HS: Saako lapsi harrastaa, jos ei pysty olemaan ryhmässä?
HS kolumnissa toimittaja kirjoittaa, kuinka vaikeaa on, kun hyvin vilkas 5-vuotias ei tule hyväksytyksi harrastuksissa. Perheessä on neljä lasta, ja yhteensä vähintään kymmenen harrastusmenoa viikossa. Nuorimmaisen kanssa on ollut vaikeaa, koska hänet on jo käännytetty käytöksensä vuoksi useammasta ryhmästä. Lapsi on saanut "viimeisen varoituksen" sekä lähikirjastossa että jalkapallokerhossa. Vilkas lapsi ei kuuntele ohjeita eikä keskity, ja äiti pohtii, mitä seurauksia sillä on, jos hyvin pienenä jää harrastuksista ulkopuolelle. "Hyvin vilkkaille lapsille opetetaan harrastuksissa, etteivät he kuulu joukkoon", äiti kirjoittaa.
Kommentit (322)
Vierailija kirjoitti:
Perheen neljällä lapsella on 10 harrastusta viikossa? Vanhemmat siis toimivat taksikuskeina töiden jälkeen. Ehkä 3,2 lasta olisi ollut sopivampi määrä? Tuo sähläys varmistaa sen ettei se ylivilkas eli kuriton kuopus koskaan opikaan rauhoittumaan ja käyttäytymään ryhmässä sääntöjen mukaan. Ehkä hän tarvitsisi enemmänkin oman vanhempansa huomiota?
En tunne kyseistä perhettä, mutta noin yleisellä tasolla sanoisin, että moni perhe ja lapsi hyötyisi siitä, että koulupäivän jälkeen vaikka yhdessä kokattaisiin, syötäisiin, siivottaisiin keittiö, tsekattaisiin läksyt ja pelattaisiin jokin lautapeli.
Jos energiaa on, lähipuisto johonkin väliin.
Päiväkotipäivä on pienelle raskas ponnistus. Itselleni onneksi sattui viisas esikoinen. Hän oli 4,5-vuotias mennessään hoitoon, ja hän ilmoitti heti alkuun, että kaikki aiemmat naperoharrastukset on jätettävä pois, että iltaisin riittää aikaa yhdessä oloon.
Onneksi HS:n toimittajilla ei ole muuta mietittävää eikä mitään vakavia asioita joista voisi uutisoida.
Mehän ei oikeasti voida laisinkaan vaikuttaa median kautta tuon lapsen elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama kokemus, vilkas lapseni jäi kaikesta ulkopuolelle. Hänellä on paljon energiaa, mutta suomi ehkä sitten haluaa mielummin hitaasti ja vähemmän tekeviä ihmisiä. Joten ollaan ehkä synnytty väärään valtioon ja oltaisiin oikeasti kuuluttu muualle.
Tosi ymmärrettävää, että harmittaa. Mutta mitä sä sanoisit esimerkiksi minulle, joka yksinhuoltajana raavin jostain lapsen kalliit harrastusmaksut joka vuosi, ja sitten lapsen saama ohjaus jää tosi vähäiseksi, koska ryhmän vilkas vaatii opettajan huomion koko ajan? Vilkas lapsi juoksee, huutaa, ei kykene kuuntelemaan tai noudattamaan ohjeita, ja 14 muuta lasta katselevat, kun opettajalla kuluu jopa yli puolet tunnista siihen, että vilkas pystyy jotenkin olemaan.
Onko se sitten oikea paikka vilkkaalle lapselle? Onko se jokaisen harrastusryhmän tehtävä muuttua erityisryhmäksi, vai olisiko se vanhemman tehtävä koittaa etsiä itse lapselleen sellaista tekemistä, ettei se ole muilta pois?
Millä oikeudella se sinun lapsi saa olla harrastuksessa ja minun vilkkaan lapsen pitäisi olla vain yksin kotona ja ulkopuolelle jätettynä, ihan samalla tavalla minäkin olen maksanut veroja ja tehnyt töitä, ja maksanut myös siitä harrastuksesta. Et ole ainoa. Jos lapselle ei ole mitään harrastusta niin lapsi joutuu olemaan yksin kotona tai joutuu huonoon seuraan eikä ketään pidä sysätä tahallaan huonoon seuraan. Toivon sinulle ja perheellesi samaa, karmaa ehkä opit jotakin.
