"Sinusta tulee pian täti!" - miten voi välttää roolin, jos ei yhtään kiinnosta?
Eli jos käy niin että sisar julistaa olevansa raskaana, ja kertoo, että sinusta tulee täti. Ja tädillä on tietty ääneen sanomaton tai sanottu rooli että pitää ostaa synttäri- ja nimpparilahjat, muistaa soitella, lähetellä kuvia, olla maksuttomana lapsenvahtina, joustaa omasta ajasta, käydä kylässä, osoittaa kiinnostusta jne jne... 😬 mutta entä jos asuu ihan eri puolella Suomea ja oikeasti ei edes kiinnostaisi olla toisen lapsenvahti/sijaishuoltaja. Introverttinä sitä tykkää olla lähinnä omissa oloissaan, ja melu/riitely/itku/sotku aiheuttaa ajatuksenakin jo pahoinvointia....🙄 miten sen voisi ilmaista, että "sori ei kiinnosta täteily, mutta kiva kun kysyit"?
Kommentit (41)
Täti susta tulee, halusit tai et. Se miten paljon olet itse tekemisissä on susta itsestäsi kiinni. Ei siitä mitään ilmoitusta tarvitse antaa. Onnittelet raskaudesta ja jatkat elämääsi.
Olet kuitenkin lapsen lähisukulainen, mutta sinun ei tarvitse osallistua lapsenhoitoon/ synttäreihin tai mihinkään, jos et halua. Jos lapsi on yli vauvaiän, voit lähettää hänelle kortteja, pikkulapset tykkäävät saada postia.
Sulla on tätinä ihan oikeus omaan elämääsi. Älä ota mitään paineita siitä että sun pitäis sitä tai tätä. Sun aika, sun rahat, sun mielenkiinnon kohteet. Mä olen itse maailman paskin täti ja paskin kummitätikin. En vain jaksa suorittaa tätä elämää.
Siskollesi luonteesi tuskin tulee yllätyksenä.
Voihan sitä aina olla semmoinen erilainen, kärttyinen ja erakoitunut täti-ihminen.
Minä olen ollut ennätyksellisen huono täti siskoni lapselle, koska toinen lapseni sattui syntymään kuukautta ennen kuin siskostani tuli äiti. Emme ole lahjoneet emmekä hoitaneet toistemme lapsia, paitsi yhden kerran siskoni huolehti ennen oman lapsensa syntymää esikoisestani, kun jouduin synnytyssairaalaan.
Ei tätiys ole mikään ikävä velvollisuus.
Jos ajattelet ettet menetä mitään kun kieltäydyt tutustumasta siskosi lapseen, pidät etäisyyttä. Ei hänen lapsensakaan silloin menetä mitään.
Ei tädin roolia voi välttää mitenkään. Se millainen täti olet ja kuinka paljon olet mukana lapsen elämässä on sitten oma valintasi.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ollut ennätyksellisen huono täti siskoni lapselle, koska toinen lapseni sattui syntymään kuukautta ennen kuin siskostani tuli äiti. Emme ole lahjoneet emmekä hoitaneet toistemme lapsia, paitsi yhden kerran siskoni huolehti ennen oman lapsensa syntymää esikoisestani, kun jouduin synnytyssairaalaan.
Ei tätiys ole mikään ikävä velvollisuus.
Jos ajattelet ettet menetä mitään kun kieltäydyt tutustumasta siskosi lapseen, pidät etäisyyttä. Ei hänen lapsensakaan silloin menetä mitään.
Kestävimmät suhteet tulee siitä, että ihmiset vapaaehtoisesti haluavat viettää aikaa toistensa seurassa. Sen sijaan pakottaminen sukulaisuuteen, DNA:han tms vedoten harvemmin toimii motivaattorina koska se perustuu luonnon säätelemään pakkoon jota ihmiset eivät itse ole valinneet.
