Mitenköhän arkkitehtuuri Suomessa muuttuu nyt kun valmistuvista arkkitehdeistä enää 20-30 % on miehiä?
Tuleekohan vähän pirteämpää ja värikkäämpää ankean harmaan ja pelkistetyn tilalle?
Kommentit (102)
Miltäpä tosiaan näyttää maailma jonka on suunnitellut vasemmistolais-aivopesty ja omassa kuplassaan elävä eikä todellisessa reaalimaailmassa elävä vasemmistolaishumanisti.
Aikanaan puhuttiin että arkkitehdeille piti raksalla opettaa ihan käytännössä ettei mitä tahansa kivannäköistä kiekuraa saa mitenkään rakennettua käytännössä siihen taloon. Nykyvasemmisto ei ota vastaan tuollaisia neuvoja vaan toteuttaa omaa fantasiaansa todellisesta maailmasta piittaamatta.
Kummastuttaa mitä arkkitehti ajatteli kun tasakatto taloja Suomeen piirsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin se ainakaan huonompaan suuntaan voi mennä kun katsoo mies arkkitehtien aikaansaannoksia viime vuosina.
Laitatko esimerkin näistä mies arkkitehtien aikaansaannoksista?
Tripla. Samanlainen laatikko kuin Merihaka, mutta hieman vaaleammalla värityksellä. Oli ruma jo paperilla, todellisuudessa vielä rumempi, eli sopii Pasilaan kuin nyrkki silmään.
Epäkäytännöllisempään suuntaan, koska siitä, miltä rakennus näyttää, tulee tärkeämpää kuin se, että se toimii.
Tekoäly vie noiden piirtelijöiden työt.
Hyvin usein piirustuksissa rakennukset ovat hienoja mutta toteutunut rakennus on aivan jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Kummastuttaa mitä arkkitehti ajatteli kun tasakatto taloja Suomeen piirsi.
Kuvitteli että tasakatoilla saadaan Suomeen Kreikan ilmasto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko suomalainen miessukukunta degeneroitunut älyllisiltä lahjoiltaan, matemaattisilta ja avaruudellisen tilan hahmottamiseltaan, luovuudeltaan, kun sun mukaan naisia on enemmistö opiskelemassa talojen piirtämistä ja suunnittelua. Eivätkö miehet läpäise pääsykokeita....
Kai noihin koulutuksiin on pääsykokeet....
Mihin ne miehet suuntautuvat, ojankaivuuseen vai? Pienpanimomestareiksi?
Kuten on jo tutkimuksin todistettu, koulutusjärjestelmä suosii tyttöjä. Tämä alkaa jo ainakin peruskoulussa ja etu säilyy sieltä läpi koko opiskeluajan.
Miksi ihmeessä sitten meidän koko koulusysteemi on paskottu poikien eduksi? Ennen valitettiin, että koulu suosii tyttöjä, jotka istuvat kiltisti ja kuuntelevat mutta pojat ei sellaista jaksa. Muutettiin siten, että pojatkin pärjäisi ja heidän ehdoilleen paremmaksi. Ja nyt se systeemi on sellainen, että kukaan ei opi.
Poikien laiskuus laitetaan tyttöjen syyksi. Nykyään kun onneksi ei enää pelkillä haarakilkuttimilla pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemus jyllää arkkitehtipiireissäkin! Riippuu ensi alkuun siitä millä koulutuspohjalla taideteolliseen mennään! Ylioppilailla on oppiminen pitkässä viivassa. Rak.mestaripohjaiset ovat jo lähtökohtaisesti askeleen mitan edellä ja rakennepiirustukset tuttuja, joteka varmasti näkyy lopputuloksissa!
Pakko kommentoida asiaa, vaikka selvästi asiasta ei tiedä mitään, ei edes sitä missä arkkitehdit opiskelevat.
Oppilaitos on saattanut muuttua vuosien aikana, mutta yli 40 vuotta rak.alalla tehnyt töitä juuri näiden ihmisten kanssa! En ala inttämään asiasta, jos olet alalla, voisit itse kertoa oman mielipiteesi arkkitehtiurin tulevaisuudesta!
