Hulluin naapurisi?

Naapurin skitsofreenikkokin muutti pois, joten taidan itse olla se hulluin. No, on niitä vielä pahempia tapauksia jo kilometrin päässä.

Joskus aina lukee näistä maallemuuttajista jotka hakevat maaseudun rauhaa ja lähin naapuri osoittautuukin hulluksi vainoajaksi. Myy siinä sitten talot kun ostajia ei ole ja olet vainoajan armoilla.

Tuli sanomaan että jos koiranpentunne vielä kerran kusee yhteiseen pensasaitaan, ottaa haulikon ja ampuu koko porukan. (2 aik + 3 lasta)

Ja tuota ennen lapsemme olivat leikkineet yhdessä taloyhtiön pihalla ja olimme jutelleet niitä näitä ohimennen, vaikutti normaalilta.

Vierailija kirjoitti:

Tuli sanomaan että jos koiranpentunne vielä kerran kusee yhteiseen pensasaitaan, ottaa haulikon ja ampuu koko porukan. (2 aik + 3 lasta)

Ja tuota ennen lapsemme olivat leikkineet yhdessä taloyhtiön pihalla ja olimme jutelleet niitä näitä ohimennen, vaikutti normaalilta.

Apua!

Alakerran nainen, jonka koira räksyttää kaiket päivät yksinään. Kun siitä joku ilmoitustaululla valitti, tää akka laittoi siihen korvatulpat ja kirjoitti että jospa nää vähän auttaisi. Koiran kuulemma kuuluu haukkua joka risahdusta koska on vartioivaa rotua. No, nyt onneks talon hallitus puuttunut asiaan.

Taidan olla iyse tämän talon hulluin naapuri. Tuskin sitä tosin huomaa muuta kuin ehkä epäsiististä habituksesta.

Yläkerrassani asuu yksi tuurijuoppo, mutta ihan mukava mies ei vaikuta hullulta ja osaa käyttäytyä kännissäkin.

Yksi kyttääjä asuu talon päädyssä, mutta ei haittaa kun ei pääse juuri minun asioitani kyttäämään. Seinänaupereitaan saattaa haitatakin, kun kertoilee muille naapureille kaiken näkemänsä ja kuulemansa.

Tää on aivan mun ketju.

Mun naapurin eukko ajaa mut hulluksi.

Kyttää kaiken mitä teen, penkoo mun roskat, urkkii lähikaupassa mitä ostan. Teki lastensuojeluilmoituksen koska mun asunnosta kuului sek siääniä. Ja ei, en huuda kuin hinaaja vaan tuo kaistapää on jäänyt kaksi kertaa kiinni siitä, että kuuntelee mun ulko-oven takana. Oli kiva puhelu sossujen kanssa, kun sanoivat et tällainen ilmoitus on tehty :D eipä hekään tienneet miten mun sek sielämäni liikuttaisi heitä.

Tää täti myös jättää heippalappuja, huutaa ja huor. ittelee.

Haukkuu muille naapureille (jotka tosin ovat sanoneet että ei kannata välittää, ajoi edellisen nuoren parin pois tästä asunnosta vainollaan)

Kirjaa ylös aikoja jolloin tulen kotiin ja laittaa postiluukusta seuraavana päivänä. Kirjoittaa myös lappuja kenen kanssa olen liikkunut ja millaiseen autoon olen mennyt.

En tiedä miksi lähettää niitä minulle? Ihankuin en itse tietäisi.

Valittaa että mun koira haukkuu. Ei ole koiraa.

V*tun harhainen äm. mä.

Puhkoi auton renkaita parkkipaikalla jollakin terävällä piikillä. Saatiin kiinni itse teosta ja sai häädön.

Aikuinen mies, jolla mt-ongelmia.

Sekakäyttäjä, joka majoitti juoppoja (asunto lähellä baaria). Aina meteliä.