Täytyy sanoa, että en ole edes tullut ajatelleeksi, että tätiyteen liittyisi tuollaisia odotuksia. Omat sisarusten lapset ovat jo teini-ikäisiä enkä ole juuri koskaan hoitanut heitä. Emme asu ihan lähekkäin eikä tosiaan ole tullut mieleen tällainen velvollisuus eikä kukaan ole kysynyt.
Samalta tuntuu miehestä, jolle ilmoitetaan "sinusta tulee isä"
Vierailija kirjoitti:
Sulla on tätinä ihan oikeus omaan elämääsi. Älä ota mitään paineita siitä että sun pitäis sitä tai tätä. Sun aika, sun rahat, sun mielenkiinnon kohteet. Mä olen itse maailman paskin täti ja paskin kummitätikin. En vain jaksa suorittaa tätä elämää.
Mikä muka tekee sinusta paskan tädin? Jos haluat elää omaa elämääsi eikä kiinnosta täteily, se on jokaisen ihmisen oikeus. Tuollainen "olen paska täti" puhe vain ylläpitää kulissia että tädeillä olisi muka jotain pakkovelvoitteita muiden lapsia kohtaan. No ei muuten ole.
Vierailija kirjoitti:
Samalta tuntuu miehestä, jolle ilmoitetaan "sinusta tulee isä"
Ouch... sitten on kyllä jo liian myöhäistä vasektomialle... se pitäisi osata hankkia ajoissa....
Vierailija kirjoitti:
Olet kuitenkin lapsen lähisukulainen, mutta sinun ei tarvitse osallistua lapsenhoitoon/ synttäreihin tai mihinkään, jos et halua. Jos lapsi on yli vauvaiän, voit lähettää hänelle kortteja, pikkulapset tykkäävät saada postia.
Se pointti taisi olla tässä se että entä jos ei yksinkertaisesti kiinnosta tuollaiset.
Pitää lyhyesti keskustella puhelimessa ja antaa toisen suuttua. Sanoa että on omat hyvät rajat mitä jaksaa tai haluaa, on oma elämä. Ei anna toisen pakottaa rooliin.
Eihän se sinun lapsesi ole. Ei tarvi välittää pskan vertaa.
Lasta ei välttämättä kiinnosta keskustella tätinsä kanssa. Olen viimeksi jutellut siskoni ja siskoni pojan kanssa noin 10 v sitten.
Miksi oletat, että ne haluais että oot kummemmin tekemisissä?
Oon itse ollut veljen maksuista varmaan enemmän täpinöissään kuin he itse. Eivät ole kertaakaan luottaneet muksuja mun hoivaan (pitäskö loukkaantua?). Heillä on ollut isovanhemmat lähellä ja ovat hoitaneet päivähoitopaikat jne. En ole osallistunut edes kaikille synttäreille, saati nimipäiville eikä multa ole mitään lahjoja kinunnut.
Vanhempi on sentään 10 vuotias.
Itseasiassa oon nyt joulunakin antanut lahjat vaan vanhemmille. Ne muksut saa kyllä materiaa joista ei muista mitään ja vanhemmat siinä tekee hemmetisti töitä, että mukeloilla on hyvä ja turvallinen elämä.
Vierailija kirjoitti:
Pitää lyhyesti keskustella puhelimessa ja antaa toisen suuttua. Sanoa että on omat hyvät rajat mitä jaksaa tai haluaa, on oma elämä. Ei anna toisen pakottaa rooliin.
"Hyvät" sana on tullut vahingossa väliin. Tekstinsyöttö.
Ei tarvitse valmistautua mihinkään rooliin. Olet oma itsesi ja se riittää. Kumma juttu, kun nykyään pitää kaivamalla kaivaa jotain eripuran aiheita, ja tässä vielä iloisesta tapahtumasta.
Voin kuvitella tuon tilanteen, onneksi minulla ei ole ollut sisaruksia, niin en joutunut tuollaiseen tilanteeseen. Minä sanoisin suoraan, että täteily ei kiinnosta, mutta että "voin muistaa lasta syntymäpäivinä". Jos välit menisivät, niin sitten menisivät.