Vierailija kirjoitti:
Miltäpä tosiaan näyttää maailma jonka on suunnitellut vasemmistolais-aivopesty ja omassa kuplassaan elävä eikä todellisessa reaalimaailmassa elävä vasemmistolaishumanisti.
Aikanaan puhuttiin että arkkitehdeille piti raksalla opettaa ihan käytännössä ettei mitä tahansa kivannäköistä kiekuraa saa mitenkään rakennettua käytännössä siihen taloon. Nykyvasemmisto ei ota vastaan tuollaisia neuvoja vaan toteuttaa omaa fantasiaansa todellisesta maailmasta piittaamatta.
Miten keksit sekoittaa puolueet ja arkkitehtuurin?
Miten paljon sitten nykyiset tai aiemmat talot ovat riippuneet arkkitehdin sukupuolesta on toinen juttu.
Vierailija kirjoitti:
Kummastuttaa mitä arkkitehti ajatteli kun tasakatto taloja Suomeen piirsi.
No äläpä nyt, olihan se sentään Aalto. Joka kyllä on tehnyt muitakin mokia…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemus jyllää arkkitehtipiireissäkin! Riippuu ensi alkuun siitä millä koulutuspohjalla taideteolliseen mennään! Ylioppilailla on oppiminen pitkässä viivassa. Rak.mestaripohjaiset ovat jo lähtökohtaisesti askeleen mitan edellä ja rakennepiirustukset tuttuja, joteka varmasti näkyy lopputuloksissa!
Pakko kommentoida asiaa, vaikka selvästi asiasta ei tiedä mitään, ei edes sitä missä arkkitehdit opiskelevat.
Oppilaitos on saattanut muuttua vuosien aikana, mutta yli 40 vuotta rak.alalla tehnyt töitä juuri näiden ihmisten kanssa! En ala inttämään asiasta, jos olet alalla, voisit itse kertoa oman mielipiteesi arkkitehtiurin tulevaisuudesta!
Oppilaitos on aina ollut tekninen, ei koskaan taideteollinen. Ainoa mikä voi radikaalisti muuttaa arkkitehtuuria on uudet materiaalit sekä tuotanto- ja rakennusmenetemät. Muuten jyrää erityisesti kustannustehokkuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No Helsinkiin värikkäämpää tuskin tulee oli arkkitehti sitten vaikka muunsukupuolinen.
Siitä pitää huolen kunnallispoliitikot kaupunkiympäristölautakunnassa ja kaupunkikuvatyöryhmä sekä rakennusvalvonta.
Jos vaan uskallat laittaa rakennukseen keltaista tai punaista harmaan sijaan nousee kunnallispoliitikkojen kokouksissa älämölö josta seuraa 5 kaupunkikuvatyöryhmäkäsittelyä ja 6kk viive rakennushankkeelle mikä maksaa väistötiloineen satojatuhansia euroja veronmaksajien rahaa.
Jopa kunnallispoliitikot siis sotkeentuvat lautakunnissa ja valtuustossa rakennusten väreihin. Noissa lautakunnissa on esim. persupoliitikkoja jotka ovat tulleet politiikkaan ajamalla lihan syönnin edistämistä peruskouluissa.
Ja sitten tällaiset äänestävät jostain rakennusten ulkonäöstä.
Ei siis todellakaan kannata tehdä muuta kuin harmaata tai tiilenväristä Helsinkiin.
Paljon selitystä, mutta et edes maininnut sitä tahoa, joka oikeasti, käytännössä ja rakentamislain mukaan, määrää millaista ympäristöä ja millaisia taloja rakennetaan.
Ymmärtämätöntä urputusta, populismia ilman osaamista. Ei jatkoon.
Olet ymmärtänyt väärin. Ei ole mitään yhtä tahoa joka tarkasti määräisi millaisia taloja rakennetaan.
Rakentamista toki ohjaa lainvoimainen asemakaava, mutta siihen jää aina paljon tulkinnanvaraa ja siitä lähes aina enemmän tai vähemmän poiketaan.
