Miksi Jumala on jättänyt meille niin monitulkintaisen sanoman?
Kysymys kristityille, ei ilkeilyä kiitos. Minkä takia Jumala on jättänyt meille sanansa niin monitulkintaisessa muodossa, että ihmiset joutuvat kiistelemään sen merkityksistä? Ihminen on ikään kuin asetettu mahdottoman tehtävän eteen. Jos hän todella haluaisi ihmisten pelastuvan, niin miksei hän tuo tahtoaan ilmi niin selvällä tavalla, että siitä ei voi erehtyä? Silloin kyse olisi aidosti vapaasta tahdosta eikä esimerkiksi siitä, että ei vaan ymmärrä sanomaa tai tulkitsee sen väärin.
Toinen kysymys kuuluu miksi kaikki ihmiset eivät usko vaikka haluaisivat? Vaikka kuinka rukoilisi ja lukisi Raamattua ei silti vaan sydämessään usko. Miksi Jumala sallii tämän?
Kommentit (8753)
"Jeesus sanoo: "sitä joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos". Riittää, että haluaa tulla Jeesuksen luo, vaikka oma usko ei tunnu edes sinapinsiemenen kokoiselta."
Ei se riitä. Kyllä ne asiat pitää vain kokea uskottaviksi, muuten uskoa ei voi vain syntyä. Ihan kuten sinäkään et voi vain päättää nyt uskoa että talo jossa olet tulee romahtamaan minuutin päästä. Jos aidosti uskoisit siihen, ryntäisit heti hädissäsi ulos. Moista uskomista et kuitenkaan vaan voi päättää.
Usko ei siis ole päätös. Uskon syntymistä voi toki yrittää edistää tutustumalla kovasti uskontoon. Mutta osalla sekin johtaa vain siihen että huomaa että ei vain usko sen uskonnon väitteisiin.
Vierailija kirjoitti:
"Jumalan tuska on suunnaton jokaisesta kadotukseen menijästä. Mutta Jumala valitsi silti ainakin jonkinasteisen valinnanvapauden."
Tuo ajatus valinnanvapaudesta pelastuksen esteenä ei kestä mitään loogista tarkastelua. Ihminen voi vapaasti valita vasta jos hänellä on kaikki vaihtoehdot aidosti tiedossa. Jos ihminen ei usko jumalaan, hänellä ei ole mahdolista valita sitä jumalaa.
Aito valinnanvapaus ja vapaa tahto syntyisi vasta jos Jumala näyttäytyisi kaikille sellaisella tavalla joka vakuuttaisi jokaisen Jumalan olemassaolosta. Sitten ihminen saisi valita että haluaako seurata ja totella sitä Jumalaa vai ei. Tämä on ihan selvä asia. On vain tekosyy että väitetään valinnanvapauden olevan sama asia kuin että voisi oikeasti valita mitä vain milloin vain.
Aito valinnanvapaus sopii hyvin yhteen mm. katolisen ja ortodoksisen kirkon opetuksen kanssa. Katolinen kirkkohan opettaa suoraan, että myös muut kuin kristityt voivat pelastua. Ortodoksinen kirkko puolestaan jättää asian avoimeksi.
"Katolinen kirkkohan opettaa suoraan, että myös muut kuin kristityt voivat pelastua."
Pelastuksella on kuitenkin aina yleensä ehtoja. Monesti viitataan synteihin ja syntisyyteen jota sitten pitää jotenkin arvioida. Synti on kuitenkin jo käsitteenä problemaattinen ja voidaan kysyä että voidaanko ei-uskovaa edes syyttää synnistä jos synti on määritelmällisesti rikkomista Jumalan tahtoa vastaan. Ei-uskova kun ei ole uskonut sellaiseen tahtoon eikä sikäli voi myöskään loogisesti ajatellen sellaista noudattaa tai sitä vastaan rikkoakaan.
Vierailija kirjoitti:
"Katolinen kirkkohan opettaa suoraan, että myös muut kuin kristityt voivat pelastua."