Nuori nainen kavereineen. Ei noudattanut talopesulan varausaikoja, jätti roskia, piti pyörää rapussa. Mietin joskus missä noin huonotapaisia tyttöjä sikiää. Kunnes tytön äiti muutti samaan rappuun ja kaiken edellämainitun lisäksi osoittautui patologiseksi kyttääjäksi. Seisoi aina oven edessä, eikä siitä päässyt jos ei ensin rupatellut hänen kanssaan. Eukolla oli aikaa seistä tientukkona, mutta silti osui toisten vuorolla talopesulaan. Illalla kun vein roskia, täti ilmestyi jostain puskasta.

En osaa edes selittää miten creepy, kun osasi käyttäytyä myös skarpisti, paitsi rööki paloi koko ajan, myös tytöllä.

Itsellä on tiukat aikataulut, joten en tiedä missä vaiheessa kerran oli jotenkin helpottunut olo. Kuulin että kyylä oli kuollut ja tyttö muuttanut muualle.

Ennen sanottiin että ne kyylää muita joilla ei ole omaa elämää. Ehkä sen ymmärtää liikuntarajoitteisilla muoreilla, mutta tämä liikkui ja vaikutti että on normaalit vuorovaikutustaidot.

Hirveää kyllä jos äiti ei päästä aikuisesta lapsesta irti.

Ompa sekavaa ja taitavat nämä kirjoittajat olla hullumpia kuin ne naapurit. 

Minä

Viereisen rivitalon mielenterveyspotilas hiippailee yöt ja päivät takapihamme kautta. Etsii tupakantumppeja muiden pihoilta ja sotkee. Ei usko puhetta eikä huutoa, alkaa mennä hermo.

Minä ainakin olen se hullu naapuri. Menetän hermoni usein pelatessa pleikkarilla ja tämän takia jotkut naapurit alkoi katsomaan vähän kummasti yhdessä edellisessä kämpässä. Välissä onnistuin asumaan kerrostalossa melko hiljaa mutta taas on rivarissa riistäytynyt käsistä ja luultavasti kuuluu tuohon pihatielle ja seinänaapurin etuovelle asti vähintään vaimeana ikkunan tuuletusräppänän kautta, vaikka seinät onkin vankat eikä naapurista ole kuulunut edes kakaroiden riehumiset. Vaikuttaisi olevan sellainen juttu, että kun tiesin kerrostalossa olevan heikot äänieristykset, niin onnistuin hillitsemään itseni. Mutta näissä muissa kämpissä missä en kuule naapureista mitään, oletan että äänieristys on hyvä ja ns. vapaudun. Olenkin aina sanonut naapureiden metelistä kärsiville hissukoille, että möykätkää takaisin kun se naapuri ei välttämättä tiedä että äänet kuuluu niin hyvin. Mutta eiväthän he viitsi, murjottaminen ja halveksuva katsehan toimii paljon paremmin.

Minä olen selvinnyt ilman hulluja naapureita, vaikka olen koko aikuisikäni asunut kerrostalossa (2 kpl).

Äitini sen sijaan kertoi, että heidän naapuriinsa (asuvat siis yhä siinä rivitalon päädyssä joka on lapsuudenkotini) on muuttanut pariskunta jonka rouva on vähintäänkin erikoinen tapaus. Olen maininnut tämän aikaisemminkin jossain stalkkeriketjussa. Äitini istui yhtenä iltana puolenyön aikaan vielä tarkastelemassa jotain tilijuttuja olohuoneen pöydän ääressä. Yhtäkkiä hän huomasi tuijottavansa tätä rouvaa suoraan silmiin. Tyyppi seisoi siis heidän takapihallaan ja huomattuaan äitini katseen jäätyi sekunniksi ja juoksi sitten karkuun.

Takapiha on siis pieni pläntti metsän reunassa ja rajattu molemmilta puolilta korkein aidoin. Sinne kulkee talon päätyä pitkin kapea polku. Mitenkään vahingossa sinne ei siis päädy.

Seuraavana päivänä äiti mainitsi tästä oudosta kohtaamisesta toiselle naapurille roskia viedessään. Naapuri kertoi että tämä kys. stalkkeri oli joskus pihalla kehunut hänelle heidän erikoista ja kaunista seinäryijyään. Tällä naapurilla oli heti mennyt kylmät väreet selästä, sitä ryijyä ei nimittäin ulospäin näy ellei katselija seiso käytännössä nenä kiinni olohuoneen ikkunassa.

