Miksi uudiskohteet ovat niin sieluttomia typerien integroitujen avokeittiöidensä kanssa?

Itselläni tökkii eniten se yhtenäisen seinäpinnan puute, johon mahtuisi kunnolla senkki, tauluja ja hyllyjä. Joskus on jopa vaikea laittaa sohva ja televisio vastakkain. Olohuoneesta on tullut sellainen keskipiste, jossa on ikkunoita jollain seinillä, jossain on ovia makuuhuoneisiin, kylpyhyoneeseen, terassille tai parvekkeelle, käytävä eteiseen ja keittiö jotenkin kytkettynä. Tuollaisen olohuoneen sisustaminen on todella vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä 1950-luvulla osattiin rakentaa. Vasta 60-luvulla tuli ne karseat bulkkitalot

Kyllä, elementtirakentamisen myötä moni asia meni huonommaksi. Mutta vielä 2010-luvun alkupuolelle pohjaratkaisut olivat aivan hyviä. Nämä kenkälaatikkoyksiöt, ulko-ovelta alkavat keittiöt ja ikkunattomat makuuhuoneet ovat tulleet vasta viimeisen 10 vuoden aikana.

Niitä tehdään, koska ne kelpaavat ihmisille. Jos olisin ostamassa asuntoa uudesta talosta, niin en takuulla kelpuuttaisi tuollaisia. Ja antaisin varmasti palautetta. Suurin osa ihmisistä tyytyy siihen, mitä on saatavilla ja on hiljaa. Vaikka en yleensä ole turhan tiukan sääntelyn kannalla, niin asuntorakentamiseen tarvitaan normeja, koska rakennetut asunnot ovat meillä kymmeniä vuosia. Asunnoilla pitää olla minimikoko (esim. 35 m2), kaksioilla pitää olla minimikoko (esim. 45-50 m2), samoin kolmioilla (70 m2) ja neliöillä (90 m2). Makuuhuoneella pitää olla minimikoko ja säilytystilaa ja keittiön kaappeja pitää olla riittävästi asunnon kokoon nähden.

Paitsi että uusista 30 neliön "kaksioista" puolet tilasta vie kylpyhuone, jossa voisi järjestää lavatanssit ja jossa silti ei ole järkevää paikkaa pyykkikoneelle ja kuivurille, saati säilytystilaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usein nuo vanhojen talojen remontoidut keittiötkin on ihan kauhean rumia ja epäkäytännöllisiä. Liian vähän kaappitilaa, ei kuivauskaappia, minilavuaari, avohyllyjä, roikkuvia valaisimia. Ei kiitos.

Itse ostin 1981 itse myyjän  rakentaman talon, joka oli lähes peruskuntoinen. Uutta taloa en halunnut rakennuttaa, koska hinta olisi ollut älytön ja valmiit uudiskohteet ovat usein aika kamalia ja sieluttomia, ainakin ne, joita kävin katsomassa. Noh, kun työkalut pysyy kädessä, niin sain itse peruskorjaamalla oikein hyvän 225m kokoisen talon, joka on  päivitetty 2020 luvulle.

Joten sulla on 2020-luvulle sieluttomaksi peruskorjattu asunto, joka oli ennestään peruskuntoinen ja täynnä sen 80-luvulla talon rakentaneen sielukkuutta?

Ei, vaan pinnat uusittu. Esimerkiksi täysipuiset tasot ja ovet hiottu ja lakattu uudelleen. Tekniikka päivitetty nykymääräysten mukaisiksi. Ei 2020 luvulle päivittäminen tarkoita kipsivevyä tai muovi(vinyyli) lattiaa. Korjausrakentamista voi tehdä myös vanhoja tekniikoiya ja materiaaleja kunnioittaen.

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan, että kuvitelma erillisen keittiön suosiosta on harhaa, kun sen kannattajat ovat netissä niitä äänekkäimpiä kritisoijia. Kerrostalojen rakennusfirmoja moititaan tuosta, mutta kuitenkin myös omakotitalorakentajien keskuudessa avokeittiö valitaan lähes poikkeuksetta, vaikka niissä talon tulevat asukkaat voivat täysin valita haluamansa pohjan. Myös talopaketteja tarjoavien firmojen pohjissa avokeittiöt ovat yleisiä, ja kyllähän he pyrkivät tekemään pohjista sellaisia joilla saavat talopaketteja myytyä. 

