Kuinka kauan kestää vieroitusoireet mielialalääkkeestä (Venlafaxin)? Kauhea olo :(

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei tullut mitään vieroitusoireita lopettaessani. Mistä sinun oireesi mahtavat riippua?

Itelle tuli ainoastaan humahduksia päähän, kun lopetin, en sähköiskuiksi sanoisi. Onnekas saa olla, että niin vähällä selviää.

Mutta toivotan ap:lle ja muillekin parempaa vointia!

Ehkä otin, ehkä en.

Minulla on viides päivä menossa kokonaan ilman lääkkeitä, ja tuntuu, että tää olo ei mee ikinä pois. Alkuviikosta olo ehkä vähän helpottunu, tai sit vaan alkaa jo turtumaan tähän.. Nyt kaipais vertaistukea ja jos jollain on jotain vinkkejä, millä näitä sähäreitä/huimausta vois helpottaa?

Voi kun joku osaisikin kertoa kauan tää kestää. Pahimmat tutinat ja pahoinvoinnit kärsitty puolentoista kuukauden aikan, joka lääkkeen lopetuksesta on jo kulunut. Nyt palannut töihin ja oon valmis nostelemaan ihmisiä seinille, en halua puhua työkavereille, eikä käytös muutenkaan oikein ole suotavaa. Läheiset ovat joutuneet myös kärsimään kohtuuttomasti sanoistani. En myöskään kestä mitään kritiikkiä tai itku tulee ja seinät kaatuu niskaan. Tuntuu, että vieläki paljon outoja juttuja mitä ilmenee..

Kertokaa miten ootte selvinny lopetuksesta? Olleet töissä? Palanneet töihin?

Itse olen vähentänyt Venlafaxinin käyttöä viime syksystä lähtien n. 2kk jaksoin. Ensin 150mg -> 75mg+37,5mg -> 75mg -> 37,5g ja toissapäivänä viimeinen pilleri.

En käytä muita lääkkeitä, tämän lopetan koska tunnen että yli 10- v masennuslääkkeiden käytön jälkeen, en niistä saa lainkaan hyötyä, joten nyt kokeillaan sitten ilman.

Tänään alkoi huimaus päässä ja saa ny nähdä miten asian kanssa menee. Töissä pitää hieman tsempata, kun olo on hieman hutera.. Toivottavasti ei nyt joudu lähtemään lisää pillereitä hakemaan, tosin taitaa olla pienin resepti tyhjä joten sekään paljoa auta.

Mä lopetan tässä 150mg:tä nopeata tahtia ja samalla yritän käydä töissä. Aika horroria.

Vierailija kirjoitti:

Mä lopetan tässä 150mg:tä nopeata tahtia ja samalla yritän käydä töissä. Aika horroria.

Mulla on nyt jo 37,5 mg eli 10 päivässä olen saanut noin alas. Ok olen tässä mielessä perfektionisti.

Minäkin tässä lopettelen. Heti jos jää päivä väliin niin hirveä huimaus ja pahoinvointi. Lopetan sen takia, kun ei oikeastaan tunne mitään. Seksuaaliset halut onneksi löytyy, mutta mielihyvää siitä on vaikeampi saada. Päätin nyt kokeilla, että otan osan rakeista pois ja joka toinen pv. Ja vähentäen pikkuhiljaa. Töihin ei kyllä näillä vierotusoireilla pysty! 150mg annos. Katsotaan miten käy! Muuten hyvä lääke, tasaa kyllä mielialaa, mutta ei kiitos enään. N. 6kk syönyt.

Lopetin vahingossa seinään venlafaksiinin 300mg. Olin uskossa että minulla on reseptiä jäljellä, mutta ei ollutkaan, ja olin reissussa joten en saanut mistään uusittuakaan. Nyt on päivä 5 ilman venlafaksiinia. Päivät 3&4 olivat tähän mennessä pahimpia, jatkuvat "elohiiret", nykimiset, aivosäpsyt sekä huimaus, närästys ja pahoinvointi. Etenkin ruokailun jälkeen olo on kuin olisit autossa ja lukisit kirjaa, eli liike/matkapahoinvointia vaikka olisit kuinka paikoillasi.

En kyllä varmasti aloita lääkettä uudelleen vaikka tänään saan uuden reseptin. Lääke aiheuttaa vieroitusoireita kuin joku heroiini... Mitähän se sitten ns normaalisti mun aivoille ja kropalle tekee? Ei kiitos.

Löysin netistä vinkkejä, että vieroitusoireisiin voi auttaa esim. omega-3 ja b- ja c-vitamiinit. Olen nyt niitä nappaillut (paljon, mutta vitamiinien yliannostus ei juuri huoleta kun nyk nyk nykii). Ehkä lievästi auttaa. Nukkuessa en herää säpsyihin, joten sitäkin suosittelen. Pahoinvointiin ei auta oikein mikään, mutta kannattaa juoda jatkuvasti ja syödä pieniä annoksia pitkin päivää. Pakko vain sinnitellä ja ajatella että ei se nyt NIIN kauaa kestä..