Meillä urheiluseurassa vilkkaat lapset siirtyvät kentän laidalle ja yhteisen tekemisen sijaan he juoksevat edestakaisin erillään muista. Siinä saa purkaa energiaansa, siinä on mukana ryhmässä, mutta ei ole muiden riesana taitoja opeteltaessa. 10 kertaa salin päädyssä edestakaisin, 2 minuutin tauko ja sama uudestaan, ei tarvitse olla yksin ja saa olla juuri niin vilkas kuin haluaa.
Millä oikeudella sinä kutsut jonkun toisen lasta riesaksi? Olet siis itse kaikenaisen kiusaamisen aloittaja ja johdat sitä etkä ymmärrä edes hävetä. Niin on tunneälysi puutteellista. Ei ne ns muut ole täydellisiä, sinä vain mielivaltaisesti annat heille enemmän armoa vaikka ne olisi mitä tyhmää tehneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama kokemus, vilkas lapseni jäi kaikesta ulkopuolelle. Hänellä on paljon energiaa, mutta suomi ehkä sitten haluaa mielummin hitaasti ja vähemmän tekeviä ihmisiä. Joten ollaan ehkä synnytty väärään valtioon ja oltaisiin oikeasti kuuluttu muualle.
Tosi ymmärrettävää, että harmittaa. Mutta mitä sä sanoisit esimerkiksi minulle, joka yksinhuoltajana raavin jostain lapsen kalliit harrastusmaksut joka vuosi, ja sitten lapsen saama ohjaus jää tosi vähäiseksi, koska ryhmän vilkas vaatii opettajan huomion koko ajan? Vilkas lapsi juoksee, huutaa, ei kykene kuuntelemaan tai noudattamaan ohjeita, ja 14 muuta lasta katselevat, kun opettajalla kuluu jopa yli puolet tunnista siihen, että vilkas pystyy jotenkin olemaan.
Onko se sitten oikea paikka vilkkaalle lapselle? Onko se jokaisen harrastusryhmän tehtävä muuttua erityisryhmäksi, vai olisiko se vanhemman tehtävä koittaa etsiä itse lapselleen sellaista tekemistä, ettei se ole muilta pois?
Ilman muuta häiriköt hyvin matalalla kynnyksellä pois kaikista normaaleista harrastusryhmistä. Nyt jo ensin päiväkoti sitten eskari ja lopulta 9 vuotta peruskoulua käydään näiden ehdoilla. Täysin kohtuullista, että edes harrastuksissa saa olla rauhassa. Jos ei osaa käytytyä, ei ole oikeutta harrastaa kyseisessä ryhmässä. Huonolla käytöksellä saa olla seurauksensa ja kaikkea ei tarvitse aina loputtomiin ymmärtää. Harrastaa voi muutenkin ja se on vanhemman velvollisuus järjestää. Ei valmentajan ja muiden lasten velvollisuus sietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on outo kulttuuri missä lapsella on pakko olla "harrastus" ja missä "harrastus" tarkoittaa ohjatusti toimivaa ryhmää. Minkäänlainen omatoimiharrastaminen esimerkiksi perhepiirissä ei ole lapselle hyväksyttyä.
Miten niin ei ole hyväksyttyä? Miten olet päätynyt ajatukseen, että harrastaminen olisi jotenkin vain suomalaisten juttu?
No sehän on lähtökohta tässäkin jutussa. Eli yleisen mielipiteen mukaan lapsella ei sitten ole mitään harrastusta jos hän ei saa olla mukana ohjatuissa treeniryhmissä.
Yleinen mielipide eli yhden lapsen äiti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama kokemus, vilkas lapseni jäi kaikesta ulkopuolelle. Hänellä on paljon energiaa, mutta suomi ehkä sitten haluaa mielummin hitaasti ja vähemmän tekeviä ihmisiä. Joten ollaan ehkä synnytty väärään valtioon ja oltaisiin oikeasti kuuluttu muualle.