Asemakaava määrittelee kyllä mm. tontille rakennettavan kerrosalan ja rakennuksen korkeuden ja sijainnin tontilla. Mutta jopa näistä voi perustellusti hakea poikkeusta.
Asemakaava perustuu useimmiten vain karkeaan luonnokseen (=viitesuunnitelmaan ) tulevista rakennuksista eikä siinä yleensä pystytä ennakoimaan kaikkia rakennuslupaprosessissa esille nousevia asioita ja ongelmia. Asemakaavoihin eksyy toisinaan myös selviä virheitä. Em syistä on kaavaa on syytä tulkita väljästi ihan maalaisjärkeä käyttäen ja tarvittaessa pyytää kaavoittajalta lausuntoa poikkeamasta jos pelkää tulkintansa juridisia seurauksia.
Kaava olisi kyllä hyvä pyrkiä laatimaan siten etteivät kunnallispoliitikot joudu sitä missään lautakuntien jaostoissa tulkitsemaan, koska heillä kaikkein vähiten on tähän osaamista. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat aiemmassa viestissä esille nousseet rakennusten värit, joihin ei kenenkään pelkästään pienten paperi-tai pdf-tulosteiden pohjalta ylipäätään pitäisi ottaa yhtään mitään kantaa. Rakennusten värisävyjen ei pitäisi nousta asiaksi josta poliitikot keskustelevat tai äänestävät valtuustojen lupajaostossa. Ei varsinkaan jos siitä seuraa hankkeiden viivästymisiä ja suuria kustannuksia veronmaksajille.
Jokainen arkkitehti, maalari, taiteilija tai muu väriammattilainen tietää, että värien valinta pitäisi aina tehdä aina suurehkoista malleista lopullisessa ympäristössään koska ihmisaivot laskevat/ määrittelevät värisävyn viereisten värien, valon ja ympäristön värien perusteella. Sama väri siis näyttää hyvin erilaiselta paperilla ja luonnossa. Ja värien kuuluisi olla osa rakennuksen arkkitehtuuria.
Kyllä näin on! Suomessa kovin värikylläisiä julkisivuja ei ole suosittu, koska pigmenteillä on tapana uv- säteilyn johdosta haalistua. Värisuunnittelussa sävyjen kuluminenkin tulisi ottaa huomioon, esimerkkinä tummat sävyt julkisivuissa tämän päivän rakentamisessa! Kestääkö uuden näköisenä kuinka kauan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemus jyllää arkkitehtipiireissäkin! Riippuu ensi alkuun siitä millä koulutuspohjalla taideteolliseen mennään! Ylioppilailla on oppiminen pitkässä viivassa. Rak.mestaripohjaiset ovat jo lähtökohtaisesti askeleen mitan edellä ja rakennepiirustukset tuttuja, joteka varmasti näkyy lopputuloksissa!
Arkkitehtejä ei kouluteta taideteollisessa. Perusasiassa jo menit metsään.
Saatat olla oikeassa, muttei se ollut pointti, vaan koulutuksen lähtökohtaisuus! Alan hallinta ja osaamisen taso! On arkkitehteja, jotka eivät osaa antaa mitään ohjeita kysyttäessä piirtämissään tiloissa! On myös niitä, jotka pystyvät pitämään esitelmän siitä mikä on alkuperäinen suunnittelun tarkoitus, ja käytettävyys, sekä ennenkaikkea miksi näin on tehty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemus jyllää arkkitehtipiireissäkin! Riippuu ensi alkuun siitä millä koulutuspohjalla taideteolliseen mennään! Ylioppilailla on oppiminen pitkässä viivassa. Rak.mestaripohjaiset ovat jo lähtökohtaisesti askeleen mitan edellä ja rakennepiirustukset tuttuja, joteka varmasti näkyy lopputuloksissa!
Arkkitehtejä ei kouluteta taideteollisessa. Perusasiassa jo menit metsään.