Mikä sitten varmasti auttaa? Bentsot ja kannabis, hillitsee säpsyjä ja rauhoittaa mieltä, mutta ei voi suositella kuin reseptin saaneille.

Aloitin vieroituksen 75 mg;sta puoli vuotta sitten. Nyt olen vaiheessa, jossa otan kahtena päivänä 37,5 mg ja kolmantena en mitään. Vieroitusoireet ovat edelleen aikamoiset. Sävähdyksiä päässä, huminaa, krapulainen olo, ripulia, päänsärkyä, kylmä hiki. Ehdin syödä lääkettä n. 10 vuotta. Kuinka kauan vieroitusoireet voi kestää..? 

137 päivittää tilannetta. Venlan vähennys sujui helpon oloisesti.

Aloitin vähentämisen vasta huhtikuun lopulla ja kesäkuun alussa meni 25mg aamuin ja illoin.

Tällä määrällä päätin jatkaa yli keaälomakauden jottei lomamatkalla tarvitse pohtia vähentämistä.

Heikosti kävi. Olin 4 viikkoa aasiassa matkailemassa ja hyvin pian vanhat jo kauan sitten kertaalleen kadonneet paniikkioireet alkoivat palata.

Lopulta en voinut muuta kuin palata takaisin 75mg kapseleihin. Onneksi en ennen matkaa poistanut rakeita etukäteen vaan tein sen reissussa aina parikso päiväksi kerrallaan!

Nyt sitten pitäisi keksiä jatlaako venlan kanssa hamaan tulevaisuuteen vai pääseekö jotenkin kiinni hoitoon ja saa esimerkiksi terapiaa joka hoitaisi itse sairauden pois eikä vain auttaisi ongelmniin :(

Joo-o ite ollut nyt muutaman päivän ilman 150mg. Vähensin ottamalla rakeita pois.. Nyt ollut kaks päivää noita helvetillisiä nytkähtelyitä mitä ilmeisesti kutsuttu sähköiskuiksi.. Huimaus lisääntynyt ja tuntuu että taju lähtisi entistä enemmän.. Sairasta että juuri noihin oireisiin edes määrätään tällaisia.. Kokeillut nyt ainakin triptyl+citalopram, venlafaxin ja nyt ainoana lääkkeenä PROPRAL 40mg.. Yhen ainuttakaan lääke kuuria en kyllä aloita enää ikinä tämän parin viikon jälkeen.. Ei ole yksikään noista auttanut millään tapaa..

Onneks oon niin fiksu etten syö moisia myrkkyjä.

Vierailija kirjoitti:

Onneks oon niin fiksu etten syö moisia myrkkyjä.

Koet kuitenkin olevasi kyllin fiksu kommentoimaan asiaa. Nerokasta. Vietän kolmatta päivää brainzappien kourissa luovuttuani lääkkestä jonka avulla pääsin jaloilleni riitaisan avioeron ja nykymuodinmukaisten yt-neuvottelujen mukanaan tuoman irtisanomisen jälkeen. Aloitus oli viheliäistä, tämän jälkeen sain takaisin toimintakykyni, minkä myötä muu elämäkin hiljalleen parani. Lopetuksen hetki on nähtävästi myöskin viheliäistä, mutta aiemmin kokemani positiivinen vaikutus peittoaa nämä sähköiskut ja muut sätkyt. Onneksi olin niin rohkea ja fiksu että uskalsin ja ymmärsin hakea apua.

Milloha nää oireet vähenee tai loppuu? Mikää muu ei haittaa ku itkusuus ja tää ahdistuneisuus. Hetkittäin parempi olla.. Vasta 10pvä ilman lääkkeitä vähennykse jälkee mut tää tuntuu ikuisuudelle,mutta silti ei mitää mielitekoa aloittaa enää venlafaxinia uudestaan..onko muita jolla samoja oireita? Miten jaksoitte niitä?

Pakko jakaa oma lyhyt ja epämukava kokemukseni tästä lääkkeestä. Olen siis täysin perusterve ja suurimman osan ajasta positiivisesti elämää katsova nainen, MUTTA kysyin gyneltä apua erittäin pahoihin PMS-oireisiin. Mieliala vaihtuu nopeasti todella surullisen raivokkaaksi, että ei ole "normaalia." Puhumattakaan fyysisistä oireista...

No lääkäri määräsi sitten kuuriluontoisena Venlaflaxinia viikko ennen kuukautisia syötäväksi. Ei siinä mitään, mutta voin pahoin lääkettä syödessä ja sen lopettamisen jälkeen. Ekan kerran jälkeen totesin, että ei ole mitään järkeä sitä käyttää. Aika heppoisin perustein määräävät kuitenkin aika vahvaa lääkettä. :-(

Niinpä! Välillä itselle tulee epätoivo, että tää surullisuus tai ahdistuneisuus ei häviä mihkää, en silti halua laittaa suuhuni enää yhtäkää nappia. Fyysiset oireetkin on hirveitä, mutta ne kestää paljon paremmi ku henkiset! Toivottavasti tämä tästä!

