Lue keskustelun säännöt.
Lasu koulusta
28.10.2026 |
Lapsemme opettaja oli tehnyt lapsestamme lasun, koska hän oli epäillyt, että lapsemme on joutunut pahoinpitelyn kohteeksi kotona eli tämä oli ns. se erityistilanne, jossa ilmoituksen tekemisestä ei pidä keskustella etukäteen huoltajien kanssa.
Mielestäni meillä on ollut tiivis, avoin ja hyvä yhteistyö/yhteydenpito opettajan kanssa, ja vielä päivää aiemmin, ennen kuin lastensuojelu oli pöllähtänyt koululle keskustelemaan lapsemme kanssa kotioloista, olimme koululla arviointikeskustelussa opettajan kanssa.
Ihmettelen nyt tätä tilannetta ja toimintatapaa, kun itse olen kuvitellut että yhteydenpito kodin ja koulun välillä on ollut jouhevaa ja avointa jne, niin miksei opettaja olisi voinut esim. arviointikeskustelussa ottaa tätä hänen huolenaihettaan esille vaan teki lasun. Olen miettinyt, että ehkä itse olen kuvitellut yhteistyömme erilaiseksi mitä se todellisuudessa on ollut.
Olen tykännyt tosi paljon tästä opettajasta kuten myös lapsemme, mutta nyt en tiedä mitä ajatella, koska koen tämän jotenkin epäluottamuslauseena meitä kohtaan... Enkä tiedä miten tämä jatkossa vaikuttaa yhteistyöhömme, koska jää pelottamaan että vaikka tekisimme edelleen tiivistä ja avointa yhteistyötä, niin kohta on taas lastensuojelu koululla jututtamassa lastamme.
Onko muilla ollut tämänlaisia tilanteita opettajan/koulun kanssa? Miten tämä vaikutti yhteistyöhönne opettajan kanssa, jatkuiko kaikki ennalleen niinkuin mitään ei olisi tapahtunutkaan vai tuliko ns säröjä? :)
Kommentit (196)
Vierailija kirjoitti:
Lasten fyysinen kuritus on rikoslaissa kielletty jo vuonna 1984. Ei ole kyse mistään lasun "kasvatusnormeista". Näistä tulee aina myös poliisiasia ja napsuu ihan tuomioitakin. Jos neljässä vuosikymmenessä ei ole suvussa opittu muihin rankaisukeinoihin kuin lyömään, sopii mennä vaikkapa perheneuvolaan juttelemaan kasvatusongelmista. Voidaan laittaa myös kotiin perhetyötä sitä teille opettamaan. t: lasun sossu
Ei vielä 2000-luvun alussa todellakaan huostattu ruumiillisen kurituksen vuoksi. Jo siitä syystä, että silloin varmaan puolet lapsista olisi pitänyt huostata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö ole hyvä kun lasu tarkastaa tilanteen?
Juuri oli keskustelu jossa hyvienkin kulissikotien keski-ikäiset lapset valittivat lapsuuden pahoinpitelyistä ja kukaan ei auttanut.
Aivan.
Ja laki velvoittaa opettajia ja hoitohenkilökuntaa tekemään laskun pienestäkin pahoinpitelyepäilystä lasta kohtaan.
Ei muuten velvoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ja muut loukkaantujat voisivat miettiä mitä itse tekisivät vastaavassa tilanteessa. Kaikista mustelmista ei tehdä lasua, mutta jos mustelmia on runsaasti tai ne on epäilyttävissä paikoissa on syytä tehdä lasu.
Lapsi myös saattaa tarinoida kuinka häntä hakataan. Lapsilla on joskus omia hullutuksia. Tai lapsi voi vaikka piirtää tai kirjoittaa väkivallasta tai seksistä. Nämä aiheet voi tulla lapsen päähän myös muualta.
Kuitenkin. Opettaja ei tunne teitä oikeasti. Ethän itsekään voisi vannoa ettei opettajan kotona ole väkivaltaa. Vai voitko? Yhtä vähän opettaja voi tietää teistä. Väkivalta ei näy ulospäin eikä ole mitään yhtä ihmistyyppiä joka väkivaltaa harrastaa. Väkivaltainen ei välttämättä edes ole vanhempi vaan voi myöhemmin selvitä, että vaikka lapsen harrastusohjaaja on ollut väkivaltainen tai ahdistellut seksuaalisesti. Lasu ei ole henkilökohtainen vanhempia kohtaan vaan koskee lasta. Opettaja ei tiedä ketä kaikkia lapsen elämässä on.