Tässä saattaa olla sellainen harha, että monet valitsevat avokeittiön, koska uskovat sen olevan "trendikästä", mutta sitten asuessaan talossa, huomaavat sen olevan hankala monella tavalla, eli ehkä jälkikäteen miettien olisivatkin valinneet toisin. Ja voihan se olla rahakysymyskin, oikean keittiön rakentaminen uudisasuntoon tulee kalliimmaksi.

Kerrostaloissa valinnanvaraa ei ole, koska kaikissa myytävissä uudisasunnoissa avokeittiö on oletuksena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usein nuo vanhojen talojen remontoidut keittiötkin on ihan kauhean rumia ja epäkäytännöllisiä. Liian vähän kaappitilaa, ei kuivauskaappia, minilavuaari, avohyllyjä, roikkuvia valaisimia. Ei kiitos.

Itse ostin 1981 itse myyjän  rakentaman talon, joka oli lähes peruskuntoinen. Uutta taloa en halunnut rakennuttaa, koska hinta olisi ollut älytön ja valmiit uudiskohteet ovat usein aika kamalia ja sieluttomia, ainakin ne, joita kävin katsomassa. Noh, kun työkalut pysyy kädessä, niin sain itse peruskorjaamalla oikein hyvän 225m kokoisen talon, joka on  päivitetty 2020 luvulle.

Joten sulla on 2020-luvulle sieluttomaksi peruskorjattu asunto, joka oli ennestään peruskuntoinen ja täynnä sen 80-luvulla talon rakentaneen sielukkuutta?

Ei, vaan pinnat uusittu. Esimerkiksi täysipuiset tasot ja ovet hiottu ja lakattu uudelleen. Tekniikka päivitetty nykymääräysten mukaisiksi. Ei 2020 luvulle päivittäminen tarkoita kipsivevyä tai muovi(vinyyli) lattiaa. Korjausrakentamista voi tehdä myös vanhoja tekniikoiya ja materiaaleja kunnioittaen.

Tuhon vielä lisään, et kyllä riskirakenteet, kuten höyrynsulkujen, eristyksen ja ilmanvaihdon toteuttaminen nykymääräysten mukaiseksi on ehdoton edelletys terveelle talolle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän se ole niin nykyrakentamisessa, että rakennetaan pieniä kaksioita ja yksiöitä, eikä kunnollisia ja tilavia perheasuntoja. Tilavuudella tarkoitan sitä, että olisi edes kunnollinen olohuoneen osuus siinä avokeittiö/olohuone pohjaratkaisussa erityisesti kerrostaloissa. Hyvä jos löytyy edes sohvalle kunnon tilaa. Ihan outoa. Makuuhuoneidenkin kokoa voisi hieman kasvattaa. 

Nykyään Suomessa keskimäärin 47 % asuu yksin, suurissa kaupungeissa 50 % tai yli, silti enintään 40 % uusista asunnoista on ollut yksiöitä tai pieniä kaksioita. Samalla Lapsiperheitä on enää asuntokunnista on enää alle 19 % ja lapsettomia pareja lähes sama määrä. Miksi ihmeessä pitäisi rakentaa vähemmistölle enemmän asuntoja?

Selvää on, että uusista kunnon perheasunnoista on kova puute. 

Vierailija kirjoitti:

Jos haluaa muuttaa avokeittiön kahdeksi erillishuoneeksi, se ei vaadi kuin väliseinän lisäämisen. Jos ei itsellä työkalut pysy kädessä, tuollaisen "remontin" teetättäå muutamalla tonnilla.

Samoin kuin muitakin seiniä voi vastaavasti aika hyvin kaataa, avata tmv. Siinä joutuu yleensä tekemään lattiaan listoituksen tosin, jos ei halua lattiaa samalla muuttaa.

Mielestäni aika perustason hommia, jotka helppo tehdä etenkin ennen sisäänmuuttoa.

