Lue keskustelun säännöt.
Olen erittäin älykäs, mutta en matemaattisesti. Onko tämä otettu huomioon älykkyystesteissä?
25.07.2026 |
Ei ole. Lähes kaikki älykkyystestit mittaavat matemaattista lahjakkuutta. Joten haistakaapa pitkä paska.
Kommentit (164)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys on aivojen suoritustehoa, joka voi ilmetä monin eri tavoin. Tunnettu esimerkki on hauskin käytän ääripään miehet, joilla kaikki älykkyys on allokoitu matemaattisuuteen, muttei sosiaalisuuteen.
Paras mittari tämän yleisälykkyydmittaamiseen on kuitenkin Mensan testi, siitä ei päästä mihinkään. Se mittaa hahmontunnistusta, joka on yleismaailmallinen keino mitata loogista päättelykykyä ilman, että koulutustaso vaikuttaa asiaan.
Oma Mensan antama älykkyysosamääräni on 124, mutta olen surkea aritmetiikassa. Kaavat yms sujuvat keskiverrosti, mutten osaa kertotaulua enkä laskea päässä kuin alkeellisimpia laskuja. Joku palikka puuttuu päästäTuo testi ei taida mitata kielellistä hahmotuskykyä?
Kielellinen hahmotuskyky on samaa hahmottamista kuin jota tuossa mitataan. Asioiden suhdetta ja yhteyttä toisiinsa.
Näköjään sillä ei myöskään mitata kykyä ymmärtää vittuilua.
"Älykkäät" ovat monesti autisteja. Heillä ei ole kykyä ymmärtää hyvän-, tai pahantahtoisen vittuilun eroja. Vittuilu on välittämistä.
Älyn avulla oppii aika nopeasti tunnistamaan vittuilun. Älykkäät eivät myöskään ole autisteja sen useammin kuin muutkaan.
Mot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Looginen kognitiivinen päättelykyky on yhtä kuin matemaattinen lahjakkuus on yhtä kuin älykkyys.
Ja sitä nämä älykkyystestit mittaa.
Monilta tapaamiltani Mensan jäseniltä on puuttuunut tunneäly, minkä mukana puuttuu kaikki.
Eräätkään eivät käsittäneet, miksi ihmiset antavat toisilleen lahjoja.
Jos ei ymmärrä vastavuoroisuutta, se on iso lovi älykkyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Perinteisen loogisen päättelykyvyn lisäksi uskon olevan myös kielellistä älykkyyttä. Se, miten vieraat kielet hahmottaa, miten nopeasti ne oppii ja omaksuu myös oman kielensä vivahteet, kertoo omanlaisesta älykkyydestä. Joillain on lahjakkuus molempiin, joillain vain toiseen näistä ja suurimmalla osalla ei ole lahjaa kumpaankaan.
Muutoin en lämpene ajatukselle, että älykkyyttä on miljoonaa eri sorttia ja että kaikki me ollaan älykkäitä omalla tavallamme niin ei tule tule paha mieli.
Kielet, ja niiden toiminta ovat loogisesti pääteltävissä suurimmalta osin. Sanavarasto ja poikkeukset tietysti ovat ulkoa opeteltava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Charles Darwin, Thomas Edison, Winston Churchill, Ludwig van Beethoven, Ernest Hemingway ja Pablo Picasso taitavat olla tyyppiesimerkkejä henkilöistä, jotka eivät olleet matemaattisesti orientoituneita.
Ja? Ei kaikkien älykkäiden ole pakko olla kiinnostuneita matematiikasta.
Kyse ei ole kiinnostuksen puutteesta, he eivät pärjänneet tai heillä ei ollut matemaattista ajattelutaitoa.
Mielelläni lukisin tästä aiheesta, että nämä ihmiset eivät pärjänneet matematiikassa kiinnostuksesta huolimatta. Osaat varmasti laittaa linkkiä johonkin luotettavaan lähteeseen.
Älykäs tietenkään ei matematiikassa pärjää, jos ei motivaatiota ole sen opiskeluun. Mutta jos aihe kiinnostaa, niin sitten älykäs kyllä oppii.
Käytä hakua, tietoa aiheesta löytyy useamnan henkilön kohdalla monesta luotettavana pidetystä lähteestä.