Kun opettaja tekee lasun, se tarkoittaa ettei hän ala poliisiksi tai tutkijaksi. Opettajan ei pidä työntää nokkaansa minne se ei kuulu. Lasu tarkoittaa juuri sitä, että hän ei jää murehtimaan lapsen oloja tai urkkimaan niitä. Opettajan tehtävä ei ole jutella vanhempien kanssa, arvioida kertomusta tms. Se on lastensuojelun tehtävä.
Eli vielä kannattaa miettiä milloin itse voisit olla tekemättä lasun? Millaisiin selityksiin olisit valmis uskomaan ja miten räikeä tilanteen tulisi olla että tekisit lasun.
On luotu ilmiantoyhteiskunta missä lastensuojelun tehtävänä on etsiä ja rangaista kaikkia jotka tuottavat ns. huolta.
Lastensuojeluilmoitus ei ole rangaistus.
Miksi niitä sitten pelätään jos ne kerran ovat mukava juttu?
Ei niitä tarvitse pelätä, jos ei ole tehnyt mitään väärää. Suurin osa ilmoituksista johtaa käytännössä siihen, että sossutäti soittaa huoltajalle ja siinä yhdessä todetaan, ettei ole mitään tuen tarvetta.
Mistä tietää onko tehnyt jotain väärää? Pitääkö tuntea jotkut kirjoittamattomat säännöt? Ja jos epäilee rikkoneensa niitä sääntöjä niin silloin luonnollisesti tunnustaa asian kun sossutäti soittaa?
Silloin voi saada tukea ja ohjausta. Ei niitä lapsia tuosta vain oteta huostaan, vaikka syytä olisi. Jos tavoitteesi on toimia lapsen parhaaksi, lastensuojelu auttaa siinä.
Kaikki vanhemmat eivät hyväksy huostaanottoa silloinkaan kun sille on päivänselvät perusteet. Silloin saadaan näitä tarinoita kauheasta sossusta, joka varastaa lapsia kunnollisilta vanhemmilta. Paitsi että unohtavat kertoa psykoosioireistaan, jokailtaisesta tissuttelusta tai raivokohtauksista ja lapsen pyynnöstä päästä pois.
Miten toimitaan silloin jos vanhemmalla ja lastensuojelulla on eri käsitys siitä, että mikä on lapsen parhaaksi? Tunnetusti kun kasvatusasioista on eri ihmisillä hyvin erilaisia mielipiteitä.
Mitäköhän veikkaan meneekö psykoottisen narkkarin kasvatuskäsitysten mukaan vai sossun mukaan? Mitä itse ehdotat?
Nyt puhut marginaalitapauksista. Suurin osa lasuista tehdään ihan tavallisista perheistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö ole hyvä kun lasu tarkastaa tilanteen?
Juuri oli keskustelu jossa hyvienkin kulissikotien keski-ikäiset lapset valittivat lapsuuden pahoinpitelyistä ja kukaan ei auttanut.
Aivan.
Ja laki velvoittaa opettajia ja hoitohenkilökuntaa tekemään laskun pienestäkin pahoinpitelyepäilystä lasta kohtaan.
Ei muuten velvoita.
Kyllä muuten velvoittaa
Jos lasu tehtäisiin aina kun joku lapsi sanoo "tuo löi" tai jos lapsella on joku mustelma jossain, niin koko sossujärjestelmä romahtaisi omaan mahdottomuuteensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ja muut loukkaantujat voisivat miettiä mitä itse tekisivät vastaavassa tilanteessa. Kaikista mustelmista ei tehdä lasua, mutta jos mustelmia on runsaasti tai ne on epäilyttävissä paikoissa on syytä tehdä lasu.
Lapsi myös saattaa tarinoida kuinka häntä hakataan. Lapsilla on joskus omia hullutuksia. Tai lapsi voi vaikka piirtää tai kirjoittaa väkivallasta tai seksistä. Nämä aiheet voi tulla lapsen päähän myös muualta.
Kuitenkin. Opettaja ei tunne teitä oikeasti. Ethän itsekään voisi vannoa ettei opettajan kotona ole väkivaltaa. Vai voitko? Yhtä vähän opettaja voi tietää teistä. Väkivalta ei näy ulospäin eikä ole mitään yhtä ihmistyyppiä joka väkivaltaa harrastaa. Väkivaltainen ei välttämättä edes ole vanhempi vaan voi myöhemmin selvitä, että vaikka lapsen harrastusohjaaja on ollut väkivaltainen tai ahdistellut seksuaalisesti. Lasu ei ole henkilökohtainen vanhempia kohtaan vaan koskee lasta. Opettaja ei tiedä ketä kaikkia lapsen elämässä on.