Itse tosin pidän avokeittiöstä. Meillä on n. 90m2 avotila, missä olohuono, ruokailutila ja avokeittiö eroteltu saarekkeella, pienellä kerrostuksella ja kasviratkaisuin. 

Keittiö-olohuono -yhdistelmä avohoitokonttorissa työskentelevälle jakkukalkkunalle, ettei tule liian rauhallinen ja kotoisa olo kotonakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa on keittiö heti eteisen jatkeena, rivi keittiötasoja hella+astianpesukone. Sen jälkeen olohuone. 

Kyllä! Ja tämä on just hyvä minulle. Olen tänä vuonna käyttänyt uunia ehkä 2 kertaa. Liesitasoa käytän ehkä kerran tai kaksi viikossa ja kaksi levyä riittäisi paremmin kuin hyvin. Suon harvoin kotona ja silloin pääosin kypsentämätön ruokaa. Sen sijaan itselleni tärkeää on asunnon upea maisema joka näkyy asuntoni joka neliöltä, iso terassi,  iso vaatehuone ja iso sauna. Pidän todella paljon tästä hotellihuone-tyyppisestä kodista ja se on minulle ja ehkä monelle muullekin  hyvä ratkaisu. Miksi ketju jossa  haukutaan toisten toimivia ja elämään sopivia koteja rumiksi? Miksi edes käytte tutustumassa kaksioihin tai yksilöihin jos elämäntapanne vaatii 200m2 ja ison keittoon ,jossa voi nylkeä peuran. 

On varmasti hyvä esim. yksin asuvalle joka ei kokkaa. Perheelliselle paljon ruokaa tekevälle tuo on kammotus. Mulle ei meinaa toisinaan edes kaksi liettä riittää. Uuniakin tulee käytettyä, mutta harvemmin. Ei keittiön tarvitse olla jättimäinen, kunhan on toimiva. Laskutilaa, kaappeja, ei pölyä kerääviä avohyllyjä. Mieluiten kaksi tiskiallasta ja kuivauskaappi. Täysleveä tiskikone ja iso jääkaappi.  Kun nykyään näkee ihan perheasunnoissa näitä olohuoneen seinällä olevia keittiöitä.

Suomessa on noin 1 400 000 yksin asuvaa, eli joka neljännes suomalaisista. Oikein hyvä että rakentaminen huomioi tämän ja tarjolla on yksin asumiseen sopivia asuntoja. Uusissa yksiöissä ja kaksioissa on huomioitu esteetön kulku ja tilavat kylppärit ja hyvä julkinen liikenne.

Nuo mainitsemasi kyllä on huomioitu, mutta varsinaista asumista ei. Ne neliöt, mihin ennen vanhaan saatiin tilava yksiö, on nykyisin ahdettu jopa kolmio. Makkariin ei mahdu edes parisänkyä, tai jos sen saa sinne, vaatekaappi ei mahdukaan saati minkäänlainen työpöytä tuoleineen.

Koskaan tosin ei kannata ostaa parisänkyä, vaan kaksi erillistä ja yhteinen petauspatja. Parisängyn alta siivoaminen on täysin mahdotonta. Niitä ei välttämättä mahdu ovistakaan ja aina ei voi kuljettaa ikkunoidenkaan kautta. Muutoissa täysin mahdottomia.

Kaksi erillistä sänkyä vierekkäin ollessa vie vielä enemmän tilaa kuin parisänky, pölhö. Joka ikisestä sängystä pohjan saa irti, esim. säleet voi rullata siististi kokoon. Puurunkoisista sängyistä saa kaikki osat irrotettua ja kuljetettua ne asumuksesta pois kappaleina. Se siivoaminen on ihan samanlaista, onko se sänky parisänky vai kaksi sänkyä vierekkäin, eli mitä ihmettä sinä möyhäät taas tällä kertaa? Milläpä tavalla muuten luulet Ikean lähettävän sängyn sinulle, kokonaisenako?

