Miten suhtautua mökkiin, josta perijän puoliso on rajattu ulos?

Hyvä homma vaan.

Minun vanhempani tekivät tuon klausuulin sen jälkeen, kun äitini siskolle kävi köpelösti.

Pappa osti tyttärelleen kesäpaikan. Vuosia myöhemmin avioeron yhteydessä aviosmies otti kesäpaikan itselleen. Naisella ei ollut varaa lunastaa paikkaa itselleen, koska ei ollut avioehtoa.

Tämän jälkeen minun vanhempani rajasivat meisän lasten puolisot ulos kaikesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perus vauva-palsta aloittaja, jolle parisuhde on toistaiseksi voimassa oleva sopimus, joka päättyy kun suhde ottaa enemmän kuin antaa. Kunhan aloittaja on itse isovanhempi ja elänyt onnellisessa parisuhteessa, tekisi aloittaja aivan samoin testamentin suhteen: huolehtisi testamentissaan, että sukumökki päätyy polvelta polvelle ja maksimoi näin todennäköisyyden, sille että mökki menee lapsen lapsille.

Perintö tai se että poistetaan puolison avio-oikrus ei kyllä millään muotoa takaa sitä että mökki säilyy suvussa sukupolvesta toiseen. Todennäköisemmin sen taataan sillä että mökki myydään suvussa henkilölle joka on kiinnostunut ylläpitämään mökkiä.

Taataan mökkiä vastaavan rahasumman pysyvän perijän omaisuutena. Tuo poissulku on ihan rutiini osa testamenttia ja toimii avioehdon tavoin perittävän omaisuuden suhteen. 

Tuossa edellä ei puututa siihen onko kyse rutiinista vai ei. Onko oikein niin tehdä vai ei.

Summa ei silti säily kenellekän jos mökki rapistuu hoitamattomana vaan omaisuuden arvo lasker joten ei se sitä takaa että omaisuus säilyy (suvussa).

En laittaisi rahaa remontteihin.

Me teimme jo 15 vuotta sitten keskinäisen omistusoikeustestamentin, johon tuli lisäyksenä, että lasten aviopuolisot eivät ole oikeutettu meiltä tulevaan perintöön tai sen myynnistä saatuun muuhun omsisuuteen. Jotenkin näin se testamentissa lukee. Tuolloin ei kummallakaan lapsella ollut vielä puolisoa. 

Vierailija kirjoitti:

Me teimme jo 15 vuotta sitten keskinäisen omistusoikeustestamentin, johon tuli lisäyksenä, että lasten aviopuolisot eivät ole oikeutettu meiltä tulevaan perintöön tai sen myynnistä saatuun muuhun omsisuuteen. Jotenkin näin se testamentissa lukee. Tuolloin ei kummallakaan lapsella ollut vielä puolisoa. 

Miten nyt 15 vuotta myöhemmin? Vieläkö lapset ovat naimattomia vai menivätkö he naimisiin nahjusten kanssa, jotka eivät vieläkään ole tervetuulleita teidän ylvääseen sukuun?

Vierailija kirjoitti:

En laittaisi rahaa remontteihin.

Eli jos puolisolla ei ole varaa remontoida, niin asut sitten ränsistyneessä mökissä ennemmin.

minä valitsisin toisin. Tai, riippuu varmaan suhteen laadusta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En laittaisi rahaa remontteihin.

Eli jos puolisolla ei ole varaa remontoida, niin asut sitten ränsistyneessä mökissä ennemmin.

minä valitsisin toisin. Tai, riippuu varmaan suhteen laadusta. 

Todennäköisesti myös siitä kuinka innokas mökkeilijä itse on. Jos mökillä ei muutenkaan viihdy niin miksi siihen satsata rahaa vain siksi että se on miehen suvun perintömökki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me teimme jo 15 vuotta sitten keskinäisen omistusoikeustestamentin, johon tuli lisäyksenä, että lasten aviopuolisot eivät ole oikeutettu meiltä tulevaan perintöön tai sen myynnistä saatuun muuhun omsisuuteen. Jotenkin näin se testamentissa lukee. Tuolloin ei kummallakaan lapsella ollut vielä puolisoa. 

Miten nyt 15 vuotta myöhemmin? Vieläkö lapset ovat naimattomia vai menivätkö he naimisiin nahjusten kanssa, jotka eivät vieläkään ole tervetuulleita teidän ylvääseen sukuun?

Ylvääseen sukuun? Ihan tavallinen perhe ollaan. Ja tuo lasten puolisoiden ulossulkeminen oli juristin ehdotus ja jo tuolloin normilisäys testamenttiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voitte ostaa puolison kanssa ihan oman mökin jos ei sukumökki kiinnosta.

Mies voi myydä mökin ja rahoittaa sillä uutta yhteistä mökkiä.

Ei välttämätyä voi, koska yleensä avoi-oikeus suljetaan pois omaisuudesta ja sen sijaan hankitusta uudesta omaisuudesta. 

"Pappa osti tyttärelleen kesäpaikan. Vuosia myöhemmin avioeron yhteydessä aviosmies otti kesäpaikan itselleen. Naisella ei ollut varaa lunastaa paikkaa itselleen, koska ei ollut avioehtoa."

Miehellähän ei ole mitään oikeutta vain "ottaa" tuota kesäpaikkaa. Jos sitä ei halua antaa miehelle, omistajalla on aina oikeus myydä se ja antaa tarvittava tasinko rahana.