Eli puhut paskaa. Jos asiaasi luottaisit, niin linkki olisi ollut jo tuon väitteen mukana.
Siis miten voi olla älykäs jos ei ole sitä matemaattisesti ? Yleistietovisat ei mittaa älykkyyttä vaan muistia, eli ne ei ole älykkyystestejä, jos osaat ulkoa trivial pursuitin vastaukset olet autisti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Looginen kognitiivinen päättelykyky on yhtä kuin matemaattinen lahjakkuus on yhtä kuin älykkyys.
Ja sitä nämä älykkyystestit mittaa.
Monilta tapaamiltani Mensan jäseniltä on puuttuunut tunneäly, minkä mukana puuttuu kaikki.
Ikään kuin olisit mensalaisia koskaan tavannut?
Vanha ystäväni kuuluu Mensaan, ja hänen kauttaan olen tavannut toisia.
Tietenkään en voi tietää, olenko toisissa yhteyksissä tavannut muita. He eivät ole avautuneet asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Perinteisen loogisen päättelykyvyn lisäksi uskon olevan myös kielellistä älykkyyttä. Se, miten vieraat kielet hahmottaa, miten nopeasti ne oppii ja omaksuu myös oman kielensä vivahteet, kertoo omanlaisesta älykkyydestä. Joillain on lahjakkuus molempiin, joillain vain toiseen näistä ja suurimmalla osalla ei ole lahjaa kumpaankaan.
Muutoin en lämpene ajatukselle, että älykkyyttä on miljoonaa eri sorttia ja että kaikki me ollaan älykkäitä omalla tavallamme niin ei tule tule paha mieli.
Itse olen humanisti ja osaan kuutta kieltä. Osaan myös muita käsitteellistä ajattelua vaativia taitoja (visuaalinen hahmotuskyky). Matematiikasta en ole koskaan tajunnut yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinteisen loogisen päättelykyvyn lisäksi uskon olevan myös kielellistä älykkyyttä. Se, miten vieraat kielet hahmottaa, miten nopeasti ne oppii ja omaksuu myös oman kielensä vivahteet, kertoo omanlaisesta älykkyydestä. Joillain on lahjakkuus molempiin, joillain vain toiseen näistä ja suurimmalla osalla ei ole lahjaa kumpaankaan.
Muutoin en lämpene ajatukselle, että älykkyyttä on miljoonaa eri sorttia ja että kaikki me ollaan älykkäitä omalla tavallamme niin ei tule tule paha mieli.
Kielet, ja niiden toiminta ovat loogisesti pääteltävissä suurimmalta osin. Sanavarasto ja poikkeukset tietysti ovat ulkoa opeteltava.
Kieli ei ole logiikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Siis miten voi olla älykäs jos ei ole sitä matemaattisesti ? Yleistietovisat ei mittaa älykkyyttä vaan muistia, eli ne ei ole älykkyystestejä, jos osaat ulkoa trivial pursuitin vastaukset olet autisti
Mites toi tunneäly... sinäkään et vaikuta hallitsevan sitä saati ymmärtävän asiakokonaisuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys on aivojen suoritustehoa, joka voi ilmetä monin eri tavoin. Tunnettu esimerkki on hauskin käytän ääripään miehet, joilla kaikki älykkyys on allokoitu matemaattisuuteen, muttei sosiaalisuuteen.
Paras mittari tämän yleisälykkyydmittaamiseen on kuitenkin Mensan testi, siitä ei päästä mihinkään. Se mittaa hahmontunnistusta, joka on yleismaailmallinen keino mitata loogista päättelykykyä ilman, että koulutustaso vaikuttaa asiaan.
Oma Mensan antama älykkyysosamääräni on 124, mutta olen surkea aritmetiikassa. Kaavat yms sujuvat keskiverrosti, mutten osaa kertotaulua enkä laskea päässä kuin alkeellisimpia laskuja. Joku palikka puuttuu päästäTuo testi ei taida mitata kielellistä hahmotuskykyä?
Kielellinen hahmotuskyky on samaa hahmottamista kuin jota tuossa mitataan. Asioiden suhdetta ja yhteyttä toisiinsa.
Näköjään sillä ei myöskään mitata kykyä ymmärtää vittuilua.
"Älykkäät" ovat monesti autisteja. Heillä ei ole kykyä ymmärtää hyvän-, tai pahantahtoisen vittuilun eroja. Vittuilu on välittämistä.