Meillä on makuuhuoneessa kaksi 90 cm leveää runkopatjaa, joiden päällä on 180 leveä petauspatja. Helpompi tämä oli järjestää pieneen makuuhuoneeseen kuin 180 cm leveä sänky. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä 1950-luvulla osattiin rakentaa. Vasta 60-luvulla tuli ne karseat bulkkitalot

Kyllä, elementtirakentamisen myötä moni asia meni huonommaksi. Mutta vielä 2010-luvun alkupuolelle pohjaratkaisut olivat aivan hyviä. Nämä kenkälaatikkoyksiöt, ulko-ovelta alkavat keittiöt ja ikkunattomat makuuhuoneet ovat tulleet vasta viimeisen 10 vuoden aikana.

Niitä tehdään, koska ne kelpaavat ihmisille. Jos olisin ostamassa asuntoa uudesta talosta, niin en takuulla kelpuuttaisi tuollaisia. Ja antaisin varmasti palautetta. Suurin osa ihmisistä tyytyy siihen, mitä on saatavilla ja on hiljaa. Vaikka en yleensä ole turhan tiukan sääntelyn kannalla, niin asuntorakentamiseen tarvitaan normeja, koska rakennetut asunnot ovat meillä kymmeniä vuosia. Asunnoilla pitää olla minimikoko (esim. 35 m2), kaksioilla pitää olla minimikoko (esim. 45-50 m2), samoin kolmioilla (70 m2) ja neliöillä (90 m2). Makuuhuoneella pitää olla minimikoko ja säilytystilaa ja keittiön kaappeja pitää olla riittävästi asunnon kokoon nähden.

Paitsi että uusista 30 neliön "kaksioista" puolet tilasta vie kylpyhuone, jossa voisi järjestää lavatanssit ja jossa silti ei ole järkevää paikkaa pyykkikoneelle ja kuivurille, saati säilytystilaa.

Kaikissa uudisasunnoissa on kylpyhuoneesta varattu tila pesutorneille tai vain pesukoneelle. Koska pesukone käyttää vettä, sille on se tietty paikka, koska tulovesi- ja viemärikytkennät pitää tehdä. Lisäksi koneille tehdään erikseen kummallekin oma maadoitettu pistorasia ja vikavirtasuojakytkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usein nuo vanhojen talojen remontoidut keittiötkin on ihan kauhean rumia ja epäkäytännöllisiä. Liian vähän kaappitilaa, ei kuivauskaappia, minilavuaari, avohyllyjä, roikkuvia valaisimia. Ei kiitos.

Itse ostin 1981 itse myyjän  rakentaman talon, joka oli lähes peruskuntoinen. Uutta taloa en halunnut rakennuttaa, koska hinta olisi ollut älytön ja valmiit uudiskohteet ovat usein aika kamalia ja sieluttomia, ainakin ne, joita kävin katsomassa. Noh, kun työkalut pysyy kädessä, niin sain itse peruskorjaamalla oikein hyvän 225m kokoisen talon, joka on  päivitetty 2020 luvulle.

Joten sulla on 2020-luvulle sieluttomaksi peruskorjattu asunto, joka oli ennestään peruskuntoinen ja täynnä sen 80-luvulla talon rakentaneen sielukkuutta?

Ei, vaan pinnat uusittu. Esimerkiksi täysipuiset tasot ja ovet hiottu ja lakattu uudelleen. Tekniikka päivitetty nykymääräysten mukaisiksi. Ei 2020 luvulle päivittäminen tarkoita kipsivevyä tai muovi(vinyyli) lattiaa. Korjausrakentamista voi tehdä myös vanhoja tekniikoiya ja materiaaleja kunnioittaen.

Ehkä niin. Mutta mulla on uudessa asunnossa helppohoitoiset vinyylilankkulattiat ja naureskelen aina partaani, kun kaverit itkevät sitä, että taas pitää parketti hiotuttaa ja korjauttaa, kun koira kynsi taas lattian pilalle.

Kaksi erillistä sänkyä vierekkäin ollessa vie vielä enemmän tilaa kuin parisänky, pölhö. Joka ikisestä sängystä pohjan saa irti, esim. säleet voi rullata siististi kokoon. Puurunkoisista sängyistä saa kaikki osat irrotettua ja kuljetettua ne asumuksesta pois kappaleina. Se siivoaminen on ihan samanlaista, onko se sänky parisänky vai kaksi sänkyä vierekkäin, eli mitä ihmettä sinä möyhäät taas tällä kertaa? Milläpä tavalla muuten luulet Ikean lähettävän sängyn sinulle, kokonaisenako?