Myöhemmin selvisi että äitini ja tämä toinen naapuri eivät olleet ainoat jotka olivat joutuneet omituisen kyttäyksen kohteeksi. Stalkkerilla oli siis tapana liikkua yöaikaan ihmisten takapihoilla ja tuijotella ikkunoista sisään. Stalkkerointi loppui taloyhtiön antamaan varoitukseen.

Minä taisin olla. Eräs ihminen sai minut pari vuotta sitten raivon partaalle ollessani vakavasti masentunut. Huusin sitten puhelimeen hänelle niin että koko kerrostalo raikasi. 

Pari kertaa poliisi veljeni kävi kotonani työvaatteissa ja työautolla ja naapurit alkoivat juoruamaan minun olevan hämäränainen. 

Nooh, masennuksen syövereissä ei jaksanut välittää. Kyllä hävettää olla taloyhtiön hullu varmaan edelleen. Oikeastihan olen muille häiriötä aiheuttamaton kunnollinen kansalainen... 

Joskus kouluaikana asuin pienessä kivassa kerrostalossa. Oliko sitten taloyhtiön puheenjohtaja, oikeen kyttääjä. Olin varannut tunnin vuoron pyykinpesukoneelle pyykkitupaan, mutta laitoinkin pyörimään 30min pikaohjelman. Oli mennyt n.45min kun menin laittamaan pyykkini kuivumaan... Pyykit oltiin heitetty viereiselle pöydälle, eikä kukaan ollut edes laittanut pesukoneeseen mitään pyörimään. Tää kyttääjä tuli myöhemmin sitten sanomaan että pyykkiä ei tartte jättää sinne koneeseen lojumaan "tunneiksi". 

Viikonloppuisin kyttäsi pihalla muka tehden pihatöitä, että jos jotain epäilyttävää porukkaa tulisi taloon tai tulisi talosta. Menin sitten parvekkeelle tupakille joskus puolen yön aikaan, niin tää kyttääjä alko kerään yhtäkkiä siinä pihassa käpyjä, kun huomasi että huomasin hänet sieltä pimeydestä.

Ohimennen sanoi rappukäytävässä kovalla äänellä että kuuluu sitten kaikki äänet vessasta.. "ne pierutkin". ANNA MUN PIERRÄ JOS PIERETTÄÄ!

Tuli hakkaamaan iltaisin tai öisin ovea ja huutamaan että se musiikki pois. Mikä musiikki?! Ilmeisesti jollain muulla naapurilla oli jäänyt radio päälle (käveli sitten ympäri rappua ja laittoi korvan kiinni jokaiseen oveen kuunnellakseen mistä se vaimea musiikki kuuluu)

Saattoi juurikin kytätä rappukäytävässä ja valittaa että "te nuoret aina potkitte tän ovimaton pois paikoiltaan!" tai "Kävit sitten kymmenen jälkeen parvekkeella vaikka hiljaisuus oli jo alkanut, oikeen paiskit sitä ovea?" tai "Valutit vettä vielä yöllä, mä kuulin sen kyllä!"

Askeläänistä tuli myös varoitus. Otti kuulemma oikein korviin se mun "kantapäillä tömpsöttäminen"

Jos pihalta löytyi tumppi, se oli mun tietenkin ja näki vielä niin paljon vaivaa että kävi tiputtamassa niitä silloin postiluukusta kun en ollut kotona.

Valitti ekana, että vedän hanskaa yöllä.. Sitten valitti, että kiinalaisia putkissa ja sitten valitti, että musiikki pauhaa koko talossa kaikilla täysii samaa biisiä. Pääsi huilaamaan rouva,

Vierailija kirjoitti:

Ompa sekavaa ja taitavat nämä kirjoittajat olla hullumpia kuin ne naapurit. 

oM! oM! Tälläistä se on kokoajan - älä käy täällä enään...

