Olen erittäin älykäs, mutta en matemaattisesti. Onko tämä otettu huomioon älykkyystesteissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perinteisen loogisen päättelykyvyn lisäksi uskon olevan myös kielellistä älykkyyttä. Se, miten vieraat kielet hahmottaa, miten nopeasti ne oppii ja omaksuu myös oman kielensä vivahteet, kertoo omanlaisesta älykkyydestä. Joillain on lahjakkuus molempiin, joillain vain toiseen näistä ja suurimmalla osalla ei ole lahjaa kumpaankaan. 

Muutoin en lämpene ajatukselle, että älykkyyttä on miljoonaa eri sorttia ja että kaikki me ollaan älykkäitä omalla tavallamme niin ei tule tule paha mieli.

Kielet, ja niiden toiminta ovat loogisesti pääteltävissä suurimmalta osin. Sanavarasto ja poikkeukset tietysti ovat ulkoa opeteltava. 

Ihminen, joka ei ole älykäs, ei kykene tuottamaan koherenttia sisällöllisesti monipuolista kieltä.

 

Kieli on ulkoa opettelua vain niille, jotka eivät ymmärrä, mitä kieli on.

Juuri tämä, tekstin näkymätön sisältö. Eri asia kuin selkokieli. Sen ymmärtäminen vaatii humanistista koulutusta.

Onko älykkyys nopeaälykkyyttä. Mensan harjoitustestissä on nopeus valttia. Itse ratkon kaikki,mutta olen hidas. Siispä en ole älykäs.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis miten voi olla älykäs jos ei ole sitä matemaattisesti ? Yleistietovisat ei mittaa älykkyyttä vaan muistia, eli ne ei ole älykkyystestejä, jos osaat ulkoa trivial pursuitin vastaukset olet autisti 

 

Mites toi tunneäly... sinäkään et vaikuta hallitsevan sitä saati ymmärtävän asiakokonaisuuksia. 

Älykkäällä on lähtökohtaisesti paremmat mahdollisuudet ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠oppia tunnetaitoja. 

Älykkyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että henkilö niitä väistämättä oppisi. 

Älykäskään ei ole taitava yhtään missään ilman opettelua. ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys on nimenomaan matemaattista hahmottamista. 

Ei ole. Matemaattista hahmottamista voi oppia harjoittelemalla sitä.

Älykkyyttä kun ei pystytä mittaamaan millään testillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perinteisen loogisen päättelykyvyn lisäksi uskon olevan myös kielellistä älykkyyttä. Se, miten vieraat kielet hahmottaa, miten nopeasti ne oppii ja omaksuu myös oman kielensä vivahteet, kertoo omanlaisesta älykkyydestä. Joillain on lahjakkuus molempiin, joillain vain toiseen näistä ja suurimmalla osalla ei ole lahjaa kumpaankaan. 

Muutoin en lämpene ajatukselle, että älykkyyttä on miljoonaa eri sorttia ja että kaikki me ollaan älykkäitä omalla tavallamme niin ei tule tule paha mieli.

Kielet, ja niiden toiminta ovat loogisesti pääteltävissä suurimmalta osin. Sanavarasto ja poikkeukset tietysti ovat ulkoa opeteltava. 

Ihminen, joka ei ole älykäs, ei kykene tuottamaan koherenttia sisällöllisesti monipuolista kieltä.

 

Kieli on ulkoa opettelua vain niille, jotka eivät ymmärrä, mitä kieli on.

Puhumme ilmeisesti eri asioista. Minä puhuin uusien kielien oppimisesta, sinä ilmeisesti proosan tuottamista. 

Entäs ihmisen hyvyys? Kyllä sen voi jotenkin pisteyttää myös 

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkyys nopeaälykkyyttä. Mensan harjoitustestissä on nopeus valttia. Itse ratkon kaikki,mutta olen hidas. Siispä en ole älykäs.

Älykkyys on ongelmanratkaisua ja asioiden yhteyksien ymmärtämistä. Älykkäällä se toimii nopeammin kuin hitaammilla. Joka ikinen ne Mensan ongelmat ratkaisee, jos aikaa on vuosi. 

Laitetaan älykkääksi syntynyt ihminen metsään kasvamaan. Sitten 20 vuotiaana mitataan hänen älykkyytensä.

eli et siis ole älykäs

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perinteisen loogisen päättelykyvyn lisäksi uskon olevan myös kielellistä älykkyyttä. Se, miten vieraat kielet hahmottaa, miten nopeasti ne oppii ja omaksuu myös oman kielensä vivahteet, kertoo omanlaisesta älykkyydestä. Joillain on lahjakkuus molempiin, joillain vain toiseen näistä ja suurimmalla osalla ei ole lahjaa kumpaankaan. 

Muutoin en lämpene ajatukselle, että älykkyyttä on miljoonaa eri sorttia ja että kaikki me ollaan älykkäitä omalla tavallamme niin ei tule tule paha mieli.