Meillä on makuuhuoneessa kaksi 90 cm leveää runkopatjaa, joiden päällä on 180 leveä petauspatja. Helpompi tämä oli järjestää pieneen makuuhuoneeseen kuin 180 cm leveä sänky. 

Sama meillä mutta 2x80cm + 160cm petari. Täydellistä kun toinen painaa 100kg ja tykkää kovasta patjasta ja toinen on 67kg ja pehmeää petiä suosiva. Ei onnistuisi yhdellä runkopatjalla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa on keittiö heti eteisen jatkeena, rivi keittiötasoja hella+astianpesukone. Sen jälkeen olohuone. 

Kyllä! Ja tämä on just hyvä minulle. Olen tänä vuonna käyttänyt uunia ehkä 2 kertaa. Liesitasoa käytän ehkä kerran tai kaksi viikossa ja kaksi levyä riittäisi paremmin kuin hyvin. Suon harvoin kotona ja silloin pääosin kypsentämätön ruokaa. Sen sijaan itselleni tärkeää on asunnon upea maisema joka näkyy asuntoni joka neliöltä, iso terassi,  iso vaatehuone ja iso sauna. Pidän todella paljon tästä hotellihuone-tyyppisestä kodista ja se on minulle ja ehkä monelle muullekin  hyvä ratkaisu. Miksi ketju jossa  haukutaan toisten toimivia ja elämään sopivia koteja rumiksi? Miksi edes käytte tutustumassa kaksioihin tai yksilöihin jos elämäntapanne vaatii 200m2 ja ison keittoon ,jossa voi nylkeä peuran. 

On varmasti hyvä esim. yksin asuvalle joka ei kokkaa. Perheelliselle paljon ruokaa tekevälle tuo on kammotus. Mulle ei meinaa toisinaan edes kaksi liettä riittää. Uuniakin tulee käytettyä, mutta harvemmin. Ei keittiön tarvitse olla jättimäinen, kunhan on toimiva. Laskutilaa, kaappeja, ei pölyä kerääviä avohyllyjä. Mieluiten kaksi tiskiallasta ja kuivauskaappi. Täysleveä tiskikone ja iso jääkaappi.  Kun nykyään näkee ihan perheasunnoissa näitä olohuoneen seinällä olevia keittiöitä.

Suomessa on noin 1 400 000 yksin asuvaa, eli joka neljännes suomalaisista. Oikein hyvä että rakentaminen huomioi tämän ja tarjolla on yksin asumiseen sopivia asuntoja. Uusissa yksiöissä ja kaksioissa on huomioitu esteetön kulku ja tilavat kylppärit ja hyvä julkinen liikenne.

Nuo mainitsemasi kyllä on huomioitu, mutta varsinaista asumista ei. Ne neliöt, mihin ennen vanhaan saatiin tilava yksiö, on nykyisin ahdettu jopa kolmio. Makkariin ei mahdu edes parisänkyä, tai jos sen saa sinne, vaatekaappi ei mahdukaan saati minkäänlainen työpöytä tuoleineen.

Koskaan tosin ei kannata ostaa parisänkyä, vaan kaksi erillistä ja yhteinen petauspatja. Parisängyn alta siivoaminen on täysin mahdotonta. Niitä ei välttämättä mahdu ovistakaan ja aina ei voi kuljettaa ikkunoidenkaan kautta. Muutoissa täysin mahdottomia.

Kaksi erillistä sänkyä vierekkäin ollessa vie vielä enemmän tilaa kuin parisänky, pölhö. Joka ikisestä sängystä pohjan saa irti, esim. säleet voi rullata siististi kokoon. Puurunkoisista sängyistä saa kaikki osat irrotettua ja kuljetettua ne asumuksesta pois kappaleina. Se siivoaminen on ihan samanlaista, onko se sänky parisänky vai kaksi sänkyä vierekkäin, eli mitä ihmettä sinä möyhäät taas tällä kertaa? Milläpä tavalla muuten luulet Ikean lähettävän sängyn sinulle, kokonaisenako?

