Lue keskustelun säännöt.
Hermo menee kyläilevän lapsiperheen kanssa
16.08.2026 |
Meillä kävi eilen kylässä lapsiperhe, lapset alle kouluikäisiä, mutta ei mitään taaperoita enää. Juu, ollaan sukua, niin on pakko joskus olla tekemisissä. Olemme karsineet näkemiset minimiin (nähdään kerran vuodessa, vuorovuosin kummankin kodissa), mutta silti rassaa. Meillä on kaveripiirissä monia asiallisesti käyttäytyviä lapsiperheitä, mutta tämän perheen kanssa on ihan erilaista.
Lapset ovat nirsoja, tämän tiedän jo valmiiksi. Nuorempi lapsenikaan ei syö kaikkea, mutta ei kävisi mielessäkään napista kyläpaikassa tarjottavista tai vaatia jotain lapselle sopivaa (vaan lapsi sitten söisi vaikka leipää kyläpaikassa ja huolehtisin itse ruokailut muuten). Olin etukäteen sanonut, että meillä on tarjolla nakkikeittoa, leipää ja jälkiruokakahvit. Etukäteen tuli jo viesti, että toinen lapsista ei syö nakkikeittoa ollenkaan ja toinen ehkä maistaa. Kysyin, mikä ruoka sitten maistuisi, niin vastaukseksi annettiin merkin x valmisruoka. Ostin sitä sitten lapsille, kun en viitsinyt katsella kiukuttelua ruokapöydässä. Jälkiruoka-aikaan tarjolla oli kahvia, mehua ja jäätelöä. Äiti valitteli, kun lapsensa eivät pidä jäätelöstä, vaan ainoastaan Muumi-keksit maistuvat. Olisitte sitten ottaneet niitä keksejä mukaan, ettekä valittaisi jäätelöstä. Ja onpa joskus aiemmin sattunut niinkin, että kun sovittiin kyläilystä ja kerroin, että meillä on lämmin ruoka heidän saapuessaan, niin olivat käyneet syömässä matkalla ja valittelivat, että nyt ei jaksa syödä mitään.
Tämä lapsiperhe tulee kylään oma aikataulunsa mukaan. Eivät saa sovittua tarkkaa kellonaikaa etukäteen, kun haluavat tulla kylään lapsen päiväunien mukaan. Lähtevät siis matkaan nuoremman nukahdettua päiväunille (ajomatkaa sen verran, että lapsi nukkuu unet autossa). Kiva siinä sitten arvailla ja odottaa, että missä välissä klo 12-15 välillä tulevat kylään. Ihan unohtavat, että meillä olisi muutakin elämää ja ei kiinnosta rytmittää omaa päivää toisen lapsen päiväunien mukaan. Samaten äiti valittaa, kun lapsemme ovat hänen mielestään liian vilkkailta. Omat lapsensa ovat todella hiljaisia, hitaasti lämpeneviä ja leikkivät lähinnä jotain rauhallista/piirtävät. Meillä ei satu olemaan samanlaiset lapset ja tämäkin on ongelma.
Jos ei oltaisi sukua, niin en olisi missään tekemisissä tällaisen perheen kanssa.
Kommentit (193)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että oi, tykkään kovasti nakkisopasta, mutta voi olla ettei nirsolle mukulalleni välttämättä maistu. Ja jos sopii, niin voinko keittää hänelle vähän makaroonia ruoaksi ja että otetaan myös vähän hänelle omaa evästä mukaan.
Mä luulen ap, että sulla taitaa muutenkin olla jotain antipatioita tämän perheen jotakin jäsentä kohtaa. Ja sitten nämä lapset, jotka eivät ole ihan sun pirran mukaan, niin harmittaa sua lisää.
Alle kouluikäiseltä vielä voi ymmärtää nirsoilun ruoan suhteen, mutta kun mennään kouluun pitää pystyä syömään kaikenlaista tavallista ruokaa. Muuten homma menee liian vaikeaksi.