Pelastuksella on kuitenkin aina yleensä ehtoja. Monesti viitataan synteihin ja syntisyyteen jota sitten pitää jotenkin arvioida. Synti on kuitenkin jo käsitteenä problemaattinen ja voidaan kysyä että voidaanko ei-uskovaa edes syyttää synnistä jos synti on määritelmällisesti rikkomista Jumalan tahtoa vastaan. Ei-uskova kun ei ole uskonut sellaiseen tahtoon eikä sikäli voi myöskään loogisesti ajatellen sellaista noudattaa tai sitä vastaan rikkoakaan.
Taitaa mennä uskovaisille jo liian filosofiseksi.
Vierailija kirjoitti:
"Mitä tarkoitat pelastuksella?"
Sitä mitä kukin kirkko joista tässä puhutaan sillä tarkoittaa. Minä en usko mihinkään jumalaan joten en usko myöskään minkään pelastuksen tarpeeseen. Mutta jos joku kirkko sanoo että voi pelastua muullakin kuin uskolla niin se kai tietää silloin itse mitä sillä pelastuksella tarkoittaa.
Ainakin katolinen kirkko opettaa selvästi, että usko on pelastumisen kannalta välttämätön. Se onkin sitten kokonaan oma lukunsa, mitä uskolla tarkoitetaan niiden ei-kristittyjen kohdalla, jotka mahdollisesti pelastuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos luet Raamattua niin onhan siellä sellainenkin kohta, jossa sanotaan, että Jumala toi valon ja pimeyden, loi hyvän ja paha tai jotain sinnepäin. Eli kun on pahuutta niin Jumala on luonut myös pahan, sen hyvän ja pahan tiedon puunkin on jumala luonut. Se puolestaan kertoo siitä, että Jumala on myös paha, ei pelkästään hyvä kun hän oli kykenevä luomaan tuon hyvän ja pahan tiedon puun johon ihmisen ei tullut jostain syystä koskea. Se minua ihmetyttää eniten, Jumalat eivät halunneet, että ihminen muuttuu heidän kaltaiseksi. Ihminen siis muuttui jumalien kaltaiseksi maistettuaan siitä hyvän ja pahan tiedon puusta. Tarkoittaako se sitten tietoisuutta eli vähän saman asia kuin, että ihminen sanoisi apinalle, että älä kouluttaudu vaan elä primitiivisenä apinana mittaamatta sitä oletko hyvä vai paha. Tuon voi ymmärtää niin monella tavalla.
Yksinkertaistettuna. Jumala antoi ihmisella vapaan tahdon. Ihminen itse voi valita hyvän ja pahan väliltä.
Teologia menee mielestäni näin: Syntiinlankeemuksen jälkeen kaikkiin ihmisiin (Aatamin ja Eevan jälkeläisiin) tuli synnynnäinen perisynti. Perisynti tekee ihmisestä perinnöllisesti syntisen, tahtoipa tämä tai ei. Johtopäätös: ihmisellä ei ole vapaata tahtoa. Ihminen on sidottu syntiin, mitä se sitten onkaan.
Kristinuskon eri suuntaukset ovat vapaasta tahdosta erimielisiä: Kalvinistien mielestä ihmisellä ei ole vapaata tahtoa, mutta hän on silti vastuussa synneistään. Toinen ääripää on pelagiolaisuus, jonka mukaan ihmisellä on vapaa tahto. Luterilaiset ovat näiden välissä, eivät oikein tiedä, onko vai eikö.
(Mielenkiintoista on huomata, että luterilaisten oletusarvo on syntisyys, kun taas ortodoksien oletusarvo painottuu hyvyyden puolelle.)
Tietääkö kukaan, mikä on modernin psykologian käsitys vapaasta tahdosta?
En ole kalvinisti. Jumala tietää ennalta tuleeko joku ihminen loppuviimein pääsemään Taivaaseen, mutta Hän ei runno ketään uskoon/epäuskoon vaan kysyy: tahdotko seurata Minua?
Ne jotka pääsee Taivaaseen on Jumalan valittuja, mutta jokaisella on mahdollisuus olla se valittu.
Olisi hullua jos Jumala täysin määräisi jonkun kadotukseen ilman mahista pelastua, mutta syyllistäisi häntä tämän synneistä helvetissä.