Meillä on makuuhuoneessa kaksi 90 cm leveää runkopatjaa, joiden päällä on 180 leveä petauspatja. Helpompi tämä oli järjestää pieneen makuuhuoneeseen kuin 180 cm leveä sänky. 

Edeltäjä kyllä mainitsi kaksi sänkyä eikä runkopatjaa, nämä ovat kaksi täysin eri asiaa. Sänky vie aika reippaasti enemmän tilaa kuin pelkkä runkopatja, nykymakkarit täyttyvät jo ääriään myöten, kun laittaa kaksi 80 sentin irtopatjallista sänkyä vierekkäin.

Olen onnellinen avokeittiöstäni. Kuulen ja näen elämää olohuoneesta ruokaa laittaessani. Entisessä, huoneiston pintoja säästävässä umpikeittiössä, olin yksinäinen. Kotihan on paikka, jossa ihmiset viihtyvät, eivätkä mieti materian säilyvyyttä.

Meillä on makuuhuoneessa kaksi 90 cm leveää runkopatjaa, joiden päällä on 180 leveä petauspatja. Helpompi tämä oli järjestää pieneen makuuhuoneeseen kuin 180 cm leveä sänky. 

Edeltäjä kyllä mainitsi kaksi sänkyä eikä runkopatjaa, nämä ovat kaksi täysin eri asiaa. Sänky vie aika reippaasti enemmän tilaa kuin pelkkä runkopatja, nykymakkarit täyttyvät jo ääriään myöten, kun laittaa kaksi 80 sentin irtopatjallista sänkyä vierekkäin.

Runkopatjasänky varmaankin. Tuskin edellinen tarkoitti kahta rungollista sänkyä vierekkäin, siinä ei olisi mitään järkeä

https://www.ikea.com/fi/fi/p/rishoejden-pussijousitettu-runkopatja-7-vy…

https://www.turunkaluste.fi/tuote/kuusamo-sanky-80x200-cm/?srsltid=AU7g…

Vierailija kirjoitti:

Meillä on makuuhuoneessa kaksi 90 cm leveää runkopatjaa, joiden päällä on 180 leveä petauspatja. Helpompi tämä oli järjestää pieneen makuuhuoneeseen kuin 180 cm leveä sänky. 

Edeltäjä kyllä mainitsi kaksi sänkyä eikä runkopatjaa, nämä ovat kaksi täysin eri asiaa. Sänky vie aika reippaasti enemmän tilaa kuin pelkkä runkopatja, nykymakkarit täyttyvät jo ääriään myöten, kun laittaa kaksi 80 sentin irtopatjallista sänkyä vierekkäin.

 

Runkopatjasänky varmaankin. Tuskin edellinen tarkoitti kahta rungollista sänkyä vierekkäin, siinä ei olisi mitään järkeä

https://www.ikea.com/fi/fi/p/rishoejden-pussijousitettu-runkopatja-7-vy…

https://www.turunkaluste.fi/tuote/kuusamo-sanky-80x200-cm/?srsltid=AU7g…

Niin, minä sanoin että meillä on kaksi 90 cm leveää runkopatjaa, joiden päällä 180 leveä petauspatja, ja hankala olisi tuoda huoneeseen 180 cm leveä yhtenäinen parisänky. 

En voisi kuvitellakaan asuvani asunnossa, jossa olisi avokeittiö. Kyllä keittiön pitää olla huone, jolla on ovi. Aukihan se ovi on käytännössä aina, mutta silti. Avokeittiöt antavat usein vaikutelman siitä, että unohdettiin tehdä keittiö ja kun nyt jokin sitä muistuttava pitäisi kuitenkin olla, niin olkkarin reunaan pakolliset. Monesti myös miettinyt, että kun asuntoa myydään esim. 2h + k, niin, jos keittiö ei ole erillään, niin tuohan olisi harhaanjohtavaa.

Itse asunut yli 20v ajan tänä vuonna 70v täyttävässä kerrostalossa, jossa 65m2 läpitalon kaksio, parveke, keittiö ovella ja painovoimainen ilmanvaihto eli ei tarvitse sietämätöntä ilmanvaihdon ääntäkään kärsiä (niin hiljaista ilmanvaihtoa en ole vielä esim. reissuissa hotellihuoneissa kohdannut, ettei olisi korvatulppia tarvinnut voidakseen nukkua).