Kun opettaja tekee lasun, se tarkoittaa ettei hän ala poliisiksi tai tutkijaksi. Opettajan ei pidä työntää nokkaansa minne se ei kuulu. Lasu tarkoittaa juuri sitä, että hän ei jää murehtimaan lapsen oloja tai urkkimaan niitä. Opettajan tehtävä ei ole jutella vanhempien kanssa, arvioida kertomusta tms. Se on lastensuojelun tehtävä.
Eli vielä kannattaa miettiä milloin itse voisit olla tekemättä lasun? Millaisiin selityksiin olisit valmis uskomaan ja miten räikeä tilanteen tulisi olla että tekisit lasun.
On luotu ilmiantoyhteiskunta missä lastensuojelun tehtävänä on etsiä ja rangaista kaikkia jotka tuottavat ns. huolta.
Lastensuojeluilmoitus ei ole rangaistus.
Miksi niitä sitten pelätään jos ne kerran ovat mukava juttu?
Ei niitä tarvitse pelätä, jos ei ole tehnyt mitään väärää. Suurin osa ilmoituksista johtaa käytännössä siihen, että sossutäti soittaa huoltajalle ja siinä yhdessä todetaan, ettei ole mitään tuen tarvetta.
Mistä tietää onko tehnyt jotain väärää? Pitääkö tuntea jotkut kirjoittamattomat säännöt? Ja jos epäilee rikkoneensa niitä sääntöjä niin silloin luonnollisesti tunnustaa asian kun sossutäti soittaa?
Kyllä normaali vanhempi tietää mikä on oikein ja mikä väärin.
Miksi sitten on olemassa erilaisia kasvatusoppaita jos kerran kaikki tietävät sen mikä on lapselle hyväksi ja kaikilla on sama mielipide?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhoaisin kyseisen opettajan
H. V vit un psyko
Mutta jos opettaja ei oikeasti hyväksikäytäkään lapsia niin eihän hänellä ole mitään pelättävää vaikka sellaista muutaman kerran vuodessa tutkittaisiinkin ja kylillä puhuttaisiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää lässyttäkö paskaa te jotka väitätte että aiheeton lastensuojeluilmoitus opettajan taholta ei millään lailla muuttaisi suhtautumistanne kyseiseen opettajaan 😂
Ap ei kerro miksi opettaja lasun teki ja oliko aihetta. Toisaalta ainahan on aihe jos lasu tehdään. Se nyt on varma että opettaja ei kiusaamismielessä noita tee.
Tämä. Opettajilla on varmasti muutakin tekemistä kuin kirjoitella illat pitkät lastensuojeluilmoituksia. Ei mitään muuta tekemistä vapaa-aikana... Ap olisi voinut vähän avata juttua muutenkin. Mistä opettaja sai päähänsä, että lasta pahoinpidellään? Tuskin tyhjästä kuitenkaan.
Ei se lastensuojeluilmoitus välttämättä väkivaltaista kotia vaadi, vaan esim. sen, että lapsesta ja koulunkäynnistä ei huolehdita. Yleisin syy lastensuojeluilmoitukselle on, että lapsi on paljon poissa koulusta.
Useimmissa kunnissa on määritelty kiinteä raja sille kuinka monta tuntia saa olla poissa koulusta ennen kuin se on lasun paikka. Yleinen raja on 30 tuntia kuukaudessa.
Lasu siitä että on sairas? Onneksi meidän koulussa ei ole rajoja niin saa sairastaa rauhassa.
Kyllä poissaoloja seurataan joka koulussa. Ja ihan aiheesta.
On epäilyttävää, jos lapsi on todella runsaasti pois pitkän aikaa. Opettajalla ei ole oikeutta kysellä terveystietoja. Lastensuojelu selvittää onko sairauksissa jotain epäilyttävää. Jos esimerkiksi terveydenhuollossa ei olla käyty ja poissaoloja on yli viikko useamman kuunauden ajan, niin kyllä se on syytä selvittää.
