"Sinusta tulee pian täti!" - miten voi välttää roolin, jos ei yhtään kiinnosta?
Eli jos käy niin että sisar julistaa olevansa raskaana, ja kertoo, että sinusta tulee täti. Ja tädillä on tietty ääneen sanomaton tai sanottu rooli että pitää ostaa synttäri- ja nimpparilahjat, muistaa soitella, lähetellä kuvia, olla maksuttomana lapsenvahtina, joustaa omasta ajasta, käydä kylässä, osoittaa kiinnostusta jne jne... 😬 mutta entä jos asuu ihan eri puolella Suomea ja oikeasti ei edes kiinnostaisi olla toisen lapsenvahti/sijaishuoltaja. Introverttinä sitä tykkää olla lähinnä omissa oloissaan, ja melu/riitely/itku/sotku aiheuttaa ajatuksenakin jo pahoinvointia....🙄 miten sen voisi ilmaista, että "sori ei kiinnosta täteily, mutta kiva kun kysyit"?
Kommentit (109)
Minä olen täti ollut jo monta vuotta ja ei ole mitään ongelmaa. Ihan oma elämä minulla on säilynyt, enkä ole päivääkään ollut lapsenvahti, vaikka mielelläni olisinkin. Toivottavasti edes joskus saisin viettää hänen kanssaan aikaa enemmän.
Elämässäni on ollut kaikenlaista, ja siskonpojalle lahjojen antaminen ja hänen kanssaan ajan vietto (kun mahdollista) ei ole ollut koskaan mikään ikävä juttu! Sinulla on kauhean negatiivinen suhtautuminen lapseen, jo ennen kuin hän on syntynyt. Jos siskosi saa lapsen, ei se ole sinun lapsesi, vaan sinun siskontyttö tai siskonpoika.
Ei tätiys muuta sinua tai elämääsi kovinkaan paljoa.
Ihmettelen myös vähän sitä että käyttäydyt kuin "tätiys" eli sukulaisuus siskosi lapseen olisi jotenkin valinnanvarainen juttu, kuten kummius. :D Eihän se ole, mutta on ihan oma valintasi otatko paineita tai jotain ongelmaa siitä. Tämä on jopa suomalaiseksi jotenkin tosi kylmää ja karua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai jestas mikä suhtautuminen tuleviin sukulaisiin! Teillä mahis olla pikkuihmisten silmissä maailman mahtavimpia tyyppejä (mihin ei muuten ihan hirveesti ees vaadita mitään erikoisuuksia) ja te jaksatte urputtaa sieltä omista koloistanne tollasta. Huh huh, kyllä täytyy olla raskas elämä teillä.
Et tainnut ymmärtää koko ketjun pointtia joka oli siis se että jos ei yksinkertaisesti kiinnosta osallistua muiden perheiden perhe-elämään. Ei se ole urputtamista vaan omien tunnekokemuksien esiin tuomista. Paljon pahempi on jos ihmiset on pakotettuja patoamaan tunteensa. Salailu ja tunteiden piilottelu ei aiheuta mitään hyvää. Avoimuus parantaa ja on aina parempi tie.
"Omien tunnekokemusten esiintuomista"
Niinku katkeruuden ja kateuden?
Olet jo iso tyttö ja sinun pitää vetää ne omat rajasi.
Olet nyt käsittänyt jotain väärin. Täti sinusta tulee joka tapauksessa, mutta ei ole olemassa kuitenkaan mitään sanomatonta tädin roolia, mitä sinun tulisi noudattaa. Asia ei tule muuttamaan elämääsi mihinkään suuntaan, ja saat ihan itse valita, miten usein haluat olla siskon lapsen kanssa tekemisissä. Jos välimatkan takia muutenkin näet siskoasi harvemmin, niin ihan samalla tavalla asiaa tulee todennäköisesti jatkossakin olemaan.
Olen täti. Lähetän lapselle synttärikortit ja nähdään kun nähdään.
En måkåån halunnut olla täti eikä oo pakko, olen se outo, syrjäytynyt täti hieman pelottava kuulemma:D siis kun en puhu oikein lapsille.
