Eronneet vanhemmat, jotka miettivät lasten sijaan vain omaa onneaan
Tähän ilmiöön törmää ihan hirveästi keski-ikäisten eronneiden keskuudessa. Kun ero koittaa, osa vanhemmista ei tippaakaan mieti, miltä lapsista tuntuu. Vanhempi saattaa ryhtyä vimmalla deittailemaan heti eron jälkeen. Pahimmillaan kuvittelevat, että Mio-Aurorasta ja Elli-Oliverista on vain kiva saada joku Mikko isäpuoleksi/Jenni äitipuoleksi tai katsella, miten vanhempi käy viihteellä milloin kenenkin kanssa. Todellisuudessa iso osa lapsista toivoo, että vanhempi ei tuo kotiin eron jälkeen uutta puolisoa. Kurjimmissa tapauksissa vanhempi ryhtyy virittelemään uusperhekuviota lyhyen tuntemisen jälkeen ja siinä siten ollaan saman katon alla vieraan aikuisen (ja hänen lastensa kanssa). Vanhempi ei tietenkään näe tätä ikävänä, hän kuvittelee lastensa olevan yhtä haltioituneita uudesta kumppanista kuin vanhempi itse on. Eikä sekään tee lasten psyykkeelle hyvää, jos lapsi seuraa vierestä vanhemman vaihtuvia irtosuhteita. Kyllä kouluikäinenkin jo tajuaa, että tuo "yökylään tullut vanhemman kaveri" on tullut harrastamaan seksiä vanhemman kanssa. Ja tämäkös alakoululaista lasta ällöttää, eikä teinitkään halua kuunnella vanhempien seksielämän ääniä kotona.
Miten vaikea on vanhemmalla ajatella, että eronneenakin hänen ensisijainen tehtävänsä on lapsistaan huolehtiminen ja lasten parhaan ajatteleminen? Ei se, että vanhempi laittaa eroa prosessoivat lapset keskelle uusperhe-elämää. Vanhempi voi vallan hyvin seurustella, mutta yhteen ei tarvitse uuden kumppanin kanssa muuttaa eikä uusperhettä perustaa. Sitten ehtii muuttaa kumppanin kanssa yhteen, kun lapset ovat aikuisia ja lähteneet kotoa maailmalle.
Kommentit (201)
Itse olen teini, kun omat vanhemmat erosi. Olisivat saaneet erota jo paljon aiemmin. Ei kaikki erot ole huono asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en myöskään koskaan suostuisi uusperhekuvioon miehen kanssa, jolla on jo lapsia. Ihan tarpeeksi monta kertaa nähnyt miten homma toimii tai siis ei toimi. Eikä mies joka olisi siihen kypsä edes mitään uutta pimpukkaa jahtaisi, vaan todellakin kypsästi omistautuisi työlleen, yhteiskunnalle, lapsille ja jumalalle selibaatissa eron jälkeen, sillä jumalan silmissä eroa ei ole.
Sitä paitsi jokainen tällainen mies jonka olen tavannut on ollut aivan käsittämättömän itsekäs ja lapsellinen sekä suhteessa itseensä, lapsiinsa että minuun mahdollisena uuskumppanina. Siis täysin 5-vuotiaan tasolla. Ei jatkoon. Suosittelen myös naisille jotka tällaista harkitsevat harkitsemaan uudestaan ja hakemaan itselle oppia ja kokemusta ihan muualta kuin varatun miehen munasta. Vaikka jostain kirjasta jos ei ole tarjolla kuin varattuja miehiä.
Ok.
Minä taas nappasin yh:na lapsia omaavan miehen, jonka vaimo oli jättänyt toisen miehen takia ja olivat siis eronneet. Oli oikein hyvä mies, se ex vaimonsa on eronnut eri miehistä jo useamman kerran sen jälkeen, me olemme yhä naimisissa, hyvää seksiäkin on. Ap:n säännön mukaan minun kuten myös miehen olisi pitänyt pysytellä sinkkuina selibaatissa 15 vuotta, eli melkein varhaiseläkeläisiksi asti...
Niin olisikin, ja teille olisi taivaspaikat tiedossa jos olisitte sen tehneet. Nyt on vähän tulisempi paikka edessä. Mutta siellä on paljon seksiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta Bonusperhe sarja kuvaa hyvin sitä paskaa mitä tuo uusperhehomma on muille paitsi kyseiselle pariskunnalle. Toki tuo on kepeä versio, mutta hyvin tuo esiin sen miten ne ratkaisut ei ole ollenkaan niin mahetsuja lapsille tai muulle suvulle.
Onhan noita eroperheitä lähipiirissä useita. Sukulaisten kohdalla suvulta tuntuu vain ne lapset jotka on tulleet eka liitosta. Bonuslapset ovat ei kiinnostavia vieraita joita ei haluaisi edes kylään. Eikä haittaisi vaikkei koskaan näkisi heitä. Voivat olla kivoja ihmisiä, mutta ovat ylimääräisiä. Vähän niin kuin loiset tai syöpäkasvaimet.