Oma lapseni on ollut alhaisen painon ja nirsoilun vuoksi erikoissairaanhoidossa. En ole häntä saanut kertaakaan maistamaan esim. jauhelihakastiketta, kanakastiketta, pihviä, leipää, lihapullia tai nakkeja, vaikka hän on jo eskarissa. Hän ei niitä ja monia muitakaan yleisiä ruokia/ruoka-aineita syö vaikka olen tehnyt kaikkeni. Se, jos mennään kylään ei tilannetta muuta. On parempi tästä isäntäperhettä infota kuin antaa heidän kuvitella, että lapseni on törkeä ihminen tai me vanhemmat kasvatuskyvyttömiä. Kolme muuta vanhempaa lastani ovat syöneet normaalia kotiruokaa melko hyvin aina.
Mahtaako olla kyse pelkästä nirsoudesta? Toivottavasti tilanne paranee ajan myötä, mutta kuten sanoin, ruokailu menee kovin vaikeaksi esim. kun lapsesi aloittaa koulun tai lähtee vaikka partioretkelle. Ei se ollut mitään syyttelyä vaan toteamus.
Ei ole varmaankaan kyse pelkästä nirsoilusta, luulen minä. Kuulostaa kovasti yhdeltä tutulta lapselta joka ei syö eikä suostu edes maistamaan mitään muuta kuin muutamaa valikoitua asiaa. Olen varma että hän joutuisi ennemmin sairaalaan tiputukseen kuin maistaisi edes kananugettia, puhumattakaan keitoista tai kastikkeista tms normaalista kotiruuasta.
Kylässä tämä lapsi sitten syö samaa kuin suurelta osin kotonakin eli lähinnä leipää ja juustoa. Ei se aiheuta minulle oikeastaan ylimääräistä vaivaa, muut ruuat tehdään normaalisti ja tämä lapsi sitten syö sen leipänsä. Enemmän olen huolissani siitä saako tarpeeksi ravintoa, koska mikään määrä maistamisen pyytämistä ja eri ruokien tarjoamista ei ole toiminut, ei edes lahjonta uhkailu ja kiristys. Ehkäpä hän alkaa syödä koulussa kun muutkin syövät kun aloittaa ekan luokan, muuten voi tulee ongelmia jos elää koko koulupäivän pelkällä leivällä.
Onneksi ei ole mun asia, voin tarjota sen voileivän ja juustoviipaleen.
Tiedän ihmisen joka ei syönyt vielä parikymppisenäkään mitään. Välillä ihmettelen miten nää pysyy edes hengissä, mutta kaipa sitä saa kaikki minimi tarvittavat ravintoaineet rajoitetummallakin ruokavaliolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempien tehtävä on tuoda sopiva ruoka mutta minusta on ihan kiva jäädä lapsen mieleen kivana paikkana joka huomioi hänet
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensi kerralla sitten niitä muumipipareita ja tietyn merkin valmisruokaa ja pääset tosi helpolla. Helpommalla kuin tämä sukulaisperhe teidän vilkkaiden lasten kanssa.
Lapsilla maku muuttuu nopeasti. Jos vielä tapaatte, laita viestiä vanhemmille että ottaa omat herkut mukaan.
On tervettä sinullekin oppia ettei tarvi kasvaa mutkalle, toisten vaihtuvien tarpeiden mukaan. Vaan teet mitä teet ja jos ei kelpaa olkoon ilman.
Tämä on totta. Minusta tuollaiselta perheeltä ei tarvitse edes kysellä, mitä haluavat syödä. Tarjoat, mitä tarjoat, ja sitten se kelpaa tai ei kelpaa. Voi hyvin sanoa vanhemmille, että otatteko lapsille omat eväät varoiksi mukaan, jos tarjoilut eivät maistu.
Ja mitä tämä nyt sitten auttaa? Miksi sulle on niin tärkeää tarjota nakkikeittoasi?