Miten se sossu selvittää onko lapsen sairaus epäilyttävä? Jos koulussa on flunssaa, oksennustautia, influenssaa jne niin mitä epäilyttävää siinä on kun oppilaat on vuoron perään sairaana? Lapset nyt vaan sairastaa ja sillä selvä.
Totta kai lapset sairastavat mutta totta on myös se, että he lintsaavat. Koulussa kyllä tunnetaan hyvin lintsarit, joilla ei ole mitään pätevää syytä poissaoloilleen, mutta poissaoloja kertyy kyllä ihan niin paljon kuin on mahdollista, ennen kuin kukaan puuttuu niihin. Siksi opettajille on pantu velvollisuus ilmoittaa näistä selittämättömistä poissaoloista lastensuojeluun. Poissaolot koulusta johtavat syrjäytymiseen myöhemmässä elämässä. Suomessa ei ole siihen varaa.
Suhtaudut naurettavan sinisilmäisesti. Lasuja tehdään jumalattomasti myös esimerkiksi huoltoriitojen yhteydessä. Toiminta voi eskaloitua sosiopaattisen ja patologisesti valehtelevan vanhemman osalta jopa niin vakavaksi että lapsen olosuhteet oikeasti vaarantuvat. Niitä käytetään myös lapsen vieraannuttamiseen ja eristämiseen. Erityisesti petosrikolliset ja patologiset valehtelijat ovat erityisen taitavia käyttämään lastensuojelua hyväkseen. Jos sattuu vielä niin että se vanhempi ketä mustamaalataan aktiivisesti ei ole esimerkiksi henkilökemioiden vuoksi lasun mieleen voi jälki olla äärimmäisen pahaa. Oikeus uskoo ain alasun kirjauksia olivat ne totta tai eivät. Toisen kertomia valheit a tai jopa suoranaisia virheitä ei suostuta yleensä edes korjaamaan lastensuojelun kirjauksiin. Tämä käynnistää yleensä vääristyneen lumipalloefektin josta luonnehäiriöinen huoltokiusajaa nauttii. Lapsen kustannuksella. Toisaalta sitten läheskään aina lapsia ei edes kuulla lastensuojelun toimesta. Tälle vastakohtana tiedän tapauksen jossa 3.5vuotiasta puheen viivöstymän omaavaa lasta on menty "haastattelemaan" päiväkotiin opiskelevan lastensuojelun työntekijän toimesta ilman että lpasen seurassa on ollut kumpikaan vanhemmista tai edes tarhan henkilökuntaa. Lapsi osasi sanoa vain viisi sanaa. Kyse oli huoltoriidasta ei mistään lapsen kaltoinkohtelusta. Työntekijä kirjasi lapsen kertoneen pitkiä kappaleita tarinoita vaikka tuoreen erikoislääkärin paperin mukaan lapsi osasi sanoa vain yksittäisiä sanoja (keksi siis päästään kirjaukset). Myöhemmin toisaalta sama lapsi kun oppi puhumaan niin hänen mielipidettään ei kuultu enää ollenkaan (lapsen kertoma tarhassa ja muissa yhteyksissä oli räikeästi ristiriidassa sen kanssa mitä lasu halusi olevan totta). Viranomaiselle se näyttäytyy totena mitä on kirjattu ja se mitä ei ole kirjattu "ei koskaan ole tapahtunut"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhoaisin kyseisen opettajan
H. V vit un psyko
Mutta jos opettaja ei oikeasti hyväksikäytäkään lapsia niin eihän hänellä ole mitään pelättävää vaikka sellaista muutaman kerran vuodessa tutkittaisiinkin ja kylillä puhuttaisiin?
Tuollaisen väitteen levittäminen on rikos. Ja edelleen, saat varmasti ne kovasti vihaamasi sossut perääsi uudestaan, jos lähdet levittelemään tuollaisia väitteitä lapsesi opettajasta lasun takia.
Mutta kun ei ole pelättävää koska syytön! Hyvä että tutkitaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikeastiko ns. normaalit vanhemmat ovat kaikki samaa mieltä kasvatuskysymyksistä? Mitä olen vaikkapa kasvatusoppaita lukenut, niin niissä esitetään hyvinkin erilaisia näkemyksiä siitä, että miten lapsia tulisi kohdella. Ja niiden oppaiden laatijat lienevät jopa tavallisiakin vanhempia valveutuneempaa väkeä eli kasvatusasiantuntijoita.