Sehän on ihan sinun käsissä, esim. minä olen eno sekä setä, mutta en ole ikinä ollut missään tekemisissä näihin henkilöihin.
Sain nuorena vauvan ja siskoni asui lähellä niin auttoi mielellään vauvan hoidossa ja myös anoppini joka asui naapurissa. Meillä ei kieltäydytty auttamasta jos oli aikaa, samoin toisinpäin kun siskoni sai vauvan. Meillä on edelleen hyvät sopuisat välit. Tällä hetkellä äitimme perunkirjojen hoito ja siihen liittyvöt asiat.
Onko sinulla ollut omia tätejä elämässä?
Jo pienenä lapsena toivoin itselleni osallistuvampaa tätiä, setää tai enoa, edes jotain muuta tahoa, joka olisi ollut kiinnostunut minusta vain minuna, joka siis olisi muu kuin äiti tai isä.
Jonkin puute sai surumieliseksi, enkä edes tiedä mistä se kumpusi. Ehkä jollain kaverilla tai kirjassa oli jotain sellaista, mistä kaipaus syntyi.
Kunhan vaan toin esille lapsen näkökulman, jokaisen oma päätöshän se on, miten paljon kiinnostaa.
Tekosyyt on tylsiä, kun lapselle aikanaan kerrotaan että miksi täti ei tule paikalle. Ne vaikuttaa vahvasti, ja lapsi luulee että vika on hänessä. Kannataa ehkä miettiä kuitenkin vähän, ehkä kortti ei olisi liikaa? Siten kuitenkin muistaisit lasta <3 Onnea ja tsemppiä valitsemallasi tiellä <3
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla ollut omia tätejä elämässä?
Jo pienenä lapsena toivoin itselleni osallistuvampaa tätiä, setää tai enoa, edes jotain muuta tahoa, joka olisi ollut kiinnostunut minusta vain minuna, joka siis olisi muu kuin äiti tai isä.
Jonkin puute sai surumieliseksi, enkä edes tiedä mistä se kumpusi. Ehkä jollain kaverilla tai kirjassa oli jotain sellaista, mistä kaipaus syntyi.
Kunhan vaan toin esille lapsen näkökulman, jokaisen oma päätöshän se on, miten paljon kiinnostaa.
Tekosyyt on tylsiä, kun lapselle aikanaan kerrotaan että miksi täti ei tule paikalle. Ne vaikuttaa vahvasti, ja lapsi luulee että vika on hänessä. Kannataa ehkä miettiä kuitenkin vähän, ehkä kortti ei olisi liikaa? Siten kuitenkin muistaisit lasta <3 Onnea ja tsemppiä valitsemallasi tiellä <3
Lapsella voi olla ympärillä myös muita osallistuvia ja tärkeitä aikuisia. Jos lapsi kokee, että jää jostain paitsi kun setä ei osallistu tarpeeksi, niin se on täysin vanhempien istuttama ajatus. Ei lapsi tuollaista itse keksi ja arvota ihmisiä automaattisesti sukulaisuuden perusteella.
Eihän sitä tosiaan voi kieltäytyä olemasta täti, kuten ei voi sitäkään valita onko jonkun sisko tai veli.
Ehkä AP:n omat tädit ovat olleet aktiivisesti mukana heidän elämässä, mutta eihän se ole mikään vaatimus.
Minä en ikinä ollut tädilläni hoidossa. Yleensä kun tavataan, on paikalla muutakin sukua, että taidettiin tavata kahdestaan vasta kun aikuisena käytiin baarikierroksella. Ei hän silti ole "huono täti".
Vierailija kirjoitti:
Oikeastikin ihmiset vihaa sukuaan ja lapsia näin paljon!? Kamalaa luettavaa ja mitä lapsivastaisempi kommentti, sen enemmän yläpeukutetaan. Jos joku sanoo pitävänsä sukulaislapsistaan ja iloutsevansa heidän seurassaan, niin jopas alapeukkuja satelee. En voi ymmärtää. Oikein rehvastellaan miten vähän ollaan tekemisissä.