Vierailija kirjoitti:
Välillä on vaikea tietää onko lapsi vain nirso vai onko sillä joku arfid tai sellainen. Vanhempien tehtävä olisi kummassakin tapauksessa tuoda kyläpaikkaan sopiva syöminen jos lasta varten tarvitsee varata jotain erityistä.
Tai ilmoittaa ruokarajoitteet. Erityisesti sukulaiselle luulisi olevan ihan selvää ja haluaisi tarjota ruokaa, jota lapsi syö. Kaikki muut päivät vuodessa apkin voi vetää sitä mitä haluaa.
Suvun kanssa ei ole mikään pakko olla tekemisissä pätkääkään. Outoa kuvitelmia sulla, ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kyläpaikka kohteliaasti kysyy lasten suosikkeja, voi olettaa että niitä on tarjolla. Muuten tuodaan itse mukana ja ilmoitetaan vain allergiat
Vierailija kirjoitti:
Ei se järkevä keskustelu ja sopiminen aina auta, kun vastaukseksi saa jotain ympäripyöreää. "No emmä osaa sanoa, että monelta lähdetään." Sitten oho hups ei laiteta lähtöviestiä tai muuten vaan eksytään matkan varrella jonnekin ja ollaan myöhässä monta tuntia. Ei osata sanoa, mitä ruokaa halutaan syödä. "Ihan sama päätä sä." Sitten kun teet jotain, niin ei kelpaa.
Mikä ongelma tossa nyt sit syntyisi?
Ollaan nyt täällä, mutta et olekaan kotona.
Ai, unohdit laittaa viestin. Olen vielä metsässä, odottakaa hetki.
Mä tein nyt nakkikeittoa.
Ei meidän lapset sitä kyllä syö.
Voi harmi, tiedän ensi kerralla. Mulla on tossa myös eilistö lasagnea tai tilataanko sittenkin?
Jne.
Kyllä on nuttura kireällä ja sosiaaliset taidot miinuksella, jos tosta repii ongelman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän tuo kuulostaa siltä että voisi jättää tuon ”kerran vuodessa” myös väliin. Heidän käytöksensä perusteella heille on yksi lysti, oletteko tekemisissä vai ette ja teille tulo on pakkopullaa.
Jos he on pieneltä paikkakunnalta, eivät ole ehkä hahmottaneet ettet istu pirtissäsi vuorokauden ympäri odottamassa vieraita vaan sinulla on oma elämä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välillä on vaikea tietää onko lapsi vain nirso vai onko sillä joku arfid tai sellainen. Vanhempien tehtävä olisi kummassakin tapauksessa tuoda kyläpaikkaan sopiva syöminen jos lasta varten tarvitsee varata jotain erityistä.
Tai ilmoittaa ruokarajoitteet. Erityisesti sukulaiselle luulisi olevan ihan selvää ja haluaisi tarjota ruokaa, jota lapsi syö. Kaikki muut päivät vuodessa apkin voi vetää sitä mitä haluaa.
Jos sisaruksen lapsi on ollut minulla kylässä syömässä lounasta niin olen yrittänyt aina ostaa jotain mitä lapsi söisi. Vaihtoehdot ovat tietysti vähissä koska ei se syö kauheasti mitään, olen ostanut sitten pinaattilettuja koska niitä ainaskin menee se 1-2 kpl ja voin aina syödä loput itse. Muuten ei hössätä asiasta koska vanhemmatkin ovat sitä mieltä, lapsi saa vaikka sen voileivän jos jää nälkä. Eihän sitä voi kauheasti varautua lasta miellyttävällä ruualla jos sellaisia ei käytännössä ole olemassa.
Nirsoinkin lapsi syö voileipää, vanha vauvafoorumilainen sananlasku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suvun kanssa ei ole mikään pakko olla tekemisissä pätkääkään. Outoa kuvitelmia sulla, ap.
No ei pakko pakko, mutta parin muumikeksin vuoksi ei kannata sulkea ihmisiä pois.
Minä en kysele keneltäkään kyläilijältä, että mitä saisi olla ruuaksi. Minä teen mitä milloinkin ja jos ei kelpaa, niin se on sitten sillä tavalla.