Tosi ymmärrettävää, että harmittaa. Mutta mitä sä sanoisit esimerkiksi minulle, joka yksinhuoltajana raavin jostain lapsen kalliit harrastusmaksut joka vuosi, ja sitten lapsen saama ohjaus jää tosi vähäiseksi, koska ryhmän vilkas vaatii opettajan huomion koko ajan? Vilkas lapsi juoksee, huutaa, ei kykene kuuntelemaan tai noudattamaan ohjeita, ja 14 muuta lasta katselevat, kun opettajalla kuluu jopa yli puolet tunnista siihen, että vilkas pystyy jotenkin olemaan.
Onko se sitten oikea paikka vilkkaalle lapselle? Onko se jokaisen harrastusryhmän tehtävä muuttua erityisryhmäksi, vai olisiko se vanhemman tehtävä koittaa etsiä itse lapselleen sellaista tekemistä, ettei se ole muilta pois?
Millä oikeudella se sinun lapsi saa olla harrastuksessa ja minun vilkkaan lapsen pitäisi olla vain yksin kotona ja ulkopuolelle jätettynä, ihan samalla tavalla minäkin olen maksanut veroja ja tehnyt töitä, ja maksanut myös siitä harrastuksesta. Et ole ainoa. Jos lapselle ei ole mitään harrastusta niin lapsi joutuu olemaan yksin kotona tai joutuu huonoon seuraan eikä ketään pidä sysätä tahallaan huonoon seuraan. Toivon sinulle ja perheellesi samaa, karmaa ehkä opit jotakin.
Miksi sun käytösongelmaisen lapsen pitäisi saada pilata usealta muulta lapselta heidän harrastuksensa? Viedä ilo, tappaa innostus, aiheuttaa pahaa mieltä, pahimmillaan aiheuttaa muille pelkotiloja?
Ei tosiaankaan jos ei kykene sopeutumaan muiden joukkoon ja vain häiritsee muiden lasten osallistumista harrastukseen ja tuhlaa vetäjän aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Se, että lapsi ei käy jossain tietyssä harrastuksessa pilaamassa sitä harrastusta muilta ei tarkoita sitä, että hän on ulkopuolella ja yksin kotiin jätetty. Maailma on täynnä tekemistä, ja vanhempi etsii lapselleen sopivat puuhat myös muita kunnioittaen.
Miksi näillä muilla ei ole kykyä mennä itseensä vaan kuvittelevat olevansa täydellisiä? Kyllä se on ulkopuolelle jättämistä vaikka sinä kuinka yrität tosiasioita kiistää jotta näyttäisitte viattomalta mitä ette ole.
Vierailija kirjoitti:
Ei tosiaankaan jos ei kykene sopeutumaan muiden joukkoon ja vain häiritsee muiden lasten osallistumista harrastukseen ja tuhlaa vetäjän aikaa.
Aika monikin joka kokee olevansa joukossa kylläkin itse etenee kyynärpää taktiikalla mutta osaa tehdä sen vain ovelammin, minun kanssa ei kannata alkaa esittää viatonta. Tuttavani vilkas lapsi jätettiin pois jalkapallo joukkueesta kun hän oli tehnyt liikaa maaleja. Oli joku kateellinen alkanut ulista lahjakkuudelle. Siinä todellinen syy miksi vilkkaista halutaan eroon, että tiettyjen ihmisten omat saisi loistaa jotka ei yllä sen vilkkaan tasolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama kokemus, vilkas lapseni jäi kaikesta ulkopuolelle. Hänellä on paljon energiaa, mutta suomi ehkä sitten haluaa mielummin hitaasti ja vähemmän tekeviä ihmisiä. Joten ollaan ehkä synnytty väärään valtioon ja oltaisiin oikeasti kuuluttu muualle.