Vierailija kirjoitti:

En voisi kuvitellakaan asuvani asunnossa, jossa olisi avokeittiö. Kyllä keittiön pitää olla huone, jolla on ovi. Aukihan se ovi on käytännössä aina, mutta silti. Avokeittiöt antavat usein vaikutelman siitä, että unohdettiin tehdä keittiö ja kun nyt jokin sitä muistuttava pitäisi kuitenkin olla, niin olkkarin reunaan pakolliset. Monesti myös miettinyt, että kun asuntoa myydään esim. 2h + k, niin, jos keittiö ei ole erillään, niin tuohan olisi harhaanjohtavaa.

Itse asunut yli 20v ajan tänä vuonna 70v täyttävässä kerrostalossa, jossa 65m2 läpitalon kaksio, parveke, keittiö ovella ja painovoimainen ilmanvaihto eli ei tarvitse sietämätöntä ilmanvaihdon ääntäkään kärsiä (niin hiljaista ilmanvaihtoa en ole vielä esim. reissuissa hotellihuoneissa kohdannut, ettei olisi korvatulppia tarvinnut voidakseen nukkua).

Itse tykkään moderneista ja uudenaikaisista asunnoista ja avokeittiöpohjasta. En haluaisi olla eristettynä erilliseen keittiöön leipoessani ja laettaessani ruokaa. Onhan tällaistakin nähty, että nainen (tässä tapauksessa) kolistelee kattiloita keittiössä, kun perhe ja vieraat seurustelee muissa tiloissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua taas ihmetyttää se, että miksi ihmiset ottavat näin suuren ongelman asunnosta, jollaista eivät itse halua/omista/ostaisi? Silloinhan on välttynyt kaikelta pahalta, kun ei sellaista ole mikä ei miellytä.

Koska he haluaisivat unelma-asuntonsa uudiskohteesta 70-luvulla rakennetun asunnon hinnalla. Tämä menee samaan kategoriaan kuin miksi ei löydy uutta yksikerroksista rivitaloa. Kaikkea löytyisi, jos ihmiset olisivat valmiita maksamaan. Kaupungit kaavoittavat tonteille paljon rakennusoikeutta, joka maksaa rakentajalle. Jos rakennettaisiin kapearunkoisia taloja tai yksikerroksisia rivareita, puolet rakennusoikeudesta jäisi käyttämättä ja rakennetut neliöt olisivat vielä kalliimpia kuin nykyään.

Minä olisin valmis maksamaan ja olisi sitä rahaakin, mutta vaan ei löydy sopivaa asuntoa. Se voisi olla lähes uusi, mutta omalla tontilla, eikä taloyhtiön yhteistä velkaa.  Olen pääkaupunkiseudulta, Järvenpäätä myöten katsonut sopivaa mutta jos ei löydy, niin minkäs teet? Haluaisin kerrostaloon ja siinä pitäisi vähintään autokatos. Nyt asun rivitalossa ja aikaa myöten se alkaa olemaan raskasta, kun teemme talon väen kesken kaikki lumityöt sekä ruohonleikkuut. Tietty saisi maksua vastaan apuja, mutta asunto on jo oikeasti jopa liian suuri kahdelle ja kaksi kerrosta, joten vanhuutta odottaessa voi tulla kaikenlaista remppaa, ettei portaita jaksa nousta. Meillä on olohuone erikseen ihan keittiön vieressä ja keittiöpöydän ääreen mahtuu 11 yhtä aikaa, joten vähän sen mukaan haluaisin seuraavaankin mahtuva. Joihinkin ruokapöytä mahtuu siten, että 6 ihmistä, ja sekin vielä kävisi,  mutta meillä on paljon tapaamisia lasten/lastenlasten kanssa, joten toivoisin isoa keittiötä, jossa paljon tasotilaa. Eli mahdoton yhdistelmä.

Lähes uusi kerrostalo, eikä taloyhtiöllä ole velkaa? Tietenkin voi olla, jos kaikki osakkaat maksavat yhtiölainaosuuden pois heti, tai kyseessä on ryhmärakentamiskohde. 