Tai nää 2 Raamatun jaetta tarkastelee samaa asiaa eri puolilta:
-"Jumalan tahto on, että jokainen pelastuisi"
-"Mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja HARVAT ovat ne, jotka sen löytävät."
Suomeksi: Jumala haluaa kaikkien pelastuvan, mutta vain harvat lähtee seuraamaan Jeesusta.
-Yhteiskristillinen
Miksi ennaltatietävän tarvitsee kysyä?
Koska Hän keskustelee ihmisen kanssa. Niinkuin lapsen kanssa, jota jututetaan ikkunan rikkomisen jälkeen, vaikka aikuinen näkee että lapsi sen teki.
Kyllä Jumala tasan tarkkaan tiesi Eedenissä Aatamin ja Eevan koordinaatit, mutta silti kysyi "Missä olet"?
Sopii vertauskuvallisestikin käytettäväksi: silloin kun ollaan hukan teillä, Jeesus huutaa ihmisen puoleen "missä (jorpakossa) olet"? <3
-Yhteiskristillinen
Eli siis rupattelee ihmisen kanssa tietäen, että on tuominnut jo luomistyössään tuon ihmisparan helvettiin. Tulee mieleen hiirellä leikittelevä kissa.
Niin....onko sulla lapsia? Oletko koskaan puhuttanut häntä tämän toilailtua, miettien mielessäsi rangaistusta (pelikielto, lelun poisotto)?
Miksi Jumala ei taaskaan saisi tehdä samoin?
Olipa mottipäinen vertaus. Enhän minä etukäteen tietäen luonut lastani tekemään toilaulua josta aion rankaista.
Ei Jumalakaan tee niin. Hän luo kaikki ihmiset Taivasta varten. Helvetti valmistettiin etupäässä saatanalle ja joukoilleen.
Mutta ihminen päättää, kumpaanko menee.
-Yhtis
Minnes sllainen menee, joka ei ole kuullut koskaan kummastakaan? Minne menee katupalsi joka kuolee nälkään?
En jaksa vastata. Lestadiolaisketjussa jo vastasin..joku muu uskis voi vastata :D
-Yhtis
Mä vastaan että Pelastusarmeija huolehtii heistä. Soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa. Yleisemmin, kyllä teologien on täytynyt ratkaista tämä ongelma jo aiemmin.
Minäpä vastaan tähän. Jumala ei jättänyt mitään sanomaa, vaan erilaiset besserwisserit vuosisatojen varrella muokkasi sanomaa kuten kulloiseenkin maailmantilanteeseen ja bessen omiin intresseihin sopi. Ota niistä sitten selvää En edes yrittäisi. Elämä on liian lyhyt miettimään tuollaisia.
"Miksi sekoitat faktatiedon ja uskonnon keskenään, kun ne ovat toistensa vastakohtia?"
Koska usko johonkin jumalaan ja usko siihen että joku on faktaa ovat aivojen näkökulmasta ihan sama asia. Kun asiasta vakuuttuu riittävästi, syntyy usko. Siis joko usko jumalaan tai usko siihen että asia on faktaa.
Et sinä usko faktoihin siksi että ne ovat faktoja vaan koska ne tuntuvat sinusta faktoilta. Sama asia uskonnon kanssa.
Vierailija kirjoitti:
"Miksi sekoitat faktatiedon ja uskonnon keskenään, kun ne ovat toistensa vastakohtia?"
Koska usko johonkin jumalaan ja usko siihen että joku on faktaa ovat aivojen näkökulmasta ihan sama asia. Kun asiasta vakuuttuu riittävästi, syntyy usko. Siis joko usko jumalaan tai usko siihen että asia on faktaa.
Et sinä usko faktoihin siksi että ne ovat faktoja vaan koska ne tuntuvat sinusta faktoilta. Sama asia uskonnon kanssa.
Et nyt ymmärrä. Fakta on asia, johon ei tarvitse uskoa, eikä se muutu epätodeksi, vaikka siihen ei uskokaan.