Tosi ymmärrettävää, että harmittaa. Mutta mitä sä sanoisit esimerkiksi minulle, joka yksinhuoltajana raavin jostain lapsen kalliit harrastusmaksut joka vuosi, ja sitten lapsen saama ohjaus jää tosi vähäiseksi, koska ryhmän vilkas vaatii opettajan huomion koko ajan? Vilkas lapsi juoksee, huutaa, ei kykene kuuntelemaan tai noudattamaan ohjeita, ja 14 muuta lasta katselevat, kun opettajalla kuluu jopa yli puolet tunnista siihen, että vilkas pystyy jotenkin olemaan.
Onko se sitten oikea paikka vilkkaalle lapselle? Onko se jokaisen harrastusryhmän tehtävä muuttua erityisryhmäksi, vai olisiko se vanhemman tehtävä koittaa etsiä itse lapselleen sellaista tekemistä, ettei se ole muilta pois?
Millä oikeudella se sinun lapsi saa olla harrastuksessa ja minun vilkkaan lapsen pitäisi olla vain yksin kotona ja ulkopuolelle jätettynä, ihan samalla tavalla minäkin olen maksanut veroja ja tehnyt töitä, ja maksanut myös siitä harrastuksesta. Et ole ainoa. Jos lapselle ei ole mitään harrastusta niin lapsi joutuu olemaan yksin kotona tai joutuu huonoon seuraan eikä ketään pidä sysätä tahallaan huonoon seuraan. Toivon sinulle ja perheellesi samaa, karmaa ehkä opit jotakin.
Meillä urheiluseurassa vilkkaat lapset siirtyvät kentän laidalle ja yhteisen tekemisen sijaan he juoksevat edestakaisin erillään muista. Siinä saa purkaa energiaansa, siinä on mukana ryhmässä, mutta ei ole muiden riesana taitoja opeteltaessa. 10 kertaa salin päädyssä edestakaisin, 2 minuutin tauko ja sama uudestaan, ei tarvitse olla yksin ja saa olla juuri niin vilkas kuin haluaa.
Millä oikeudella sinä kutsut jonkun toisen lasta riesaksi? Olet siis itse kaikenaisen kiusaamisen aloittaja ja johdat sitä etkä ymmärrä edes hävetä. Niin on tunneälysi puutteellista. Ei ne ns muut ole täydellisiä, sinä vain mielivaltaisesti annat heille enemmän armoa vaikka ne olisi mitä tyhmää tehneet.
No onhan ne riesa. Riesa tarkoittaa häiriötä ja harmia. Jos on häiriöksi ja harmiksi muille ja opetukselle taitoja opeteltaessa, riesahan silloin on. Ikävää, mutta turha sitä on kaunistella. Tietenkään lapselle nyt ei koskaan sanota, että olet riesa. Vanhempien tulisi ihan itse se päätellä ja tajuta antaa muille harrastusrauha viemällä se oma mukula muihin puuhiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että lapsi ei käy jossain tietyssä harrastuksessa pilaamassa sitä harrastusta muilta ei tarkoita sitä, että hän on ulkopuolella ja yksin kotiin jätetty. Maailma on täynnä tekemistä, ja vanhempi etsii lapselleen sopivat puuhat myös muita kunnioittaen.
Miksi näillä muilla ei ole kykyä mennä itseensä vaan kuvittelevat olevansa täydellisiä? Kyllä se on ulkopuolelle jättämistä vaikka sinä kuinka yrität tosiasioita kiistää jotta näyttäisitte viattomalta mitä ette ole.
Entä jos vain koittaisit uhriutumisen sijaan kasvattaa lapsesi?
Siitä olisi lapselle huomattava hyöty koulussa ja tulevassa elämässä
Laittakaa ne lapsenne kuriin. On käsittämätöntä, kuinka hemmetin nössöjä te olette. Tapana on komentaa. Ja jos ei osaa olla ihmisiksi siltikään, sitten ei mennä sinne harrastukseen pilaamaan toisten päivää. Uskomaton itsekyyttä ajatella, että minulla ja lapsellani on oikeus pilata 20 muun ihmisen huvit, koska me voimme ja me haluamme. Ennen oli tapana hävetä, jos lapsi ei osaa käyttäytyä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama kokemus, vilkas lapseni jäi kaikesta ulkopuolelle. Hänellä on paljon energiaa, mutta suomi ehkä sitten haluaa mielummin hitaasti ja vähemmän tekeviä ihmisiä. Joten ollaan ehkä synnytty väärään valtioon ja oltaisiin oikeasti kuuluttu muualle.