Voi tietenkin olla eroja mutta jokainen tajuaa että kaltoinkohtelu, väkivalta, nöyryyttäminen ym ovat aina väärin. Lastensuojelua ei kiinnosta nukkuuko vauvasi vieressäsi vai omassa sängyssään. Puetko lapsesi sinisiin vai punaisiin vaatteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun ei ole pelättävää koska syytön! Hyvä että tutkitaan!
Koska syytön?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin mitäs luulet, jos lapsi joutuu pahoinpitelyn kohteeksi kotona niin myöntääkö vanhemmat sen opettajalle?
Opettaja on velvollinen tekemään lasun tilanteissa, joissa hänelle herää huoli jostakin seuraavasta:
Laiminlyönti hoidossa ja huolenpidossa: Lapsen perustarpeista (kuten ruoka, puhtaat vaatteet, unensaanti tai lääkehoito) ei huolehdita.
Pahoinpitely tai sen uhka: Epäily lapseen kohdistuvasta fyysisestä tai psyykkisestä väkivallasta tai kuritusväkivallasta kotona.
Olosuhteet kotona: Vanhempien liiallinen päihteiden käyttö, vakavat mielenterveysongelmat tai perheväkivalta.
Lapsen oma käyttäytyminen: Lapsi vaarantaa kehitystään esimerkiksi omalla päihteiden käytöllään, rikoksilla, itsetuhoisuudella tai vakavalla koulunkäynnin laiminlyönnillä.
Koulujen tekemistä lasuista muutama prosentti ovat lopulta aiheettomia. Useimmiten lasu saatetaan jättää tekemättä, vaikka tarpeen olisi, kun ei vaan tunnu olevan riittävästi perusteita. Kukaan ope ei tee huvikseen ja mielellään lasua.
Pahoinpitelyepäilyepäilyissä koulun ei nimenomaan ole tarpeen alkaa asiaa selvittämään. Koululla ei ole toimivaltaa ja keinoja asian selvittämiseen. TIlanne menee lapsen kannalta epäedulliseksi, jos ope alkaa leikkimään rikostutkijaa ja sosiaalityöntekijää.
T. Reksinä 30 vuotta - paljon on koulumaailma muuttunut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ja muut loukkaantujat voisivat miettiä mitä itse tekisivät vastaavassa tilanteessa. Kaikista mustelmista ei tehdä lasua, mutta jos mustelmia on runsaasti tai ne on epäilyttävissä paikoissa on syytä tehdä lasu.
Lapsi myös saattaa tarinoida kuinka häntä hakataan. Lapsilla on joskus omia hullutuksia. Tai lapsi voi vaikka piirtää tai kirjoittaa väkivallasta tai seksistä. Nämä aiheet voi tulla lapsen päähän myös muualta.
Kuitenkin. Opettaja ei tunne teitä oikeasti. Ethän itsekään voisi vannoa ettei opettajan kotona ole väkivaltaa. Vai voitko? Yhtä vähän opettaja voi tietää teistä. Väkivalta ei näy ulospäin eikä ole mitään yhtä ihmistyyppiä joka väkivaltaa harrastaa. Väkivaltainen ei välttämättä edes ole vanhempi vaan voi myöhemmin selvitä, että vaikka lapsen harrastusohjaaja on ollut väkivaltainen tai ahdistellut seksuaalisesti. Lasu ei ole henkilökohtainen vanhempia kohtaan vaan koskee lasta. Opettaja ei tiedä ketä kaikkia lapsen elämässä on.
Kun opettaja tekee lasun, se tarkoittaa ettei hän ala poliisiksi tai tutkijaksi. Opettajan ei pidä työntää nokkaansa minne se ei kuulu. Lasu tarkoittaa juuri sitä, että hän ei jää murehtimaan lapsen oloja tai urkkimaan niitä. Opettajan tehtävä ei ole jutella vanhempien kanssa, arvioida kertomusta tms. Se on lastensuojelun tehtävä.
Eli vielä kannattaa miettiä milloin itse voisit olla tekemättä lasun? Millaisiin selityksiin olisit valmis uskomaan ja miten räikeä tilanteen tulisi olla että tekisit lasun.
On luotu ilmiantoyhteiskunta missä lastensuojelun tehtävänä on etsiä ja rangaista kaikkia jotka tuottavat ns. huolta.
Lastensuojeluilmoitus ei ole rangaistus.
Miksi niitä sitten pelätään jos ne kerran ovat mukava juttu?
Ei niitä tarvitse pelätä, jos ei ole tehnyt mitään väärää. Suurin osa ilmoituksista johtaa käytännössä siihen, että sossutäti soittaa huoltajalle ja siinä yhdessä todetaan, ettei ole mitään tuen tarvetta.