Ja kyllä siellä jossai sisällä elää onnelline ja iloinen naine, mut joskus se ahdistuneisuus vaa on suurempi tunne valitettavasti. Se on aina kova työ etsiä jotaki mikä vie sen pois, tekemistä tai ajateltavaa.

Olipa paljon apua tästä keskustelusta! Itse aloitin venlafaxinin 150 mg noin kolme vuotta sitten ja nyt yrittänyt lopetella niin että ensin kuukauden verran 75 + 37,5 mg, sitten kuukauden verran 75 mg ja sitten kuukauden ajan 37,5mg. Koska näistä annosten vähentymisestä ei ole tullut mitään oireita (jotka kaikki mainitut ovat kyllä tulleet erittäin tutuiksi kun on unohtanut / ottanut myöhässä lääkkeen) niin olin jo luottavainen ettei tuon 37,5 mg pois jättäminenkään olisi sitten juttu eikä mikään. Vääri luulin. Toissa aamuna otin viimeisen lääkkeen ja eilen ei ollut vielä mitään oireita. Tänään heräsin ihan järkyttävän painajaisyön jäljiltä ja koko päivä mennyt sängyssä kun niin pahat sähkärit. Mahakin meni ruoan jälkeen ihan sekaisin. Paniikissa jo mietin että mitä teen, kun viikonloppuna kummitytön kanssa lähdössä risteilylle, jota olisi ihan kamala perua kun toinen odottanut niin kauan. Mutta tässä olotilassa jo ajatuskin laivalle lähdöstä on ihan mahdoton. Ja nyt kun täältäkin luki että oireet saattavat kestää kauan... aloittaisin uudestaan tuon 37,5 mg mutta ne loppuivat eikä reseptilläkään enää ole. onneksi sain täältä myös vinkkejä noiden kapseleiden avaamisesta koska 150 mg kapseleita löytyy kaapista. Avasin siis sellaisen ja otin sieltä 3 minipilleriä eli yht 37,5 mg. Toivottavasti huomenna aamulla herätessä olisi parempi olo koska koulun penkille on mentävä. Pakko jatkaa nyt tällä tyylillä ainakin viikonlopun yli ja alkaa sitten vähentämään tuosta 37,5 vieläkin rauhallisemmin kuin suoraan seinään. Esim joka toinen päivä, kuten täällä olivat jotkut tehneet tai sitten niitä minipillereitä pikkuhiljaa vähentämällä. Itkettää ja harmittaa ettei tosiaan kukaan näistä vierotusoireista varoittanut eikä ole mitään tukea tässä...

Nostan tätä ketjua.

Sairastuin perjantaina mahatautiin ja yrjösin vuorokauden yhtä soittoa. Tämä aamuna heräsin tokkuraisena, päässä napsahtee, kamala huimaus, todella vihainen/agressiivinen ja epätodellinen olo. Vasta hetki sitten muistin, että Venlafaxin (annos minulla 300 mg) jäänyt ottamatta eilis- ja tämä aamuna. Olen käyttänyt Venlafaxinia pari vuotta ja aikaisemmin useammankin kerran unohtanut yhden annoksen niin, että on jäänyt kokonaan väliin, ja palannut sitten seuraavana aamuna normaaliin lääkitykseen. Koskaan en ole kokenut mitään vieroitus- lopetus tms. oiretta näissä tilanteissa. Mutta nyt olo on ihan helvetillinen. Varmaan tuo mahatauti vähän jättänyt heikoksi sekin, mutta lääkeabstinenssi lienee pääsyyllinen.

Otin nyt sitten äsken 150 mg eli puolikkaan annoksen, kun alkoi tuntua, etten halua enää noin isoa määrää ottaa, kun tällaisesta myrkystä on kysymys. Minulla on sentään 20 vuoden kokemus SSRI-lääkkeistä (fluoksetiini, sertraliini, sitalopraami ja muutaman kuukauden kokeilu Cymbaltaa (mikä lieneekään sen vaikuttava aine. Eipä sopinut minulle kuitenkaan, kun sai aineenvaihdunnan ihan jumiin - kauhea turvotus ja painon nousu)) enkä ole juurikaan niistä aloitus- sivu- tai lopetusoireita saanut. Toisaalta ovat ajan myötä myös menettäneet tehonsa, mistä syystä lopulta vaihdettiin Venlafaxiniin.

Jos paikalla on joku, joka osaisi kertoa, omasta kokemuksestaan, miten pudotus  300=150 mg on sujunut, kuulisin mielelläni. Menen toki jossain vaiheessa lääkärillekin juttelemaan, mutta ajattelin nyt tällaisen oman päätöksen tehdä jo sitä ennen. Minulla on kuitenkin terapiakin hyvässä vauhdissa ja siinä mielessä ehkä otolliset olosuhteet lääkityksen vähentämiselle.