Mitenköhän arkkitehtuuri Suomessa muuttuu nyt kun valmistuvista arkkitehdeistä enää 20-30 % on miehiä?

Arkkitehti pääsee näyttämään omia ajatuksiaan, ratkaisujaan, luovuuttaan erilaisissa avoimissa suunnittelukilpailuissa, sellaisissa kuin Kiasman suhteen pidettiin.

Muuten menee kaiketikin paljon totutun kaavan mukaan.

Se, miten rakennustekniset ym. rakentamiseen kuuluvat jutut kehittyvät viitoittavat myös arkkitehtuurin linjoja.

Vierailija kirjoitti:

Arkkitehti pääsee näyttämään omia ajatuksiaan, ratkaisujaan, luovuuttaan erilaisissa avoimissa suunnittelukilpailuissa, sellaisissa kuin Kiasman suhteen pidettiin.

Muuten menee kaiketikin paljon totutun kaavan mukaan.

 

Se, miten rakennustekniset ym. rakentamiseen kuuluvat jutut kehittyvät viitoittavat myös arkkitehtuurin linjoja.

Esimerkki rakennusteknisten seikkojen kehittymisestä ovat lasiseinäiset parvekkeet...

Vierailija kirjoitti:

Ei tule. Rakennusyhtiöt on se joka päättää ja kustannukset on se mikä ratkaisee.

Tuota noin, maksaako se väri siihen maalipurkkiin  niin paljon ? Ainakin minä olen saanut sävytettyjä ihan kohtuuhintaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tule. Rakennusyhtiöt on se joka päättää ja kustannukset on se mikä ratkaisee.

Tuota noin, maksaako se väri siihen maalipurkkiin  niin paljon ? Ainakin minä olen saanut sävytettyjä ihan kohtuuhintaan

Oletko mahdollisesti saanut myös luvan maalata talosi pirteäksi. Jostain vaaleanpunaisista talosta böndelläkin on tapeltu. Saati sitten kaupunkialueella.

En tiedä kenen suunnittelemia ja rakennuttamia mahtaa olla Tampereen seudulla muutamat kerrostalot, mutta väriä niistä löytyy. Kaikki uusia ja Tampereen ”sivustossa”.

Vierailija kirjoitti:

Puuduttavan ddr:mäisiä ovat nykyajan kerrostalot, en muuta sano. Melkein toivoisi arkkitehtien tuovan jotain silmää miellyttävämpää rakentamista. Nyt on liian kolhoa jälkeä, puuduttavaa katseltavaa. Mielessäni ovat lähinnä esim. Jätkäsaari ja Kivistö.

Tuo DDR-ilme lähtee kaavoituksesta. Asemakaavoihin on ahnehdittu liikaa kerroksia ja kerrosalaa.

Ja tämä taas lähtee poliittisesta päätöksenteosta. Vasemmisto on halunnut Helsinkiin paljon halpoja asuntoja ja vihreät tehokasta tiivistä ja korkeaa rakentamista, koska uskovat tiiviin kaupunkirakenteen estävän ilmastonmuutosta ja säästävän energiaa.

Kukaan ei ole kaavoitusprosesseissa pystynyt puolustamaan arkkitehtuuria, hyvää valoisaa asuinympäristöä, puita ja puistikkoja.

Olisi todella virkistävää nähdä vaihteeksi uuden asuinkorttelin keskellä kasvavan runsaasti ihan oikeita isoja puita eikä jotain kolkkoa kansipihaa.

Asuinalueita rakennetaan sadoiksi vuosiksi eteenpäin. On lyhytnäköistä rakentaa liian ahdasta ankeaa ja huonoa ympäristöä ilmastonmuutospaniikin vallassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tule. Rakennusyhtiöt on se joka päättää ja kustannukset on se mikä ratkaisee.

Tuota noin, maksaako se väri siihen maalipurkkiin  niin paljon ? Ainakin minä olen saanut sävytettyjä ihan kohtuuhintaan

Samaa mieltä. Jos kaikessa muussa joudutaan säästämään voisi väriä käyttää rohkeammin ja kustannukset eivät siitä nouse. 

Suurin osan maailman hurmaavimmista ja kuuluisimmista värikkäistä asuinalueista ( esim. Kööpenhaminan Nyhavn tai Porto Ribeira jne) on alunperin syntynyt ilman minkäänlaista värien viranomaisvalvontaa tai ohjausta. 

En näe värien viranomaisvalvonnalle ylipäätään minkäänlaista tarvetta jos rakennuksen suunnittelusta vastaa koulutettu arkkitehti pääsuunittelijana.

Helsingissä arkkitehti helposti valitsee julkisivuun helposti jotain hillittyä harmahtavaa kiven- tai tiilensävyä tai puuta koska rohkeammat maalatut värit juuttuvat jonnekin Helsingin valtuuston lupajaostoon ja/tai  kaupunkikuvatyöryhmään ja sitten rakennuslupa viivästyy. 