Ehkä jossain sosiaalisesti heikkolahjaisempien piireissä noin. Meillä lapset kuuluvat perheeseen, myös oman sukuni puolella. Onneksi sukulaiseni ovat tunneälykkäitä.T. bonusäiti
Todennäköisesti suku ei vain halua pahoittaa mieltäsi ja esittävät kuin bonuslapset olisivat heille yhtä tärkeitä. Veri on kuitenkin usein vettä sakeampaa.
Toistan edelleen, ehkä niissä heikkolahjaisten suvuissa. Omassa suvussani on jo koettu ja nähty, miten brutaaliksi bonuslasten eriarvoistaminen voikaan mennä. Kukaan sukulaiseni ei halua kenenkään lapsen kokevan mitään samaa.
Jatkan vielä.
Lisäksi meillä älykkäillä on ihmisillä on laaja empaitian ymmärrys. Esimerkiksi minä ja uusanoppi harrastamme pulloharjojen perseeseen työntämistä.
Olemme myös rakkauden kymmenottelijoita. Kerran jos toisenkin, livautan appiukolle pillua ja anoppi saa sitten nuolla mällit minun värisevistä pillunhuulista.
Ja tottakai lapsen ovat mukana näissä meidän yhteisissä harrastuksissa.
Heikkolahjaiset eivät voi ymmärtää pienillä aivoillaan, miten tätä kasvatustyötä ja elämää hallitaan.
Heikkolahjaiset tekevät meistä myös perusteettomia Lasuja, mutta appiukolla on haulikko, joten äkkilähtöhän heille on tarjolla.
Nyt tosin poliisin karhuryhmä piirittää taloa ja vaatii meitä tulemaan ulos. Ovatkohan hekin jotain heikkolahjaisia, koska normaalijärkinen kyllä ymmärtää miten tärkeää on pitää hyvää uusperheen yhteishenkeä yllä paneskelemalla kaikkea mikä liikkuu ja tekee lämpimän paskan.
Erinomaisen havainnoivaa sarkasmia tuo tarinasi. Vähän toisenlaista poljentoa.
😂
Mikä tämän keskustelun pointti on? Puhua paskaa muiden ihmisten päätöksistä, tietäen ettei keskustelu vaikuta niihin mitenkään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän täälläkin on useammassa keskustelussa puolusteltu sitä, että lapsille tekee vain hyvää, kun katsoo toisen vanhempansa suutelemassa vierasta tai jopa kuulee seksin ääniä. Onnellinen vanhempi kun tarkoittaa onnellista lasta. Ei siinä ajatella, kuin itseä.
Vanhemman voisi tehdä onnelliseksi moni muukin asia kuin suhteilu. Esimerkiksi uusien asioiden opiskelu, puutarhanhoito, harrastukset, liikunta, ruoanlaitto, matkustelu, kaverien kanssa oleminen tms. Ei se seksi ole ainoa asia.
On jo käynyt selväksi, että seksuaalisuus ahdistaa sinua.
Suosittelen terapiaa.
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämän keskustelun pointti on? Puhua paskaa muiden ihmisten päätöksistä, tietäen ettei keskustelu vaikuta niihin mitenkään?
Johonkin saattaa osua. Johonkin epävakaaseen. Johonkin jonka elämä rakentuu erojensa puolustelulle.
Narratiivissa on tapahtumassa murros. Sekä yleisellä että yhteiskunnan tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Miksi eron jälkeen pitäisi ylläpitää jotain kulisseja?
Totuuden voi kertoa ikätasoisesti eron syistä.
Mutta tämä on monelle todella punainen vaate.
Ihminen joka ei rehellisesti pysty seisomaan tekojensa edessä lapselle/lapsilleen on luuseri.
Tuskin lapset haluavat että vanhemmat ovat onnettomia tai yhdessä jos ovat onnettomia. Naurettava ajatus, että eronnut vanhempi ei saisi koskaan ottaa uutta puolisoa. Ihan hyvin voi toimia kuviot eron jälkeenkin.
Wt-piireissä varmaan sekoillaan ja käydään viihteellä jatkuvasti muutenkin vaikka vanhemmat olisivatkin yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämän keskustelun pointti on? Puhua paskaa muiden ihmisten päätöksistä, tietäen ettei keskustelu vaikuta niihin mitenkään?
Johonkin saattaa osua. Johonkin epävakaaseen. Johonkin jonka elämä rakentuu erojensa puolustelulle.
Narratiivissa on tapahtumassa murros. Sekä yleisellä että yhteiskunnan tasolla.
Siis ihan tosissaan uskot että joku tekee elämässään päätöksiä paheksuvan nettikeskustelun perusteella?