Miksi ajattelet, että se on kenenkään vihaamista jos ihmiset tykkää olla omissa oloissaan? Esim. Introvertit viihtyy yksin.
Sehän se vihaamista on jos ihmisiä pakotetaan väkisin olemaan yhteyksissä ihmisiin, joihin ei halua olla yhteyksissä. Se on väärin.
Tuskin sinäkään olisit tyytyväinen jos joku alkaisi painostaa sinua olemaan henkilöön X tai Y yhteydessä, vaikka sinua ei kiinnostaisi. Se on itsekästä, että vaaditaan muilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla ollut omia tätejä elämässä?
Jo pienenä lapsena toivoin itselleni osallistuvampaa tätiä, setää tai enoa, edes jotain muuta tahoa, joka olisi ollut kiinnostunut minusta vain minuna, joka siis olisi muu kuin äiti tai isä.
Jonkin puute sai surumieliseksi, enkä edes tiedä mistä se kumpusi. Ehkä jollain kaverilla tai kirjassa oli jotain sellaista, mistä kaipaus syntyi.
Kunhan vaan toin esille lapsen näkökulman, jokaisen oma päätöshän se on, miten paljon kiinnostaa.
Tekosyyt on tylsiä, kun lapselle aikanaan kerrotaan että miksi täti ei tule paikalle. Ne vaikuttaa vahvasti, ja lapsi luulee että vika on hänessä. Kannataa ehkä miettiä kuitenkin vähän, ehkä kortti ei olisi liikaa? Siten kuitenkin muistaisit lasta <3 Onnea ja tsemppiä valitsemallasi tiellä <3
Lapsella voi olla ympärillä myös muita osallistuvia ja tärkeitä aikuisia. Jos lapsi kokee, että jää jostain paitsi kun setä ei osallistu tarpeeksi, niin se on täysin vanhempien istuttama ajatus. Ei lapsi tuollaista itse keksi ja arvota ihmisiä automaattisesti sukulaisuuden perusteella.
Nimenomaan.
"Tätisi ei TÄNÄKÄÄN vuonna lähettänyt sinulle joulukorttia, lahjoja ja tullut kylään"
"Enosi ei TÄNÄKÄÄN vuonna ostanut joululahjaa ja tullut esittelemään uutta autoaan."
Äkkiä lapsi oppii jos tällaista ajatusta opetetaan.
Mikä ihme siinä on että introvertti-kortti täytyy pelata tällaisessakin asiayhteydessä? Ymmärrätkö, että tuollainen saa introvertit näyttämään vain hankalilta ja ikäviltä ihmisiltä, jotka kuvittelevat että introverittys on ikään kuin vastuunvapautus kaikesta mahdollisesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai jestas mikä suhtautuminen tuleviin sukulaisiin! Teillä mahis olla pikkuihmisten silmissä maailman mahtavimpia tyyppejä (mihin ei muuten ihan hirveesti ees vaadita mitään erikoisuuksia) ja te jaksatte urputtaa sieltä omista koloistanne tollasta. Huh huh, kyllä täytyy olla raskas elämä teillä.
Et tainnut ymmärtää koko ketjun pointtia joka oli siis se että jos ei yksinkertaisesti kiinnosta osallistua muiden perheiden perhe-elämään. Ei se ole urputtamista vaan omien tunnekokemuksien esiin tuomista. Paljon pahempi on jos ihmiset on pakotettuja patoamaan tunteensa. Salailu ja tunteiden piilottelu ei aiheuta mitään hyvää. Avoimuus parantaa ja on aina parempi tie.
"Omien tunnekokemusten esiintuomista"
Niinku katkeruuden ja kateuden?
Nyt oli kyllä niin hölmö kommentti että huh huh. 🙄
Miksi vela olisi kateellinen tai katkera toisen lapsesta?
Vierailija kirjoitti:
Oikeastikin ihmiset vihaa sukuaan ja lapsia näin paljon!? Kamalaa luettavaa ja mitä lapsivastaisempi kommentti, sen enemmän yläpeukutetaan. Jos joku sanoo pitävänsä sukulaislapsistaan ja iloutsevansa heidän seurassaan, niin jopas alapeukkuja satelee. En voi ymmärtää. Oikein rehvastellaan miten vähän ollaan tekemisissä.
