Olen erittäin älykäs, mutta en matemaattisesti. Onko tämä otettu huomioon älykkyystesteissä?

Onhan se jokseenkin huvittavaa, että porukka ylpeilee että on nähnyt jossain testissä muista erottuvan palikan.

Jos et maksa eräpäivänä et ole älykäs. 

Charles Darwin, Thomas Edison, Winston Churchill, Ludwig van Beethoven, Ernest Hemingway ja Pablo Picasso taitavat olla tyyppiesimerkkejä henkilöistä, jotka eivät olleet matemaattisesti orientoituneita.

Onneksi sinulla on tuota tunneälyä, niin voit sivuuttaa vaikeat matemaattiset ongelmat. Kuten lähes kaikki palstan naiset.

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys on aivojen suoritustehoa, joka voi ilmetä monin eri tavoin. Tunnettu esimerkki on hauskin käytän ääripään miehet, joilla kaikki älykkyys on allokoitu matemaattisuuteen, muttei sosiaalisuuteen.

Paras mittari tämän yleisälykkyydmittaamiseen on kuitenkin Mensan testi, siitä ei päästä mihinkään. Se mittaa hahmontunnistusta, joka on yleismaailmallinen keino mitata loogista päättelykykyä ilman, että koulutustaso vaikuttaa asiaan.

Oma Mensan antama älykkyysosamääräni on 124, mutta olen surkea aritmetiikassa. Kaavat yms sujuvat keskiverrosti, mutten osaa kertotaulua enkä laskea päässä kuin alkeellisimpia laskuja. Joku palikka puuttuu päästä

Tuo testi ei taida mitata kielellistä hahmotuskykyä?

Vierailija kirjoitti:

Charles Darwin, Thomas Edison, Winston Churchill, Ludwig van Beethoven, Ernest Hemingway ja Pablo Picasso taitavat olla tyyppiesimerkkejä henkilöistä, jotka eivät olleet matemaattisesti orientoituneita.

Ja? Ei kaikkien älykkäiden ole pakko olla kiinnostuneita matematiikasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys on aivojen suoritustehoa, joka voi ilmetä monin eri tavoin. Tunnettu esimerkki on hauskin käytän ääripään miehet, joilla kaikki älykkyys on allokoitu matemaattisuuteen, muttei sosiaalisuuteen.

Paras mittari tämän yleisälykkyydmittaamiseen on kuitenkin Mensan testi, siitä ei päästä mihinkään. Se mittaa hahmontunnistusta, joka on yleismaailmallinen keino mitata loogista päättelykykyä ilman, että koulutustaso vaikuttaa asiaan.

Oma Mensan antama älykkyysosamääräni on 124, mutta olen surkea aritmetiikassa. Kaavat yms sujuvat keskiverrosti, mutten osaa kertotaulua enkä laskea päässä kuin alkeellisimpia laskuja. Joku palikka puuttuu päästä

Tuo testi ei taida mitata kielellistä hahmotuskykyä?

Kielellinen hahmotuskyky on samaa hahmottamista kuin jota tuossa mitataan. Asioiden suhdetta ja yhteyttä toisiinsa. 

Vierailija kirjoitti:

Onhan se jokseenkin huvittavaa, että porukka ylpeilee että on nähnyt jossain testissä muista erottuvan palikan.

En minä ainakaan näe sitä ylpeilyn aiheena, vaan enemmänkin vastaavana ominaisuutena kuin silmien väri. 

Ylepilyn aihe on esim se, jos jossain asiassa kehittyy erityisen hyväksi. Siihen pitää nähdä vaivaa, älykkyys vain on. 

Vierailija kirjoitti:

Mensan kuviopäättelytestissä ei mitata matemaattista älykkyyttä mitenkään

Itse  sain psykologiasta varsin kumman kuvan kun joutui selittelemään niitä musteläiskäkuvioita. . Teki mieli  sanoa,  että en näe mitään ihmeellistä, mutta kun se ei kelvannut, niin piti  selitellä jotain . Sitten saadaankin jo melkoiset analyysit aikaan. . Olin ihan että mitä pelleilyä. . 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Charles Darwin, Thomas Edison, Winston Churchill, Ludwig van Beethoven, Ernest Hemingway ja Pablo Picasso taitavat olla tyyppiesimerkkejä henkilöistä, jotka eivät olleet matemaattisesti orientoituneita.

Ja? Ei kaikkien älykkäiden ole pakko olla kiinnostuneita matematiikasta. 

Kyse ei ole kiinnostuksen puutteesta, he eivät pärjänneet tai heillä ei ollut matemaattista ajattelutaitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mensan kuviopäättelytestissä ei mitata matemaattista älykkyyttä mitenkään

Itse  sain psykologiasta varsin kumman kuvan kun joutui selittelemään niitä musteläiskäkuvioita. . Teki mieli  sanoa,  että en näe mitään ihmeellistä, mutta kun se ei kelvannut, niin piti  selitellä jotain . Sitten saadaankin jo melkoiset analyysit aikaan. . Olin ihan että mitä pelleilyä. . 