Vierailija kirjoitti:
"Et nyt ymmärrä. Fakta on asia, johon ei tarvitse uskoa, eikä se muutu epätodeksi, vaikka siihen ei uskokaan. "
Nyt ymmärrän mikä sinua tässä sekoittaa. Ajattelet nyt faktaa yleisenä käsitteenä. Minä taas puhun siitä mikä sinulle on faktaa. Nämä ovat kaksi ihan eri asiaa. Ihminen voi pitää faktana myös asiaa joka ei ole lainkaan totta. Siihen riittää vain se että ihminen itse pitää sitä faktana. Ja se mitä ihminen itse pitää faktana riippuu siitä mikä asia on hänet riittävästi vakuuttanut, ei mistään muusta.
Yleensä toki ihmiset vakuuttuvat eniten ja helpoiten asioista jotka ovat hyvin todistettu oikeiksi. Mutta se ei muuta itse asiaa.
En tee mutuilemalla asioista faktoja. Sinä ehkä teet, mutta älä oleta, että kaikki toimisivat samoin.
"En tee mutuilemalla asioista faktoja. Sinä ehkä teet, mutta älä oleta, että kaikki toimisivat samoin."
En edelleenkään ota kantaa mitenkään siihen mikä on faktisesti ja todistetusti faktaa. Vaan siihen millä mekanismilla ihminen alkaa pitää sitä faktana. Ja se ei eroa mitenkään siitä mekanismista jolla ihminen vakuuttuu siitä että joku uskonto on totta tai ei ole totta.
"En tee mutuilemalla asioista faktoja. Sinä ehkä teet, mutta älä oleta, että kaikki toimisivat samoin."
Sinullakin on silti joku tietty hetki jolloin olet saanut riittäväti tietoa että alat pitää jotain asiaa faktana. Se on se piste jossa aivosi ovat alkaneet uskoa että se on todella faktaa. Sitä ennen näin ei ole ollut vaikka kenties oletkin jo saanut jonkin verran tietoa.
Vierailija kirjoitti:
"En tee mutuilemalla asioista faktoja. Sinä ehkä teet, mutta älä oleta, että kaikki toimisivat samoin."
En edelleenkään ota kantaa mitenkään siihen mikä on faktisesti ja todistetusti faktaa. Vaan siihen millä mekanismilla ihminen alkaa pitää sitä faktana. Ja se ei eroa mitenkään siitä mekanismista jolla ihminen vakuuttuu siitä että joku uskonto on totta tai ei ole totta.
Olet hakoteillä. Minulla on faktalle ihan eri määritelmä kuin sinulla. Minulle fakta ei ole henkilön sellaiseksi kuvittelema, vaan vaadin faktalta objektiivista todistusarvoa. Uskoakseni näin asian näkee moni muukin.
Vierailija kirjoitti:
"En tee mutuilemalla asioista faktoja. Sinä ehkä teet, mutta älä oleta, että kaikki toimisivat samoin."
Sinullakin on silti joku tietty hetki jolloin olet saanut riittäväti tietoa että alat pitää jotain asiaa faktana. Se on se piste jossa aivosi ovat alkaneet uskoa että se on todella faktaa. Sitä ennen näin ei ole ollut vaikka kenties oletkin jo saanut jonkin verran tietoa.
Nimenomaan, kun olen saanut riittävästi TIETOA. Sitä ei uskonasioista ole saatavilla lainkaan.
"Nimenomaan, kun olen saanut riittävästi TIETOA. Sitä ei uskonasioista ole saatavilla lainkaan."
Jos et pidä vaikka Raamattua tai kristinuskon kertomuksia tietona niin silloin tietenkään sinulle ei voi syntyä uskoa kristinuskoon. Se on ihan minun sanomani mekanismin mukainen tulos. Et silloin ole vakuuttunut siitä että nuo asiat ovat sellaista tietoa joka saisi sinut pitämään kristinuskoa totena.
Et muuten voi alkaa uskoa johonkin jos sinulla ei ole mitään mihin uskoa. Sinulla siis pitää olla jokin "tieto" johon uskosi ankkuroit.
"Olet hakoteillä. Minulla on faktalle ihan eri määritelmä kuin sinulla. Minulle fakta ei ole henkilön sellaiseksi kuvittelema, vaan vaadin faktalta objektiivista todistusarvoa. Uskoakseni näin asian näkee moni muukin."