Älykkäissä ei ole yhtään sen enempää autisteja kuin muissakaan.
Ja itse en ainakaan vain jaksa lähteä tuollaisiin vittuiluihin mukaan, typerää. Mieluummin pysyttelen asiassa kuin provosoidun sinun kaltaisistasi.
Ja silti sinun oli pakko älähtää. Osuiko se kalikka kuitenkin kiukkuhermoon...
Vierailija kirjoitti:
Siis miten voi olla älykäs jos ei ole sitä matemaattisesti ? Yleistietovisat ei mittaa älykkyyttä vaan muistia, eli ne ei ole älykkyystestejä, jos osaat ulkoa trivial pursuitin vastaukset olet autisti
Esim. yhteiskunnallisten tai hostoriallisyen asioiden syy-yhteyksien ymmärtäminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
// Matikkan😎rtiltä //
hyvää vkl! I 🧡 math.
-3- 🧐🤔🤨
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinteisen loogisen päättelykyvyn lisäksi uskon olevan myös kielellistä älykkyyttä. Se, miten vieraat kielet hahmottaa, miten nopeasti ne oppii ja omaksuu myös oman kielensä vivahteet, kertoo omanlaisesta älykkyydestä. Joillain on lahjakkuus molempiin, joillain vain toiseen näistä ja suurimmalla osalla ei ole lahjaa kumpaankaan.
Muutoin en lämpene ajatukselle, että älykkyyttä on miljoonaa eri sorttia ja että kaikki me ollaan älykkäitä omalla tavallamme niin ei tule tule paha mieli.
Itse olen humanisti ja osaan kuutta kieltä. Osaan myös muita käsitteellistä ajattelua vaativia taitoja (visuaalinen hahmotuskyky). Matematiikasta en ole koskaan tajunnut yhtään mitään.
Jos olet älykäs, niin opit kyllä kun opettelet.
Perhetausta on hyvin tärkeä näissä asioissa. Monille lapsille vanhemmat kertovat, että matematiikka on typerää, toisille ihmisille, tai että lapsi ei siinä kuitenkaan pärjää. Omia traumojaan siis siirtävät lapselle.
Tuollaista lähtökohdista harva älykäskään kokee sitä matematiikkaa omaksi jutukseen, ja jos mielenkiinto ja itseluottamus puuttuu niin sitä on vaikeaa lähteä älykkäänkään opettelemaan.
Omia asenteita voi kuitenkin muuttaa, ja opetella vielä aikuisenakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni geometriset kuviot ovat kaikista haastavin osa-alue kun kärsin afantasiasta (kyvyttömyys visualisoida asioita mielessä) ja tuntuu että älykkyystestit keskittyvät suurilta osin juuri niihin. Tuon vuoksi testien tulokset eivät ole ikinä olleet kovinkaan mairittelevia ja esim. avaruudellinen hahmottaminen on käytännössä olematonta. Eikö tosiaan älykkyyttä mitata millään muilla mittareilla ainakaan virallisissa älykkyystesteissä?
Kävin testissä, jossa oli puisen laatikon kannessa kolmion muotoisia ja pyölreitä reikiä. Jos sai kolmion muotoiset palikat menemään kolmioista ja pyöreät palikat pyöreistä rei’istä läpäisi testin älykkyyden perusteella. Jos taas päinvastoin, läpäisi testin voiman puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys on aivojen suoritustehoa, joka voi ilmetä monin eri tavoin. Tunnettu esimerkki on hauskin käytän ääripään miehet, joilla kaikki älykkyys on allokoitu matemaattisuuteen, muttei sosiaalisuuteen.
Paras mittari tämän yleisälykkyydmittaamiseen on kuitenkin Mensan testi, siitä ei päästä mihinkään. Se mittaa hahmontunnistusta, joka on yleismaailmallinen keino mitata loogista päättelykykyä ilman, että koulutustaso vaikuttaa asiaan.
Oma Mensan antama älykkyysosamääräni on 124, mutta olen surkea aritmetiikassa. Kaavat yms sujuvat keskiverrosti, mutten osaa kertotaulua enkä laskea päässä kuin alkeellisimpia laskuja. Joku palikka puuttuu päästäTuo testi ei taida mitata kielellistä hahmotuskykyä?