Ekstraerityisruuat tuokoon kukin tullessaan, niin syövät omia mieleisiä ruokiaan. Tosin suurin osa tulee kahta kättä heiluttaen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en kysele keneltäkään kyläilijältä, että mitä saisi olla ruuaksi. Minä teen mitä milloinkin ja jos ei kelpaa, niin se on sitten sillä tavalla.
Ekstraerityisruuat tuokoon kukin tullessaan, niin syövät omia mieleisiä ruokiaan. Tosin suurin osa tulee kahta kättä heiluttaen.
Niin että kun vieraaksi saapuva on vegaani keliaakikko niin tarjoat hänelle venhäjauhoihin tehtyä kinkkupiirakkaa? Kiva.
Ei sukulaistenkaan kanssa tarvitse olla tekemisissä, jos niistä pitää heti valittaa vauvapalstalle.
(En muuten kehtaisi tarjota vieraille nakkikeittoa.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla riittää sympatiaa esim. uniongelmista kärsivän vauvan vanhemmille, jotka sopivat kyläilyt päiväunien/lapsen rytmin mukaan. Mutta sitten kun on kyse jo isommista lapsista, niin en ymmärrä tätä joustamattomuutta. Omaankin tuttavaperheeseen kuuluu näitä "meillä on aina päiväunet klo 12-13 ja välipala syödään sen jälkeen, ei voida joustaa aikataulustamme" -tapauksia. Pahimmat eivät jousta kyläillessä lainkaan esim. ruoka-aikojen kanssa. Meillä ei mennä reissussa rikki siitä, vaikka syötäisiin eri aikaan kuin yleensä syödään.
Omakohtainen kokemus. Lapsiperhe oli kutsuttu kylään. Kerrottu etukäteen, että tarjolla on suolaista ja makeaa kahvin kanssa. Tulivat kylään klo 14. Valittelivat, miten olivat syöneet lounasta matkalla, joten ei ole nälkä, eivätkä syöneet. Pari tuntia myöhemmin lähtiessään kyselivät, mihin voisivat meiltä lähdettyään mennä päivälliselle. Oli loukkaavaa.
Ei joku suolainen ja makea kahvin kanssa ole sama kuin lämmin ruoka. Minullakin näitä kavereita jotka ajattelevat, että pienelle lapselle lämpimän ruuan korvaa joku suolainen piirakanpala, yleensä aikuisen makuun tehty, on oliivia ym. Me syömme lounaan ennen näille menoa. Pulla tai keksikään ei korvaa ruokaa.
Aika usein se suolainen vaihtoehto on mietitty lapselle sopivaksi. Ikinä en tarjoaisi jotain oliivi-kasvispiirakkaa lapsiperheelle. Suolaisena tarjoaisin kahvin kanssa sellaista, mikä yleensä lapsille maistuu (esim. karjalanpiirakat, voileivät tms + täytteet erikseen niille, jotka haluavat).
Vierailija kirjoitti:
Jos he on pieneltä paikkakunnalta, eivät ole ehkä hahmottaneet ettet istu pirtissäsi vuorokauden ympäri odottamassa vieraita vaan sinulla on oma elämä
Mitä tuo estää siis?
Vierailija kirjoitti:
Minä en kysele keneltäkään kyläilijältä, että mitä saisi olla ruuaksi. Minä teen mitä milloinkin ja jos ei kelpaa, niin se on sitten sillä tavalla.
Ekstraerityisruuat tuokoon kukin tullessaan, niin syövät omia mieleisiä ruokiaan. Tosin suurin osa tulee kahta kättä heiluttaen.
Ja ihmettelet ettei kukaan koskaan käy? Miksi ihmeessä toimit noin typerästi?
Välillä on vaikea tietää onko lapsi vain nirso vai onko sillä joku arfid tai sellainen. Vanhempien tehtävä olisi kummassakin tapauksessa tuoda kyläpaikkaan sopiva syöminen jos lasta varten tarvitsee varata jotain erityistä.