksi netissä joku neuvoi lopettamaan lääkityksen PALJON hitaammalla tahdilla. Oten kapseleista aina yhden rakeen pois joka toinen tai kolmas päivä, ja olo alkoi helpottua. Sähköshokkioireita tuli edelleen, mutta ne kesti kun ei muuten ollut niin kuvottava olo jatkuvasti. Muistaakseni lopettamiseen meni tällä tahdilla reilu 2kk, mutta tästä on jo pari vuotta aikaa.

Tsemppiä lopettamiseen. Itselläni se oli ainakin hyvä päätös, sillä Venlafaxin oli alkanut aiheuttamaan ahdistusta. Lääkäri itseasiassa ehdotti, että lisääntynyt ahdistuneisuus saattaa johtua lääkkeestä, sillä se on yleinen sivuvaikutus. Aika paradoksaalista, sillä juurikin ahdistukseen sitä söin... Mutta vieroitetuksen jälkeen olo paljon parempi kuin vuosiin, enkä sen jälkeen ole tarvinnut muita psyykelääkkeitä.

Vierailija kirjoitti:

Ap, jos olet vielä linjoilla niin lue tämä:

Itse söin 5 vuotta 225mg annosta. Lääkärin ohje lopettamiseen (puolita annos viikossa jne) oli aivan liian nopea, ja minulle tuli juurikin kuvailemasi oireita sekä sellaisia "sähköisku"-oireita. Olo oli aivan järkyttävä ja tuntui siltä että kuolen siihen jatkuvaan pahoinvoinnin tunteeseen ja tasapainoaisti oli jotenkin sekaisin, että pystyssä ollessa pyöri päässä ja oksetti. Onneksi netissä joku neuvoi lopettamaan lääkityksen PALJON hitaammalla tahdilla. Oten kapseleista aina yhden rakeen pois joka toinen tai kolmas päivä, ja olo alkoi helpottua. Sähköshokkioireita tuli edelleen, mutta ne kesti kun ei muuten ollut niin kuvottava olo jatkuvasti. Muistaakseni lopettamiseen meni tällä tahdilla reilu 2kk, mutta tästä on jo pari vuotta aikaa.

Tsemppiä lopettamiseen. Itselläni se oli ainakin hyvä päätös, sillä Venlafaxin oli alkanut aiheuttamaan ahdistusta. Lääkäri itseasiassa ehdotti, että lisääntynyt ahdistuneisuus saattaa johtua lääkkeestä, sillä se on yleinen sivuvaikutus. Aika paradoksaalista, sillä juurikin ahdistukseen sitä söin... Mutta vieroitetuksen jälkeen olo paljon parempi kuin vuosiin, enkä sen jälkeen ole tarvinnut muita psyykelääkkeitä.

Selvennän vielä, että rakeella tarkoitan todellakin yhtä sellaista pikkuruista raetta joita kapselin sisällä on paljon.

Oho, 177 ei huomannutkaan että keskustelu oli vuosikausia vanha :D Katsoin vain päivää ja kuukautta ekalla sivulla. Toivottavasti kokemuksestani on kuitenkin hyötyä muille lopettajille, jotka löytävät tiensä tälle sivulle.

Poikaystävää vieroitettiin tosta lääkkeestä ja oli selvästi todella rankkaa. Myöhemmin mulle yritettiin tuputtaa Venlafaxinia, onneksi se ei sopinut niin ei tarvitse miettiä, miten siitä pääsee aikanaan eroon.

Itse täällä kärvistelen venlafaxin vieroitusoireita. Unohdin kahtena päivänä ottaa lääkkeen ja nyt on helvetillinen olo. En ikinä ikinä ikinä olisi suostunut edes kokeilemaan lääkettä jos olisin tiennyt mikä olo tästä unohtamisesta tai lääkkeen lopettamisesta tulee! En tiedä miten tästä selviää. Aivan liian heppoisin perustein ja mitättömin ohjein tätä minulle määrättiin. Enää en mitään lääkettä suostu aloittamaan ennen kuin teen perusteellisen tutkimuksen itse lääkkeestä ja sen vaikutuksista. Luotto lääkäreihin on nyt nollassa.