Tämä. Moni vela irvistelee ja pyörittelee silmiään, jos jostain kaukaisuudesta kuuluu lapsen itkua. Moni vielä onnittelee itseään suureen ääneen, että ei ole tullut hankkineensa lapsia. Jos taas lähettyvillä on rähisevä, omissa eritteissään marinoitunut juoppo, niin ei haittaa. "Kaikenlaisia ihmisiä mahtuu maailmaan." Paitsi lapset ja lapsista pitävät aikuiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai jestas mikä suhtautuminen tuleviin sukulaisiin! Teillä mahis olla pikkuihmisten silmissä maailman mahtavimpia tyyppejä (mihin ei muuten ihan hirveesti ees vaadita mitään erikoisuuksia) ja te jaksatte urputtaa sieltä omista koloistanne tollasta. Huh huh, kyllä täytyy olla raskas elämä teillä.
Et tainnut ymmärtää koko ketjun pointtia joka oli siis se että jos ei yksinkertaisesti kiinnosta osallistua muiden perheiden perhe-elämään. Ei se ole urputtamista vaan omien tunnekokemuksien esiin tuomista. Paljon pahempi on jos ihmiset on pakotettuja patoamaan tunteensa. Salailu ja tunteiden piilottelu ei aiheuta mitään hyvää. Avoimuus parantaa ja on aina parempi tie.
"Omien tunnekokemusten esiintuomista"
Niinku katkeruuden ja kateuden?
Nyt oli kyllä niin hölmö kommentti että huh huh. 🙄
Miksi vela olisi kateellinen tai katkera toisen lapsesta?
Ei lapsesta, vaan siitä että muilla ihmisillä on elämä...
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme siinä on että introvertti-kortti täytyy pelata tällaisessakin asiayhteydessä? Ymmärrätkö, että tuollainen saa introvertit näyttämään vain hankalilta ja ikäviltä ihmisiltä, jotka kuvittelevat että introverittys on ikään kuin vastuunvapautus kaikesta mahdollisesta?
Tarkoitatko nyt sitä, että jos ihminen ei oikeasti kestä jatkuvaa melua/itkua/sotkua yms, niin hänen on silti hakeuduttava sellaisiin tilanteisiin, koska "muuten introvertit näyttää hankalilta"?
Ei se nyt noin mene. Kyllä ihmisten oma hyvinvointi menee kaiken edelle. On toki ihmisiä jotka ei arvosta toisten hyvinvointia, mutta se on heidän ongelmansa. Tietysti se ongelma projisoidaan introvertteihin. Joskus tuntuu että juurisyy on se että ihmisiä ärsyttää se kun introvertit ovat niin itsenäisiä eivätkä tarvitse muiden seuraa niin se koetaan loukkauksena omaa haurasta egoa kohtaan ("enkö minä ole haluttu ja tarpeellinen?").
Vierailija kirjoitti:
Oikeastikin ihmiset vihaa sukuaan ja lapsia näin paljon!? Kamalaa luettavaa ja mitä lapsivastaisempi kommentti, sen enemmän yläpeukutetaan. Jos joku sanoo pitävänsä sukulaislapsistaan ja iloutsevansa heidän seurassaan, niin jopas alapeukkuja satelee. En voi ymmärtää. Oikein rehvastellaan miten vähän ollaan tekemisissä.
Pitäisikö valehdella sitten, että on yhteydessä? Ap:lle vain sanotaan tässä ettei tädillä ole mitään velvollisuuksia,.
Oikeastikin ihmiset vihaa sukuaan ja lapsia näin paljon!? Kamalaa luettavaa ja mitä lapsivastaisempi kommentti, sen enemmän yläpeukutetaan. Jos joku sanoo pitävänsä sukulaislapsistaan ja iloutsevansa heidän seurassaan, niin jopas alapeukkuja satelee. En voi ymmärtää. Oikein rehvastellaan miten vähän ollaan tekemisissä.