Mitä hyötyä tästä veronmaksajalle on ? Rahaa palaa, hankkeet viivästyvät ja lopputuloksena on ankean harmaata ympäristöä. 

Miksi kuntalaisten pitäisi maksaa tästä ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei naisista ole arkkitehdeiksi, paitsi korkeintaan heteropariskunnan osapuolena ja silloinkin varsinaisen osaajan avustajana. Ei ole koskaan ollut.

Entäpä esimerkiksi Suomen ensimmäinen naisarkkitehti Wivi Lönn? Suunnitteli niinkin miehisen rakennuksen kuin Tampereen keskuspaloasema (1908), joka on upea rakennus ja edelleen käytössä.

Se oli suora kopio Malmön paloasemasta, jonka oli suunnitellut arkkitehti Alfred Arwidius.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei naisista ole arkkitehdeiksi, paitsi korkeintaan heteropariskunnan osapuolena ja silloinkin varsinaisen osaajan avustajana. Ei ole koskaan ollut.

Entäpä esimerkiksi Suomen ensimmäinen naisarkkitehti Wivi Lönn? Suunnitteli niinkin miehisen rakennuksen kuin Tampereen keskuspaloasema (1908), joka on upea rakennus ja edelleen käytössä.

Se oli suora kopio Malmön paloasemasta, jonka oli suunnitellut arkkitehti Alfred Arwidius.

Melkein jokaiselle rakennukselle ja muodolle löytyy esikuva jos riittävästi etsii. Ja varmasti jokainen arkkitehti kautta aikain on projektin alussa tutustunut vastaaviin toteutettuihin kohteisiin jos kuvia tai esimerkkejä on ollut nähtävissä. Se on osa suunnittelutyötä.

Ja toisaalta arkkitehtuuria usein ylitulkitaan ulkopuolisten taholta. 

Nähdään merkityksiä ja viitauksia sielläkin missä arkkitehti itse näkee vaan näppärästi ratkaistun ongelman.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei naisista ole arkkitehdeiksi, paitsi korkeintaan heteropariskunnan osapuolena ja silloinkin varsinaisen osaajan avustajana. Ei ole koskaan ollut.

Entäpä esimerkiksi Suomen ensimmäinen naisarkkitehti Wivi Lönn? Suunnitteli niinkin miehisen rakennuksen kuin Tampereen keskuspaloasema (1908), joka on upea rakennus ja edelleen käytössä.

Se oli suora kopio Malmön paloasemasta, jonka oli suunnitellut arkkitehti Alfred Arwidius.

Melkein jokaiselle rakennukselle ja muodolle löytyy esikuva jos riittävästi etsii. Ja varmasti jokainen arkkitehti kautta aikain on projektin alussa tutustunut vastaaviin toteutettuihin kohteisiin jos kuvia tai esimerkkejä on ollut nähtävissä. Se on osa suunnittelutyötä.

 

Ja toisaalta arkkitehtuuria usein ylitulkitaan ulkopuolisten taholta. 

Nähdään merkityksiä ja viitauksia sielläkin missä arkkitehti itse näkee vaan näppärästi ratkaistun ongelman.

Myönnettäköön, että kerran vuosisadassa saattaa tulla naispuoleinen arkkitehti, joka osaa suunnitella, jopa paloaseman, varsinkin kun valmis malli löytyy naapurimaasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei naisista ole arkkitehdeiksi, paitsi korkeintaan heteropariskunnan osapuolena ja silloinkin varsinaisen osaajan avustajana. Ei ole koskaan ollut.

Entäpä esimerkiksi Suomen ensimmäinen naisarkkitehti Wivi Lönn? Suunnitteli niinkin miehisen rakennuksen kuin Tampereen keskuspaloasema (1908), joka on upea rakennus ja edelleen käytössä.

Se oli suora kopio Malmön paloasemasta, jonka oli suunnitellut arkkitehti Alfred Arwidius.

Melkein jokaiselle rakennukselle ja muodolle löytyy esikuva jos riittävästi etsii. Ja varmasti jokainen arkkitehti kautta aikain on projektin alussa tutustunut vastaaviin toteutettuihin kohteisiin jos kuvia tai esimerkkejä on ollut nähtävissä. Se on osa suunnittelutyötä.

 

Ja toisaalta arkkitehtuuria usein ylitulkitaan ulkopuolisten taholta. 

Nähdään merkityksiä ja viitauksia sielläkin missä arkkitehti itse näkee vaan näppärästi ratkaistun ongelman.

Myönnettäköön, että kerran vuosisadassa saattaa tulla naispuoleinen arkkitehti, joka osaa suunnitella, jopa paloaseman, varsinkin kun valmis malli löytyy naapurimaasta.

Onhan suurin osa miesarkkitehtienkin rakennuksista lähes kopioita muiden suunnittelemista rakennuksista. Sitten on todella harvoja oman tiensä kulkijoita, niin mies- kuin naisarkkitehdeissä. Joten taas ihan turhaa miesselitystä.