Mistä tietää onko tehnyt jotain väärää? Pitääkö tuntea jotkut kirjoittamattomat säännöt? Ja jos epäilee rikkoneensa niitä sääntöjä niin silloin luonnollisesti tunnustaa asian kun sossutäti soittaa?
Silloin voi saada tukea ja ohjausta. Ei niitä lapsia tuosta vain oteta huostaan, vaikka syytä olisi. Jos tavoitteesi on toimia lapsen parhaaksi, lastensuojelu auttaa siinä.
Kaikki vanhemmat eivät hyväksy huostaanottoa silloinkaan kun sille on päivänselvät perusteet. Silloin saadaan näitä tarinoita kauheasta sossusta, joka varastaa lapsia kunnollisilta vanhemmilta. Paitsi että unohtavat kertoa psykoosioireistaan, jokailtaisesta tissuttelusta tai raivokohtauksista ja lapsen pyynnöstä päästä pois.
Miten toimitaan silloin jos vanhemmalla ja lastensuojelulla on eri käsitys siitä, että mikä on lapsen parhaaksi? Tunnetusti kun kasvatusasioista on eri ihmisillä hyvin erilaisia mielipiteitä.
Mitäköhän veikkaan meneekö psykoottisen narkkarin kasvatuskäsitysten mukaan vai sossun mukaan? Mitä itse ehdotat?
Nyt puhut marginaalitapauksista. Suurin osa lasuista tehdään ihan tavallisista perheistä.
Ei tehdä minkäänlaisista perheistä.
Vierailija kirjoitti:
Oikeastiko ns. normaalit vanhemmat ovat kaikki samaa mieltä kasvatuskysymyksistä? Mitä olen vaikkapa kasvatusoppaita lukenut, niin niissä esitetään hyvinkin erilaisia näkemyksiä siitä, että miten lapsia tulisi kohdella. Ja niiden oppaiden laatijat lienevät jopa tavallisiakin vanhempia valveutuneempaa väkeä eli kasvatusasiantuntijoita.
En usko että missään kasvatusoppaassa suositellaan jotain niin ikävää että siihen lastensuojelu reagoisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeastiko ns. normaalit vanhemmat ovat kaikki samaa mieltä kasvatuskysymyksistä? Mitä olen vaikkapa kasvatusoppaita lukenut, niin niissä esitetään hyvinkin erilaisia näkemyksiä siitä, että miten lapsia tulisi kohdella. Ja niiden oppaiden laatijat lienevät jopa tavallisiakin vanhempia valveutuneempaa väkeä eli kasvatusasiantuntijoita.
Voi tietenkin olla eroja mutta jokainen tajuaa että kaltoinkohtelu, väkivalta, nöyryyttäminen ym ovat aina väärin. Lastensuojelua ei kiinnosta nukkuuko vauvasi vieressäsi vai omassa sängyssään. Puetko lapsesi sinisiin vai punaisiin vaatteisiin.
Jokaisella on oma määritelmä kaltoinkohtelulle. Se mikä yhdelle on hyvää kasvatusta on toiselle kaltoinkohtelua, ja päinvastoin. Väkivalta taas on erityisesti nykyisin todella laaja käsite ja sillekin on jokaisella oma määritelmä. Tietty nöyryyttäminen taas on lähtökohtaisesti ok, kunhan ei aivan kohtuuttomuuksiin ja äärimmäisyyksiin mennä, mutta siinäkin rajan määrittelee jokainen itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun ei ole pelättävää koska syytön! Hyvä että tutkitaan!
Koska syytön?
Ei vanhempi voi tietää onko hän syytön vai ei, koska lastensuojelun toiminta pohjautuu huoliin eikä siihen, että jotain pykälää olisi todistetusti rikottu.
Tämä on giganttinen oikeusturvaongelma, mutta lastensuojelun puolustelijoita se ei tunnu juuri vaivaavan.
Oikeastiko ns. normaalit vanhemmat ovat kaikki samaa mieltä kasvatuskysymyksistä? Mitä olen vaikkapa kasvatusoppaita lukenut, niin niissä esitetään hyvinkin erilaisia näkemyksiä siitä, että miten lapsia tulisi kohdella. Ja niiden oppaiden laatijat lienevät jopa tavallisiakin vanhempia valveutuneempaa väkeä eli kasvatusasiantuntijoita.