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju sem todistaa että naiset on ainoastaan miehen rahojen ja miehen varallisuuden perässä joka taas tarkoittaa että naiset oitää itsekin itseään maksullisena jolla on nimi mutta sitä ei täällä palstalla saa käyttää kun naiset ahdistuvat totuudesta

Tämä ketju ei todista yhtään mitään tuon suuntaistakaan. 😂 

Oletko hieman yksinkertainen? 

Jotain pientä ylläpitoremontointia maksaisin, jos käyttäisin mökkiä. Mutta isompien remonttien kohdalla ilmoittaisin puolisolle, että se on sinun henkilökohtainen kulusi. Olettaen että parisuhteessa molemmilla on omaa rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me teimme jo 15 vuotta sitten keskinäisen omistusoikeustestamentin, johon tuli lisäyksenä, että lasten aviopuolisot eivät ole oikeutettu meiltä tulevaan perintöön tai sen myynnistä saatuun muuhun omsisuuteen. Jotenkin näin se testamentissa lukee. Tuolloin ei kummallakaan lapsella ollut vielä puolisoa. 

Miten nyt 15 vuotta myöhemmin? Vieläkö lapset ovat naimattomia vai menivätkö he naimisiin nahjusten kanssa, jotka eivät vieläkään ole tervetuulleita teidän ylvääseen sukuun?

Sukuun ja perheeseen ovat tietysti tervetulleita. Mutta eivät rahoihin enää sen jälkeen jos avioliitto päättyy. Liiton ajan saavat tietysti nauttia suvun mökeistä ja huvilasta.

Minun mieheni, siskoni ja äitini eivät peri minua mutta se ovat kuitenkin minun perhettäni ja sukuani. Sinulle tuntuu olevan kauhean tärkeää saada oikeus toisten omaisuuteen, miksi? Poissulkeminen ei tarkoita sitä etteikö olisi perheenjäsen, minulla on useita perheenjäseniä jotka eivät minua peri. 

Kannattaa miettiä se niin että jos puoliso löytää uuden ja lähtee yhtäkkiä kävelemään ja olet juuri maksanut 20 000 puolison suvun mökin kattoremontista, et saa siitä mitään takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me teimme jo 15 vuotta sitten keskinäisen omistusoikeustestamentin, johon tuli lisäyksenä, että lasten aviopuolisot eivät ole oikeutettu meiltä tulevaan perintöön tai sen myynnistä saatuun muuhun omsisuuteen. Jotenkin näin se testamentissa lukee. Tuolloin ei kummallakaan lapsella ollut vielä puolisoa. 

Miten nyt 15 vuotta myöhemmin? Vieläkö lapset ovat naimattomia vai menivätkö he naimisiin nahjusten kanssa, jotka eivät vieläkään ole tervetuulleita teidän ylvääseen sukuun?

Sukuun ja perheeseen ovat tietysti tervetulleita. Mutta eivät rahoihin enää sen jälkeen jos avioliitto päättyy. Liiton ajan saavat tietysti nauttia suvun mökeistä ja huvilasta.

Minun mieheni, siskoni ja äitini eivät peri minua mutta se ovat kuitenkin minun perhettäni ja sukuani. Sinulle tuntuu olevan kauhean tärkeää saada oikeus toisten omaisuuteen, miksi? Poissulkeminen ei tarkoita sitä etteikö olisi perheenjäsen, minulla on useita perheenjäseniä jotka eivät minua peri. 

Onpa outoja kommentteja. Ei ainakaan itselläni ole tarvetta saada omaisuutta toisen suvulta. Mutta vastaavasti en halua kerryttää toisen suvun omaisuutta maksamalla remontteja heidän kiinteistöönsä.

Lapsen puolison rajaaminen ulos testamentilla on ok mutta itse koin ex-avioliitossani ikäväksi sen, että sitä toitotettiin minulle. 

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa miettiä se niin että jos puoliso löytää uuden ja lähtee yhtäkkiä kävelemään ja olet juuri maksanut 20 000 puolison suvun mökin kattoremontista, et saa siitä mitään takaisin.

Tuo pitää sopia (sekä säilyttää todisteet sopimuksesta sekä siitä että sinä olet kulut maksanut) puolison kanssa miten toimitaan jos noin kävisi.

Tämähän on vain duunareillekin mahdollista verosuunnittelua. Etenkin kun kyse on mökistä, on kannattavampaa jättää perintö vain omalle lapselle. Jotkut hulluttelijat jopa testamenttaavat omaisuuttaan suoraan lapsenlapsille, jolloin yksi perintöverokierros jää pois. Mutta eeei, sitten se ei rakasta!!111 

Duunarilogiikka <3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En laittaisi rahaa remontteihin.

Eli jos puolisolla ei ole varaa remontoida, niin asut sitten ränsistyneessä mökissä ennemmin.

minä valitsisin toisin. Tai, riippuu varmaan suhteen laadusta. 

Todennäköisesti myös siitä kuinka innokas mökkeilijä itse on. Jos mökillä ei muutenkaan viihdy niin miksi siihen satsata rahaa vain siksi että se on miehen suvun perintömökki.

Näin. Kaikenlaisia lautamökkejä ja sukutiloja joita ei tunnesyistä voi myydä pyörii omassakin suvussa jo aivan liikaa. Hoitakoon puolison suku nyt vaan omat roskansa keskenään - ei minulla riitä energiaa eikä kiinnostusta, kun omistakin osuuksista pitäisi jotenkin päästä eroon.