Vierailija kirjoitti:

Ei tule. Rakennusyhtiöt on se joka päättää ja kustannukset on se mikä ratkaisee.

Rakennusyhtiöt rakentavat ja rakennuttaja päättää kaikista materiaaliin ja rakentamiseen liittyvät asiat. Rakennusyhtiöillä siihen ei ole pienintäkään sananvaltaa. Mennään työohjeiden mukaan, jossa määrätään jopa väri sävyt, mitä käytetään. 

Vierailija kirjoitti:

Tiedossa vesivahinkoja

Sulle marssijärjestys on vieras käsite.

Maria Nordin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei naisista ole arkkitehdeiksi, paitsi korkeintaan heteropariskunnan osapuolena ja silloinkin varsinaisen osaajan avustajana. Ei ole koskaan ollut.

Entäpä esimerkiksi Suomen ensimmäinen naisarkkitehti Wivi Lönn? Suunnitteli niinkin miehisen rakennuksen kuin Tampereen keskuspaloasema (1908), joka on upea rakennus ja edelleen käytössä.

Se oli suora kopio Malmön paloasemasta, jonka oli suunnitellut arkkitehti Alfred Arwidius.

Ei Wivi Lönnin Tampereen paloasema muistuta kyllä mielestäni kovinkaan paljoa Mälmön paloasemaa. 

Ehkä rakennuksen massoittelussa on vähän jotain samaa, mutta ilmehän on aivan toisenlainen ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei naisista ole arkkitehdeiksi, paitsi korkeintaan heteropariskunnan osapuolena ja silloinkin varsinaisen osaajan avustajana. Ei ole koskaan ollut.

Entäpä esimerkiksi Suomen ensimmäinen naisarkkitehti Wivi Lönn? Suunnitteli niinkin miehisen rakennuksen kuin Tampereen keskuspaloasema (1908), joka on upea rakennus ja edelleen käytössä.

Se oli suora kopio Malmön paloasemasta, jonka oli suunnitellut arkkitehti Alfred Arwidius.

Melkein jokaiselle rakennukselle ja muodolle löytyy esikuva jos riittävästi etsii. Ja varmasti jokainen arkkitehti kautta aikain on projektin alussa tutustunut vastaaviin toteutettuihin kohteisiin jos kuvia tai esimerkkejä on ollut nähtävissä. Se on osa suunnittelutyötä.

 

Ja toisaalta arkkitehtuuria usein ylitulkitaan ulkopuolisten taholta. 

Nähdään merkityksiä ja viitauksia sielläkin missä arkkitehti itse näkee vaan näppärästi ratkaistun ongelman.

Myönnettäköön, että kerran vuosisadassa saattaa tulla naispuoleinen arkkitehti, joka osaa suunnitella, jopa paloaseman, varsinkin kun valmis malli löytyy naapurimaasta.

Höpsis. Arkkitehtuuri ei ole sukupuolisidonnainen, vaan sitä sääteleen Suomen lainsäädäntö ja Eu direktiivit ja työntilaaja sanelee mihin arkkitehti vetää viivan.  Arkkitehdin ja rakennusyhtiön kädet ovat tiukasti sidottu rakennttajaan. 

Vierailija kirjoitti:

Aloittajan asenne on esihistoriallinen. Samaa tyyppiä kuin aikoinaan miestaiteilijoiden suhtautuminen naisiin, jotka halusivat opiskella ja tehdä taidetta....

 

Säälittävää, että joillakuilla on valtava halu mitätöidä naisia.

Mitätöidä? Miten? Aloittajahan toivoi että tulisi miellyttävämpää arkkitehtuuria alan naisistumisen myötä.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tule. Rakennusyhtiöt on se joka päättää ja kustannukset on se mikä ratkaisee.

Rakennusyhtiöt rakentavat ja rakennuttaja päättää kaikista materiaaliin ja rakentamiseen liittyvät asiat. Rakennusyhtiöillä siihen ei ole pienintäkään sananvaltaa. Mennään työohjeiden mukaan, jossa määrätään jopa väri sävyt, mitä käytetään. 

Ja ne saattavat olla sama konserni.

Vierailija kirjoitti:

Onko suomalainen miessukukunta degeneroitunut älyllisiltä lahjoiltaan, matemaattisilta ja avaruudellisen tilan hahmottamiseltaan, luovuudeltaan, kun sun mukaan naisia on enemmistö opiskelemassa talojen piirtämistä ja suunnittelua. Eivätkö miehet läpäise pääsykokeita....

Kai noihin koulutuksiin on pääsykokeet....

Mihin ne miehet suuntautuvat, ojankaivuuseen vai? Pienpanimomestareiksi?

Miten niin "sun mukaan". Voit itsekin katsoa tilastot. 

Ne on homoja kaikki. Paitsi yks Mika.