Tosi ymmärrettävää, että harmittaa. Mutta mitä sä sanoisit esimerkiksi minulle, joka yksinhuoltajana raavin jostain lapsen kalliit harrastusmaksut joka vuosi, ja sitten lapsen saama ohjaus jää tosi vähäiseksi, koska ryhmän vilkas vaatii opettajan huomion koko ajan? Vilkas lapsi juoksee, huutaa, ei kykene kuuntelemaan tai noudattamaan ohjeita, ja 14 muuta lasta katselevat, kun opettajalla kuluu jopa yli puolet tunnista siihen, että vilkas pystyy jotenkin olemaan.
Onko se sitten oikea paikka vilkkaalle lapselle? Onko se jokaisen harrastusryhmän tehtävä muuttua erityisryhmäksi, vai olisiko se vanhemman tehtävä koittaa etsiä itse lapselleen sellaista tekemistä, ettei se ole muilta pois?
Millä oikeudella se sinun lapsi saa olla harrastuksessa ja minun vilkkaan lapsen pitäisi olla vain yksin kotona ja ulkopuolelle jätettynä, ihan samalla tavalla minäkin olen maksanut veroja ja tehnyt töitä, ja maksanut myös siitä harrastuksesta. Et ole ainoa. Jos lapselle ei ole mitään harrastusta niin lapsi joutuu olemaan yksin kotona tai joutuu huonoon seuraan eikä ketään pidä sysätä tahallaan huonoon seuraan. Toivon sinulle ja perheellesi samaa, karmaa ehkä opit jotakin.
Miksi sun käytösongelmaisen lapsen pitäisi saada pilata usealta muulta lapselta heidän harrastuksensa? Viedä ilo, tappaa innostus, aiheuttaa pahaa mieltä, pahimmillaan aiheuttaa muille pelkotiloja?
Sinä olet se näköjään kenellä niitä käytösongelmia on, eikä mitään tunneälyä ja ylimielisyyttäkin persoonassasi on kun viljelet me te ajattelua. Ihan samalla tavalla se sinunkin ylimieliseksi kasvatettu lapsi voi aiheuttaa sille vilkaalle trauman ja pelkotiloja ulkopuolelle jättämällä. Ja se on just sun laisten vanhempien vika. Teidän takia suomi on niin pahasti kahtiajakautunutta. Vilkkaus ei ole käytösongelma. Eri asia jos siihen liittyy jotakin muuta, mutta jos sinun lapsi vahtii minun lasta niin sekin voi olla käytösongelma. Millä oikeudella sinä vahdit mitä minun lapsi tekee, kasvata lapsesi siihen ettei hän saa aina määrät kuka saa kuulua joukkoon ja kuka ei.
Hyvä jos lasten harrastuksissa edes joskus vaaditaan käytöstapoja.
Oma lapseni kieltäytyi menemästä uimakouluun sen jälkeen kun toinen lapsi painoi hänen päätään veden alle uimakoulun aikana. Kyseinen lapsi teki sitä muillekin. Yllättäen vaan painoi toisen lapsen pään veden alle.
Kun siitä mainitsi uimakoulun ohjaajille, vastaisivat he, että myös tällä vilkkaalla lapsella on oikeus osallistua. Se olikin siis vain vilkkautta että painaa toisen päätä veden alle. Itse näin siinä vaaratilanteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama kokemus, vilkas lapseni jäi kaikesta ulkopuolelle. Hänellä on paljon energiaa, mutta suomi ehkä sitten haluaa mielummin hitaasti ja vähemmän tekeviä ihmisiä. Joten ollaan ehkä synnytty väärään valtioon ja oltaisiin oikeasti kuuluttu muualle.