Mensan testissä ei ole mitään läiskiä, vaan loogisesti pääteltävissä olevia kuvio-ongelmia. Läiskät ovat aivan eri juttu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys on aivojen suoritustehoa, joka voi ilmetä monin eri tavoin. Tunnettu esimerkki on hauskin käytän ääripään miehet, joilla kaikki älykkyys on allokoitu matemaattisuuteen, muttei sosiaalisuuteen.

Paras mittari tämän yleisälykkyydmittaamiseen on kuitenkin Mensan testi, siitä ei päästä mihinkään. Se mittaa hahmontunnistusta, joka on yleismaailmallinen keino mitata loogista päättelykykyä ilman, että koulutustaso vaikuttaa asiaan.

Oma Mensan antama älykkyysosamääräni on 124, mutta olen surkea aritmetiikassa. Kaavat yms sujuvat keskiverrosti, mutten osaa kertotaulua enkä laskea päässä kuin alkeellisimpia laskuja. Joku palikka puuttuu päästä

Tuo testi ei taida mitata kielellistä hahmotuskykyä?

Kielellinen hahmotuskyky on samaa hahmottamista kuin jota tuossa mitataan. Asioiden suhdetta ja yhteyttä toisiinsa. 

Näköjään sillä ei myöskään mitata kykyä ymmärtää vittuilua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Charles Darwin, Thomas Edison, Winston Churchill, Ludwig van Beethoven, Ernest Hemingway ja Pablo Picasso taitavat olla tyyppiesimerkkejä henkilöistä, jotka eivät olleet matemaattisesti orientoituneita.

Ja? Ei kaikkien älykkäiden ole pakko olla kiinnostuneita matematiikasta. 

Kyse ei ole kiinnostuksen puutteesta, he eivät pärjänneet tai heillä ei ollut matemaattista ajattelutaitoa.

Mielelläni lukisin tästä aiheesta, että nämä ihmiset eivät pärjänneet matematiikassa kiinnostuksesta huolimatta. Osaat varmasti laittaa linkkiä johonkin luotettavaan lähteeseen. 

Älykäs tietenkään ei matematiikassa pärjää, jos ei motivaatiota ole sen opiskeluun. Mutta jos aihe kiinnostaa, niin sitten älykäs kyllä oppii. 

Mulla on hahmotushäiriö (ei diagnosoitu) enkä pärjäisi noissa kuviotesteissä, joskus kokeillut mutta luovuttanut melkein heti. Silti olen hyvin todennäköisesti ihan normiälykäs, kirjoitin 6 ällää (esim. matematiikasta).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys on aivojen suoritustehoa, joka voi ilmetä monin eri tavoin. Tunnettu esimerkki on hauskin käytän ääripään miehet, joilla kaikki älykkyys on allokoitu matemaattisuuteen, muttei sosiaalisuuteen.

Paras mittari tämän yleisälykkyydmittaamiseen on kuitenkin Mensan testi, siitä ei päästä mihinkään. Se mittaa hahmontunnistusta, joka on yleismaailmallinen keino mitata loogista päättelykykyä ilman, että koulutustaso vaikuttaa asiaan.

Oma Mensan antama älykkyysosamääräni on 124, mutta olen surkea aritmetiikassa. Kaavat yms sujuvat keskiverrosti, mutten osaa kertotaulua enkä laskea päässä kuin alkeellisimpia laskuja. Joku palikka puuttuu päästä

Tuo testi ei taida mitata kielellistä hahmotuskykyä?

Kielellinen hahmotuskyky on samaa hahmottamista kuin jota tuossa mitataan. Asioiden suhdetta ja yhteyttä toisiinsa. 

Näköjään sillä ei myöskään mitata kykyä ymmärtää vittuilua.

"Älykkäät" ovat monesti autisteja. Heillä ei ole kykyä ymmärtää hyvän-, tai pahantahtoisen vittuilun eroja. Vittuilu on välittämistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti älykkyys on ihan eri asia kuin mitä yhteiskunta antaa ymmärtää. Muutenhan täällä olisi suurin osa älykkäitä jos älykkyys mitattaisi koulussa matemaattisilla tehtävillä :D Mutta kun ei ole, niin missä mennää vikaa? Oikeasti älykkyys on paljon laajempi käsite, mihin sisältyy todella isona osana myös psykologinen hahmottaminen ja itsetuntemus, kyky sietää isoja määriä tietoa ja käsitellä asioita monista eri vinkkeleistä. Tuon kun ottaa huomioon niin tullaan paljon luotettavimpiin lukuihin jossa enemmistö ei oikeasti ole älykkäitä, vaan todella pieni vähemmistö. 

Monet ihmiset eivät pidä näitä taitoja älykkyytenä, koska perinteinen älykkyys on totuttu näkemään kapeasti. Keskeisiä syitä tähän ovat koulujärjestelmän vanhat ihanteet, nopea ajattelu arvokkaampana kuin hidas pohdinta sekä halu löytää maailmasta yksinkertaisia vastauksia monimutkaisten sijaan.

 

Koulut ei opeta ihmisille mitä oikea älykkyys on.