Joku mainitsi roskia penkovan naapurin, ja mullakin oli joskus sellainen. Sen jälkeen ei ole vahingossakaan mennyt roskiin mitään, missä lukisi nimi tms. Tuo naapuri tosiaan itse kertoi minulle, mitä oli löytänyt roskistani.

Asuin aikanani kerrostalossa, joka oli itse asiassa alun perin ollut kokonaan liiketalo, mutta muutettu myöhemmin asuintaloksi niin, että katukerros jäi kauppaliikkeille.  Asunnot oli kai siksi hieman omalaatuisia, esim. yhdessä asunnossa ei ollut ollenkaan ikkunoita.   Yläkerran asunnoista ei tarvinnut kuin ikkuna avata, niin pääsi suoraan alemman kerroksen katolle, siellä ikkkunat oli siis melkein alas asti ja kaikkee muuta omituista.  Siinä asuikin sitten kaikenlaista porukkaa, tuntui, että kun asunnot oli hassuja niin sitä oli asukkaatkin.  Ehkä minäkin, kuka tietää.

Mun viereinen asunto oli kauhean pieni yksiö ja siinä asui taiteilijanainen.  Aika erikoinen tapaus.  Hänellä oli tapana pitää oveaan auki käytävään.  Tuulettiko hän sillä tavalla, en tiedä, tupakkaa kyllä poltti kovasti.  Kerran se ovi oli sitten auki päivätolkulla ja selvästikään nainen ei ollut asunnossaan tai sitten oli jotain tapahtunut.   Soitin isännöitsijälle ja kysyin, että uskallanko laittaa sen oven kiinni vai kuinka.  Hän pyysi, että käyn katsomassa, onko asukas paikalla ja jos ei ole, niin ovi kiinni.  Kävin katsomassa ja eihän siellä ketään ollut, katsoin varmuuden vuoksi vessaankin ja vaatekomeroon.

Sitten toiseen naapuriasuntoon muutti romaniperhe.  Ihan ok, ei mitään häiriöitä.  Asuivat jonkin aikaa.  Sitten yhtenä aamuna asunto oli tyhjä, ne oli yön aikana kaikessa hiljaisuudessa muuttaneet pois.  Se vaan, että mukaan oli lähtenyt asuntoon kuuluneet hella ja jääkaappi sekä verhotangot ja mitä lie, ja kaiken kukkuraksi ovestakin oli ruuvattu ovisilmä mukaan.  Tosi hiljaa osasivat lähteä.  Myöhemmin kuulin, että ainuttakaan vuokraa ei ollut maksettu.

Siinä samassa talossa, mutta eri rapussa, asui nainen, joka ei koskaan puhunut kenellekään sanaakaan ja kun tuli vastaan, niin kääntyi aina jotenkin toiseen suuntaan, kerran jopa pysähtyi ja kääntyi minuun selin, kun näki minun tulevan.  Ehkä joku mielenterveysongelma, mutta tämä ihminen kävi kyllä ihan normaalisti töissä.  Miten hän siellä selvisi puhumattomana ja ihmisiin katsomatta, en tiedä.

Tuttuni naapurissa kerrostalossa oli hetken aikaa asunut nuori narkkaripoika.  Se oli niinikään häipynyt yhtenä yönä jonnekin kenenkään tietämättä, mutta sitä ennen oli ruuvannut irti kylpyammeen ja raahannut sen käytävään niin, että toinen naapuri ei päässyt ovestaan ulos.  Kukaan ei kuullut mitään.  Ja sen ammeen irrottaminen oli ollut valtava urakka, kun niitä ammeita myöhemmin ihan tarkoituksella poistettiin asunnoista, niin työmiehet oli aivan ihmeissään, että miten sellainen nuori kaveri pystyi tekemään sen ilmeisesti kuitenkin ihan yksinään ja vielä kenenkään kuulematta ja siihen tarvittiin vielä jos jonkinlaista työkalua, että mistä sillä niitäkin oli.  Amme oli valtavan painavakin ja hirveän hankalasti irrotettavissa.  Mutta kaipa ne huumeet sai aikaan yliluonnollisia voimiakin.