Tosi ymmärrettävää, että harmittaa. Mutta mitä sä sanoisit esimerkiksi minulle, joka yksinhuoltajana raavin jostain lapsen kalliit harrastusmaksut joka vuosi, ja sitten lapsen saama ohjaus jää tosi vähäiseksi, koska ryhmän vilkas vaatii opettajan huomion koko ajan? Vilkas lapsi juoksee, huutaa, ei kykene kuuntelemaan tai noudattamaan ohjeita, ja 14 muuta lasta katselevat, kun opettajalla kuluu jopa yli puolet tunnista siihen, että vilkas pystyy jotenkin olemaan.
Onko se sitten oikea paikka vilkkaalle lapselle? Onko se jokaisen harrastusryhmän tehtävä muuttua erityisryhmäksi, vai olisiko se vanhemman tehtävä koittaa etsiä itse lapselleen sellaista tekemistä, ettei se ole muilta pois?
Ilman muuta häiriköt hyvin matalalla kynnyksellä pois kaikista normaaleista harrastusryhmistä. Nyt jo ensin päiväkoti sitten eskari ja lopulta 9 vuotta peruskoulua käydään näiden ehdoilla. Täysin kohtuullista, että edes harrastuksissa saa olla rauhassa. Jos ei osaa käytytyä, ei ole oikeutta harrastaa kyseisessä ryhmässä. Huonolla käytöksellä saa olla seurauksensa ja kaikkea ei tarvitse aina loputtomiin ymmärtää. Harrastaa voi muutenkin ja se on vanhemman velvollisuus järjestää. Ei valmentajan ja muiden lasten velvollisuus sietää.
Tuo oli musta niin hyvin sanottu, että lapsia vaaditaan aika paljon sopeutumaan kaikenlaiseen käytöshäiriöön aina päiväkodista koulun loppuun, ja edes harrastuksessa olisi kiva olla rauhassa.
Tämähän on vähän tulenarka aihe, koska mustavalkoinen keskustelu ei ole kovin hyödyllistä. Erityisen haastavien lasten vanhemmat ovat tosi kovilla, ja tuki ja palvelut ovat nykyään heikkoja. Lisäksi on toki heikkoa vanhemmuutta ja siitä kumpuavaa käytöshäiriötä paljon, mutta sitäpä ei kukaan ulkopuolinen voi koskaan tietää, mikä kunkin perheen tilanne on, ja siksi tuomitseminen on turhaa.
Mutta onhan se myös ihan aidosti todella väärin, jos luokissa ei pysty opiskelemaan ja harrastuksissa ei pysty harrastamaan, kun kaikkien on aina sopeuduttava sen heikoimmalla toimintakyvyllä varustetun lapsen/nuoren toiminnantasoon.
Ja vilkkaus ja huono käytös ovat tietenkin eri asioita.
Vierailija kirjoitti:
Laittakaa ne lapsenne kuriin. On käsittämätöntä, kuinka hemmetin nössöjä te olette. Tapana on komentaa. Ja jos ei osaa olla ihmisiksi siltikään, sitten ei mennä sinne harrastukseen pilaamaan toisten päivää. Uskomaton itsekyyttä ajatella, että minulla ja lapsellani on oikeus pilata 20 muun ihmisen huvit, koska me voimme ja me haluamme. Ennen oli tapana hävetä, jos lapsi ei osaa käyttäytyä...
Uskomatonta itsekkyyttä ajatella, että ne 20 muuta olisi jotenkin täydellistä ja että heidän käytökseen ei ikinä pitäisi muka mitenkään puuttua. Totuus on, että te vaan annatte helpommin anteeksi niille 20 muulle silloin kun he tekee jotakin väärin, koska osaavat seisoa rivissä. Mitään muuta eroa ei juurikan ole ja reflektio kyky puuttuu näköjään kokonaan kun on aina joku vilkas lapsi ketä syyttää niin ei tarvitse miettiä mitä on itse tehnyt väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että lapsi ei käy jossain tietyssä harrastuksessa pilaamassa sitä harrastusta muilta ei tarkoita sitä, että hän on ulkopuolella ja yksin kotiin jätetty. Maailma on täynnä tekemistä, ja vanhempi etsii lapselleen sopivat puuhat myös muita kunnioittaen.
Miksi näillä muilla ei ole kykyä mennä itseensä vaan kuvittelevat olevansa täydellisiä? Kyllä se on ulkopuolelle jättämistä vaikka sinä kuinka yrität tosiasioita kiistää jotta näyttäisitte viattomalta mitä ette ole.