Noita ei pidetä älykkyytenä, koska tutkimus on osoittanut, että se matemaattis-looginen älykkyys on se, jota vaaditaan että noissa pärjää. 

Jankuttaminen ei kerro älykkyydestä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys on aivojen suoritustehoa, joka voi ilmetä monin eri tavoin. Tunnettu esimerkki on hauskin käytän ääripään miehet, joilla kaikki älykkyys on allokoitu matemaattisuuteen, muttei sosiaalisuuteen.

Paras mittari tämän yleisälykkyydmittaamiseen on kuitenkin Mensan testi, siitä ei päästä mihinkään. Se mittaa hahmontunnistusta, joka on yleismaailmallinen keino mitata loogista päättelykykyä ilman, että koulutustaso vaikuttaa asiaan.

Oma Mensan antama älykkyysosamääräni on 124, mutta olen surkea aritmetiikassa. Kaavat yms sujuvat keskiverrosti, mutten osaa kertotaulua enkä laskea päässä kuin alkeellisimpia laskuja. Joku palikka puuttuu päästä

Tuo testi ei taida mitata kielellistä hahmotuskykyä?

Kielellinen hahmotuskyky on samaa hahmottamista kuin jota tuossa mitataan. Asioiden suhdetta ja yhteyttä toisiinsa. 

Näköjään sillä ei myöskään mitata kykyä ymmärtää vittuilua.

"Älykkäät" ovat monesti autisteja. Heillä ei ole kykyä ymmärtää hyvän-, tai pahantahtoisen vittuilun eroja. Vittuilu on välittämistä.

Älykkäissä ei ole yhtään sen enempää autisteja kuin muissakaan. 

Ja itse en ainakaan vain jaksa lähteä tuollaisiin vittuiluihin mukaan, typerää. Mieluummin pysyttelen asiassa kuin provosoidun sinun kaltaisistasi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys on aivojen suoritustehoa, joka voi ilmetä monin eri tavoin. Tunnettu esimerkki on hauskin käytän ääripään miehet, joilla kaikki älykkyys on allokoitu matemaattisuuteen, muttei sosiaalisuuteen.

Paras mittari tämän yleisälykkyydmittaamiseen on kuitenkin Mensan testi, siitä ei päästä mihinkään. Se mittaa hahmontunnistusta, joka on yleismaailmallinen keino mitata loogista päättelykykyä ilman, että koulutustaso vaikuttaa asiaan.

Oma Mensan antama älykkyysosamääräni on 124, mutta olen surkea aritmetiikassa. Kaavat yms sujuvat keskiverrosti, mutten osaa kertotaulua enkä laskea päässä kuin alkeellisimpia laskuja. Joku palikka puuttuu päästä

Tuo testi ei taida mitata kielellistä hahmotuskykyä?

Kielellinen hahmotuskyky on samaa hahmottamista kuin jota tuossa mitataan. Asioiden suhdetta ja yhteyttä toisiinsa. 

Näköjään sillä ei myöskään mitata kykyä ymmärtää vittuilua.

"Älykkäät" ovat monesti autisteja. Heillä ei ole kykyä ymmärtää hyvän-, tai pahantahtoisen vittuilun eroja. Vittuilu on välittämistä.

Älyn avulla oppii aika nopeasti tunnistamaan vittuilun. Älykkäät eivät myöskään ole autisteja sen useammin kuin muutkaan.

Perinteisen loogisen päättelykyvyn lisäksi uskon olevan myös kielellistä älykkyyttä. Se, miten vieraat kielet hahmottaa, miten nopeasti ne oppii ja omaksuu myös oman kielensä vivahteet, kertoo omanlaisesta älykkyydestä. Joillain on lahjakkuus molempiin, joillain vain toiseen näistä ja suurimmalla osalla ei ole lahjaa kumpaankaan. 

Muutoin en lämpene ajatukselle, että älykkyyttä on miljoonaa eri sorttia ja että kaikki me ollaan älykkäitä omalla tavallamme niin ei tule tule paha mieli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Charles Darwin, Thomas Edison, Winston Churchill, Ludwig van Beethoven, Ernest Hemingway ja Pablo Picasso taitavat olla tyyppiesimerkkejä henkilöistä, jotka eivät olleet matemaattisesti orientoituneita.

Ja? Ei kaikkien älykkäiden ole pakko olla kiinnostuneita matematiikasta. 

Kyse ei ole kiinnostuksen puutteesta, he eivät pärjänneet tai heillä ei ollut matemaattista ajattelutaitoa.

Mielelläni lukisin tästä aiheesta, että nämä ihmiset eivät pärjänneet matematiikassa kiinnostuksesta huolimatta. Osaat varmasti laittaa linkkiä johonkin luotettavaan lähteeseen. 

Älykäs tietenkään ei matematiikassa pärjää, jos ei motivaatiota ole sen opiskeluun. Mutta jos aihe kiinnostaa, niin sitten älykäs kyllä oppii. 

Käytä hakua, tietoa aiheesta löytyy useamnan henkilön kohdalla monesta luotettavana pidetystä lähteestä.