Tarkoitan sellaista velkaa, josta kaikki joutuvat maksamaan vaikka yksi jättäisi maksamatta. Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.

AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otan kyllä täyden vapauden kauhistella sitä, kuinka esim. vanhoilta alueilta kaadetaan satoja vuosia kasvaneita puita vain omien visioiden tieltä. Ja tilalle pykätään jättimäinen moderni laatikko. Tässä ei ole kyse makuasioista, vaan ekologisuudesta ja vastuusta yhteisestä ympäristöstä. Vehreyden hyödyt ovat tutkittua tietoa, ja tässä ajassa kohtuullisuus neliöissä sekä lähiluonnon säästäminen pitäisi olla itsestäänselvyys. Kun jokainen toteuttaa vain itseään ja omia mielihalujaan ympäristöstä piittaamatta, tuhotaan sellaista, mitä ei enää ikinä saa takaisin.

 

Harva ehdointahdoin niitä puita kaatelee mutta kun rakennusalaa ja työskentelytilaa tarvitaan rakennusvaiheessa x-määrä. Puut ja niiden juuret eivät saa olla liuan lähellä taloa turvallisuussyistä. Aina voi istuttaa uusia puita tontille kun talo on valmis. Muitakin kuin tuijia

Kyllä kuule kaatelee, sehän on vakioratkaisu jota ei edes tajuta kyseenalaistaa.  Mutta puiden säästäminen ja suojaaminen tietysti vähän maksaa, koska tontilla ei voi silloin mellastaa miten sattuu. Pidänkin erittäin sivistymättömänä sitä, että voidaan suunnitella ja rakentaa vaikka kuinka kallis talo, mutta olemassa olevaa kasvillisuutta ja puita ei sitten säästetä lainkaan. Voisi myös rakentaa vähän pienemmän talon, tai tehdä siitä kaksikerroksisen. Sekin säästäisi pihan kasvillisuutta. Mutta eihän se tietysti käy, kun ollaan rakentamassa omaa unelmakotia, joka vaihtuu sitten 10 vuoden päästä uuteen unelmakotiin, ja kaikki alkaa taas uuden tontin parturointeineen alusta.

Kaikkein hulluinta on ostaa vanha talo kaupungista vanhalta asuinalueelta, jolla on 1930-40-50-luvuilla rakennettuja taloja. Sitten puretaan se vanha talo ja kaadetaan ympärillä olevat vanhat havupuut, koivut, syreenipensaat ja omenapuut, no ehkä yksi omenapuu jätetään tontin nurkkaan. Pian vanhan talon tilalle nousee valkoinen tai musta yksikerroksinen laatikko, joka täyttää kokonaan pienen tontin, mutta sen omenapuun alle sentään jätetään tilaa lapsen hiekkalaatikolle, jotta lapsi saa leikkiä kotipihallaan. Siirtonurmea saatetaan pihalle myös tuoda pari neliötä, jotta lapsen pallopelit onnistuvat. Siinä sitten asutaan 3-4 vuotta ennen kuin se väistämätön avioero tulee, ja talo menee myyntiin: ihana moderni omakotitalo rauhallisella ja lapsiystävällisellä alueella. Koskaan ei myynti-ilmoituksessa lue, että talo erottuu alueella kuin kipeä peukalo.

Jos haluaa sen modernin laatikon kodikseen, pakkoko se on vanhalle alueelle tunkea, minne se ei millään tavalla sovi? Näitä pelloille rakentuvia uusia lähiöitä samanlaisine laatikoineen on Suomessa ihan riittämiin. Sinne vain se oma pystyyn muiden joukkoon. 

Tämä. Tärkeeää. Ei pitäisi antaa rakentaa niitä musta valko hirvityksiä vanhoille alueille. 

Vika on rakennusliikkeissä koska ne haluaa rumuutta, ankeaa ja ostajat eivät ymmärrä. Uudet krs asunnot kauheita. Ovissa reikä luukku. 

Kiellettävä ne.. Asunnot ovat kalliita ahneiden yakia ja se että on väliläsiä rahastaa..