Olet siis sitä mieltä että kukaan ei koskaan sano esim. että: "minusta on selvä fakta että..." ja niin että se ei olisi kuitenkaan ihan totta? Kyllä sanaa fakta käytetään kielessä myös silloin kun ihminen ajattelee asian olevan fakta. Sen erotuksena voimme sitten sanoa vaikka että joku on "tieteellinen fakta" tai "todistettu fakta".
Vierailija kirjoitti:
"Nimenomaan, kun olen saanut riittävästi TIETOA. Sitä ei uskonasioista ole saatavilla lainkaan."
Jos et pidä vaikka Raamattua tai kristinuskon kertomuksia tietona niin silloin tietenkään sinulle ei voi syntyä uskoa kristinuskoon. Se on ihan minun sanomani mekanismin mukainen tulos. Et silloin ole vakuuttunut siitä että nuo asiat ovat sellaista tietoa joka saisi sinut pitämään kristinuskoa totena.
Et muuten voi alkaa uskoa johonkin jos sinulla ei ole mitään mihin uskoa. Sinulla siis pitää olla jokin "tieto" johon uskosi ankkuroit.
Nytkö kinastelemme siitä, mitä tieto on? Raamatun luonteen tietolähteenä kumoaa jo se, että niitä kristinuskon peruskysymyksiä ei käsitellä missään muualla. Yleensä tieto varmennetaan useasta eri lähteestä.
Vierailija kirjoitti:
"Olet hakoteillä. Minulla on faktalle ihan eri määritelmä kuin sinulla. Minulle fakta ei ole henkilön sellaiseksi kuvittelema, vaan vaadin faktalta objektiivista todistusarvoa. Uskoakseni näin asian näkee moni muukin."
Olet siis sitä mieltä että kukaan ei koskaan sano esim. että: "minusta on selvä fakta että..." ja niin että se ei olisi kuitenkaan ihan totta? Kyllä sanaa fakta käytetään kielessä myös silloin kun ihminen ajattelee asian olevan fakta. Sen erotuksena voimme sitten sanoa vaikka että joku on "tieteellinen fakta" tai "todistettu fakta".
Moni toki sanoo "minusta on selvä fakta että...", mutta siinähän juuri korostetaan sitä, että kyse on lopulta kuitenkin mielipiteestä. Kukaan täyspäinen ei esitä faktana sellaista, mikä ei ole fakta. No, uskovat toki näin tekevät.
"Nytkö kinastelemme siitä, mitä tieto on? Raamatun luonteen tietolähteenä kumoaa jo se, että niitä kristinuskon peruskysymyksiä ei käsitellä missään muualla. Yleensä tieto varmennetaan useasta eri lähteestä."
Sanotko nyt siis että Raamattu ei voi kenestäkään tuntua tietolähteeltä koska se ei sinulle sitä ole? Kysehän ei ole siitä onko joku asia todistettu pitävästi vaan mikä saa ihmisestä tuntumaan siltä että se on totta. Osalle ihmisistä riittää myös samassa asiassa paljon vähempi todistelu kuin jollekin toiselle. Ihmiset ovat siinä erilaisia.
Kovin skeptiset ihmiset harvoin uskovat uskontoihin.
"Sanoman monitulkintaisuudesta en ehkä ole ihan samaa mieltä: "Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi". Ei kai tuo kovin monitulkintainen liene."
Käytännössä pitää kuitenkin uskoa Raamattua joka on niin monitulkintainen kuin vain joku voi olla.
"Itse ajattelisin, että usko on enemmänkin tahtoa kuin tunnetta.
Vähän kuin avioliitossa: tunteita menee ja tulee, mutta keskeistä on se, että pysyy liitossa."
Silti pitää ensin joskus aidosti rakastua ennen kuin voi päättää rakastaa. Samoin jo syntyneestä uskosta voi toki ihan tahdolla pyrkiä pitämään kiinni mutta sen uskon syntymiseen tarvitaan muutakin kuin päätös.
Usko voi myös loppua vaikka miten pitäisi siitä kiinni. On paljon ihmisiä jotka ovat menettäneet syvänkin uskon eivätkä sitä voi saada takaisin vaikka koko prosessi on ollut heille tuskallinen.