Kielellinen hahmotuskyky on samaa hahmottamista kuin jota tuossa mitataan. Asioiden suhdetta ja yhteyttä toisiinsa.
Näköjään sillä ei myöskään mitata kykyä ymmärtää vittuilua.
"Älykkäät" ovat monesti autisteja. Heillä ei ole kykyä ymmärtää hyvän-, tai pahantahtoisen vittuilun eroja. Vittuilu on välittämistä.
Älykkäissä ei ole yhtään sen enempää autisteja kuin muissakaan.
Ja itse en ainakaan vain jaksa lähteä tuollaisiin vittuiluihin mukaan, typerää. Mieluummin pysyttelen asiassa kuin provosoidun sinun kaltaisistasi.
Lol, no aika tyylikkään vittuilun kyllä tähän laitoit. 😁
Luu kurkkuun tollolle, kiitos nauruista!
En tarkoittanut sitä millään tavalla vittuiluna, mutta mukava kun onnistuin viihdyttämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinteisen loogisen päättelykyvyn lisäksi uskon olevan myös kielellistä älykkyyttä. Se, miten vieraat kielet hahmottaa, miten nopeasti ne oppii ja omaksuu myös oman kielensä vivahteet, kertoo omanlaisesta älykkyydestä. Joillain on lahjakkuus molempiin, joillain vain toiseen näistä ja suurimmalla osalla ei ole lahjaa kumpaankaan.
Muutoin en lämpene ajatukselle, että älykkyyttä on miljoonaa eri sorttia ja että kaikki me ollaan älykkäitä omalla tavallamme niin ei tule tule paha mieli.
Kielet, ja niiden toiminta ovat loogisesti pääteltävissä suurimmalta osin. Sanavarasto ja poikkeukset tietysti ovat ulkoa opeteltava.
Ihminen, joka ei ole älykäs, ei kykene tuottamaan koherenttia sisällöllisesti monipuolista kieltä.
Kieli on ulkoa opettelua vain niille, jotka eivät ymmärrä, mitä kieli on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinteisen loogisen päättelykyvyn lisäksi uskon olevan myös kielellistä älykkyyttä. Se, miten vieraat kielet hahmottaa, miten nopeasti ne oppii ja omaksuu myös oman kielensä vivahteet, kertoo omanlaisesta älykkyydestä. Joillain on lahjakkuus molempiin, joillain vain toiseen näistä ja suurimmalla osalla ei ole lahjaa kumpaankaan.
Muutoin en lämpene ajatukselle, että älykkyyttä on miljoonaa eri sorttia ja että kaikki me ollaan älykkäitä omalla tavallamme niin ei tule tule paha mieli.
Kielet, ja niiden toiminta ovat loogisesti pääteltävissä suurimmalta osin. Sanavarasto ja poikkeukset tietysti ovat ulkoa opeteltava.
Olen matemaattisesti lahajas ja olen saanut korkeat pisteet äo-testeissä. En todellakaan ole kielellisesti lahjakas enkä näe logiikkaa kovin monen kielen kieliopissa, joku saksa tai ruotsi poislukien. Opiskelin silti, mutta käytin kieliin moninkertaisen määrän aikaa verrattuna matemaattisiin aineisiin. Voi olla, että vahva looginen päättelykyky auttaa siinä, että yrittää tiedostamattakin löytää kielistä säännönmukaisuuksia ja jotain omanlaista logiikkaa. Itse ainakin hahmotan kielet lopulta kuuntelemalla ja lukemalla. Oppimisprosessi on silti täysin erilainen, kuin matemaattisissa aineisissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis miten voi olla älykäs jos ei ole sitä matemaattisesti ? Yleistietovisat ei mittaa älykkyyttä vaan muistia, eli ne ei ole älykkyystestejä, jos osaat ulkoa trivial pursuitin vastaukset olet autisti
Esim. yhteiskunnallisten tai hostoriallisyen asioiden syy-yhteyksien ymmärtäminen.
Todellakin tämä ja paljon muuta ihmiselämään ja maailmaan liittyvää, joka ei ole matematiikkaa.
Lol, no aika tyylikkään vittuilun kyllä tähän laitoit. 😁
Luu kurkkuun tollolle, kiitos nauruista!