No mutta kun sillä huonolla käytöksellä on seurauksensa. Niin se vaan maailmassa menee. Kun tuo harrastustoimintaa on VAPAAEHTOISTA. Jos et sinne sopeudu, et vaan harrasta. Se ei selvästikään ole silloin häirikön laji tai hänelle sopivaa toimintaa. Ja kun mikään pakko ei ole harrastaa, ei myöskään millään seuralla ole velvollisuutta venyä muiden kustannuksella tarjoamaan häirikölle harrastusmahdollisuutta. Tollo vanhemmat vain on opetettu siihen, että sillä omalla häirikkölapsella on joka paikassa pelkkiä oikeuksia ja muilla aina velvollisuus sietää. Vapaaehtoisuuteen perustuvassa toiminnassa nyt kuitenkaan ei ole. Seura voi valita "asiakkaansa".
Vierailija kirjoitti:
Hyvä jos lasten harrastuksissa edes joskus vaaditaan käytöstapoja.
Oma lapseni kieltäytyi menemästä uimakouluun sen jälkeen kun toinen lapsi painoi hänen päätään veden alle uimakoulun aikana. Kyseinen lapsi teki sitä muillekin. Yllättäen vaan painoi toisen lapsen pään veden alle.
Kun siitä mainitsi uimakoulun ohjaajille, vastaisivat he, että myös tällä vilkkaalla lapsella on oikeus osallistua. Se olikin siis vain vilkkautta että painaa toisen päätä veden alle. Itse näin siinä vaaratilanteen.
Tuo on eri asia kuin vilkkaus. Vilkkauteen ei kuitenkaan kuulu tuollainen käytös. Jotkut vilkkaat lapset jätetään harrastusryhmistä ulkopuolelle ihan vaan siksi, että eivät jaksa aina seisoa rivissä tai olla rauhassa paikoillaan. Ei siihen aina liity muiden pahoinpitelyä tai huonoa käytöstä. Huono käytös on asia erikseen. Omaa vilkasta lastani on syytetty joskus jonkun toisen lapsen teoista koska se on helppoa eikä tarvitse käyttää aikaa selvittelyyn.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä jos lasten harrastuksissa edes joskus vaaditaan käytöstapoja.
Oma lapseni kieltäytyi menemästä uimakouluun sen jälkeen kun toinen lapsi painoi hänen päätään veden alle uimakoulun aikana. Kyseinen lapsi teki sitä muillekin. Yllättäen vaan painoi toisen lapsen pään veden alle.
Kun siitä mainitsi uimakoulun ohjaajille, vastaisivat he, että myös tällä vilkkaalla lapsella on oikeus osallistua. Se olikin siis vain vilkkautta että painaa toisen päätä veden alle. Itse näin siinä vaaratilanteen.
Jos nyky-Suomessa olisi edes jotenkuten normaali kasvatuskulttuuri niin tuollainen häiriköivä lapsi komennettaisiin altaan reunalle istumaan joka kerta, kun rikkoo sääntöjä. Ja jos rikkeitä alkaa tulla kovin usein niin sitten porttikielto . Mutta nähtävästi niin ei voi tehdä koska "jokaisella on oikeus olla mukana" ja "lapsi ei voi vilkkaudelleen mitään" tms.
Näillä lapsilla on hirveä shokki edessään kun kasvavat aikuisiksi ja aikuisten maailmassa ei sitten yhtäkkiä voikaan perseillä vapaasti ja olla silti kaikessa mukana ihan niin kuin muutkin.
Meillä urheiluseurassa vilkkaat lapset siirtyvät kentän laidalle ja yhteisen tekemisen sijaan he juoksevat edestakaisin erillään muista. Siinä saa purkaa energiaansa, siinä on mukana ryhmässä, mutta ei ole muiden riesana taitoja opeteltaessa. 10 kertaa salin päädyssä edestakaisin, 2 minuutin tauko ja sama uudestaan, ei tarvitse olla yksin ja saa olla juuri niin vilkas kuin haluaa.