Itse olen humanisti ja osaan kuutta kieltä. Osaan myös muita käsitteellistä ajattelua vaativia taitoja (visuaalinen hahmotuskyky).  Matematiikasta en ole koskaan tajunnut yhtään mitään. 

Osaatko rakentaa leikkuupuimurin tai ampua kiväärillä 900 metrin päässä olevaan kohteeseen? 

En muista, oliko lähde joku Psychology Today vai mikä, mutta siinä oli mielenkiintoinen artikkeli. Jutun mukaan älykkyys näkyy kykynä sopeutua muuttuvaan ympäristöön. Jos ihminen ei kykene ajattelemaan laatikon ulkopuolelta tai omaksumaan muuttuvan maailman vaatimia taitoja, jää tämä muutoksen jalkoihin. Kyky ajatella laatikon ulkopuolelta vaatii luovuutta ja hahmotella säännönmukaisuuksia asioista, joita kukaan ei ole ulkopuolelta määritellyt. Tällaisilla ihmisillä on usein myös korkea älykkyysosamäärä. 

Vierailija kirjoitti:

Entäs ihmisen hyvyys? Kyllä sen voi jotenkin pisteyttää myös 

Kiinan valtio on jo tämän keksinyt. Ei tarttis ottaa mallia tästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis miten voi olla älykäs jos ei ole sitä matemaattisesti ? Yleistietovisat ei mittaa älykkyyttä vaan muistia, eli ne ei ole älykkyystestejä, jos osaat ulkoa trivial pursuitin vastaukset olet autisti 

 

Mites toi tunneäly... sinäkään et vaikuta hallitsevan sitä saati ymmärtävän asiakokonaisuuksia. 

Älykkäällä on lähtökohtaisesti paremmat mahdollisuudet ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠oppia tunnetaitoja. 

Älykkyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että henkilö niitä väistämättä oppisi. 

Älykäskään ei ole taitava yhtään missään ilman opettelua. ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠

Tuossa varmaankin on se älykkyyden pointti. Älykäs oppii asiat tehokkaammin. Älykäskään ei kuitenkaan osaa yhtään mitään jos ei opettele. 

Vierailija kirjoitti:

Entäs ihmisen hyvyys? Kyllä sen voi jotenkin pisteyttää myös 

Tietysti voi. Pidänkin sitä paljon tärkeämpänä ominaisuutena kuin älykkyyttä. 

Olen hyvä hahmottamaan historiallisia, yhteiskunnallisia ja poliittisia kokonaisuuksia ja syy-seuraus-suhteita. Pystyn paitsi tuottamaan omaa tekstiä, sekä asiapohjaista että proosaa, myös parodioimaan monien henkilöiden tunnistettavia maneereja. Mutta koska minulla ei ole palikkatesteissä vaadittavaa visuaalista hahmotuskykyä, en ole joidenkin kriteerien mukaan älykäs.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäs ihmisen hyvyys? Kyllä sen voi jotenkin pisteyttää myös 

Tietysti voi. Pidänkin sitä paljon tärkeämpänä ominaisuutena kuin älykkyyttä. 

Totta, mutta hyvyys on kulttuurisidonnaista. 

Vierailija kirjoitti:

Laitetaan älykkääksi syntynyt ihminen metsään kasvamaan. Sitten 20 vuotiaana mitataan hänen älykkyytensä.

Sitten hän olis  "forestwise", jos olisi oppinut selviämään metsässä ja hyödyntämään ympäristönsä potentiaalia.

Miten sen sitten yhdistäis  ja soveltaisi asuttuun nyky-ympäristöön, olisikin mielenkiintoinen juttu. 

Vierailija kirjoitti:

Laitetaan älykkääksi syntynyt ihminen metsään kasvamaan. Sitten 20 vuotiaana mitataan hänen älykkyytensä.

Laitetaan älykäs ja tyhmä sinne metsään, ja sitten 20v päästä katsotaan miten on kummallakin mennyt, ja mitataan ne älykkyydet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäs ihmisen hyvyys? Kyllä sen voi jotenkin pisteyttää myös 

Tietysti voi. Pidänkin sitä paljon tärkeämpänä ominaisuutena kuin älykkyyttä. 

Rikollisuus, epäsosiaalinen käytös ja muu ongelmallisuus yhteiskunnassa korreloi alhaisemman älykkyysosamäärän kanssa. Esimerkiksi vangeilla alle 90 ÄO ylikorostuu verrokkiväestöön nähden. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että huippuälykkäät olisivat pulmusia, mutta he todennäköisesti eivät aiheuta harmia yhteiskunnalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäs ihmisen hyvyys? Kyllä sen voi jotenkin pisteyttää myös 

Tietysti voi. Pidänkin sitä paljon tärkeämpänä ominaisuutena kuin älykkyyttä. 

Totta, mutta hyvyys on kulttuurisidonnaista. 

Kuinka niin?