Saatat olla oikeassa, muttei se ollut pointti, vaan koulutuksen lähtökohtaisuus! Alan hallinta ja osaamisen taso! On arkkitehteja, jotka eivät osaa antaa mitään ohjeita kysyttäessä piirtämissään tiloissa! On myös niitä, jotka pystyvät pitämään esitelmän siitä mikä on alkuperäinen suunnittelun tarkoitus, ja käytettävyys, sekä ennenkaikkea miksi näin on tehty.
Siinä olet kyllä oikeassa että ammattitaito arkkitehdeille kehittyy kokemuksen kautta. Ja kaikesta rakennusalan koulutuksesta ja kokemuksesta on tulevalle arkkitehdille hyötyä. Varmasti eniten hyötyä olisi omasta oikeasta rakennushankkeesta kuten oman talon tai kesämökin suunnittelusta ja rakentamisesta.
Arkkitehti koulutetaan kuitenkin tekemään laadukasta ympäristöä, kaavoitusta, rakennustaidetta, arkkitehtuuria ja näitä opetuksessa on ainakin aiemmin painotettu. Arkkitehti pyrkii sovittamaan rakennuksen ympäristöönsä ja luomaan rakennukseen arkkitehtonisen idean ja muodon ja hänen ensisijainen tehtävänsä on puolustaa tätä ideaa ja rakennuksen arkkitehtonista yhtenäisyyttä läpi hankkeen. Tämä on se alue rakentamisessa jota muut osapuolet eivät osaa eivätkä hallitse.
Käytännön työssä on sitten opeteltu mitoitusta, rakenteita, lainsäändäntöä, viranomaisohjeita ja lupaprosesseja kokeneempien ohjauksessa. Usein projektiarkkitehti tavanomaisissa kohteissa esim. asuinkerrostaloissa on melko kokematon ja vastuun kantaa yrityksen osakas tai yrityksen kokeneempi pääsuunnittelija. Jokainen rakennushanke saattaa lisäksi olla aina uudenlainen. Em syistä projektiarkkitehti ei aina ihan kaikkiin yksityiskohtiin osaa ottaa kantaa. Usein työmaalla ne hallitaan paremmin. Onnistunut lopputulos syntyy eri osapuolien hyvällä yhteistyöllä.
Ihan sama mikä sen arkkitehdin sukupuoli on. Jos saisin ainoana toiveenani esittää, että jokainen arkkitehti, jolla on yli 100 älykkyysosamäärä niin ei yksikään arkkitehti tipahtaisi maahan niihin sijoilleen.
T: insinööri
En usko että arkkitehtien sukupuoli vaikuttaa oikein mihinkään, tekoäly ja uudet rakentamistekniikat sen sijaan varmasti muuttavat alaa. Voi kyllä olla että opetuksen taso Aallossa ja muualla on noussut.
Ohjelmat ja tekoälyn hyödyntäminen on pakko hallita, muuten putoaa kyydistä. Tällä alueella tapahtuu juuri nyt paljon.
Vierailija kirjoitti:
Onko suomalainen miessukukunta degeneroitunut älyllisiltä lahjoiltaan, matemaattisilta ja avaruudellisen tilan hahmottamiseltaan, luovuudeltaan, kun sun mukaan naisia on enemmistö opiskelemassa talojen piirtämistä ja suunnittelua. Eivätkö miehet läpäise pääsykokeita....
Kai noihin koulutuksiin on pääsykokeet....
Mihin ne miehet suuntautuvat, ojankaivuuseen vai? Pienpanimomestareiksi?
On degeneroitunut kovaa vauhtia sen jälkeen kun naiset sai vapauden päättää kenen kanssa lisääntyvät.
Nykyään nuoret miehet on isompia (kaikilla tavoilla), sovinistisempia, rasistisempia, homofobisempia, transfobisempia, empatiakyvyttömämpiä, muutenkin tunnevammaisempia, kovempiin arvoihin luottavia ja PISA-tulosten mukaan reilusti entistä tyhmempiä.
Sitä saa mitä tilaa.
Entäpä esimerkiksi Suomen ensimmäinen naisarkkitehti Wivi Lönn? Suunnitteli niinkin miehisen rakennuksen kuin Tampereen keskuspaloasema (1908), joka on upea rakennus ja edelleen käytössä.