Vanhempani erosivat kun oli yläasteella. He toimivat niin että jäivät virallisesti saman katon alle ollen kämppiksiä. Molemmilla oli heti uudet suhteet ja kävivät kumppaneidensa luona yökylässä. En tiedä kuinka kauan ennen eroa elivät kulissiavioliitossa. Olin tyytyväinen ratkaisuun kun ei tarvinnut muuttaa. Joku varmaan olisi sanonut että lapset saa väärän parisuhteen mallin, mutta itse olin tyytyväinen tuolloin ja jälkeen päinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lapset heittopusseina, seilaavat vuoroviikoin kahden kodin välillä. Olen aina ollut sitä mieltä että sen pitäisi olla niin päin että vanhemmat harrastaisivat kodin vaihtoa vuoroviikoin. Esimerkiksi Piritta ja Niklas Hagman toimivat eron jälkeen sillain. Siinä on todella ajateltu lasten parasta - jos on pakko erota. Mutta siinäpä se onkin - aikuiset eivät jaksa yleensä sellaista rumbaa mutta lapsien on sitten pakko jaksaa. Pahimmillaan molemmissa kodeissa tosiaan vaihtuvat kumppanit vanhemmalla. Lapset kaipaavat tasaista arkea, läsnäolevaa vanhempaa ja rakkautta.
Harvalla on siihen samalla tavalla pätäkkää.
Aikuisen väistöyksiö tulee halvemmaksi vuokrata kuin molempien hankkia erilliset perheasunnot. Vaatii toki kohtuullista luottoa toiseen vanhempaan ja sitä, ettei yhteiseen kotiin roudata uusia heiloja.
Ei se toimi myöskään jos toinen ei hoida kotitöitä ollenkaan. Kamala sille toiselle tulla likaiseen kotiin ja joutua siivoussavottaan joka ikinen viikko. Lapsillekin parempi että jotkut eivät enää ole samassa taloudessa ja on omat paikat lähellä toisiaan. Minusta se on ihan järkevästi jos on hyvin lyhyt ajomatka ja lapsen ei tarvitse vaihtaa koulua tai paikkakuntaa vähän väliä, ja vanhemmat eivät enää riitele kun ei ole syytä siihen.
Homma ratkeaisi sillä kun miehiltä poistettaisiin huoltajuus eli lasten omistajuus kokonaan, ja naisille taattaisiin resurssit kasvattaa lapset julkisesti. Tällä hetkellä naisena ei ole mitään järkeä ottaa miehen ä pärää omakustanteiseksi riesaksi, muttei myöskään tehdä minkäänlaista sopimusta promiskuiteettisen pornoapihnan kanssa, kun tietää että lapsi tulee kasvamaan epämääräisessä seksuaalisen hyväksikäytön suhteessa tai jossain sekohaaremissa. Näin keskimäärin siis. Monogamiaan kykeneviä miehiä jotka eivät sorru vaimon seksuaaliseen hyväksikäyttöön on suomessa ehkä kaikkiaan 5kpl jos sitäkään :D
Siis tämä ketjun ap on se palstahullu, joka kammoaa seksiä, vihaa miehiä ja nimittää normaalia seksiä seksuaaliseksi hyväksikäytöksi. Ihan sekoboltsitapaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämän keskustelun pointti on? Puhua paskaa muiden ihmisten päätöksistä, tietäen ettei keskustelu vaikuta niihin mitenkään?
Johonkin saattaa osua. Johonkin epävakaaseen. Johonkin jonka elämä rakentuu erojensa puolustelulle.
Narratiivissa on tapahtumassa murros. Sekä yleisellä että yhteiskunnan tasolla.Siis ihan tosissaan uskot että joku tekee elämässään päätöksiä paheksuvan nettikeskustelun perusteella?
Ei tietenkään. Mutta kaikupohja ainakin kapenee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en myöskään koskaan suostuisi uusperhekuvioon miehen kanssa, jolla on jo lapsia. Ihan tarpeeksi monta kertaa nähnyt miten homma toimii tai siis ei toimi. Eikä mies joka olisi siihen kypsä edes mitään uutta pimpukkaa jahtaisi, vaan todellakin kypsästi omistautuisi työlleen, yhteiskunnalle, lapsille ja jumalalle selibaatissa eron jälkeen, sillä jumalan silmissä eroa ei ole.
Sitä paitsi jokainen tällainen mies jonka olen tavannut on ollut aivan käsittämättömän itsekäs ja lapsellinen sekä suhteessa itseensä, lapsiinsa että minuun mahdollisena uuskumppanina. Siis täysin 5-vuotiaan tasolla. Ei jatkoon. Suosittelen myös naisille jotka tällaista harkitsevat harkitsemaan uudestaan ja hakemaan itselle oppia ja kokemusta ihan muualta kuin varatun miehen munasta. Vaikka jostain kirjasta jos ei ole tarjolla kuin varattuja miehiä.
Ok.
Minä taas nappasin yh:na lapsia omaavan miehen, jonka vaimo oli jättänyt toisen miehen takia ja olivat siis eronneet. Oli oikein hyvä mies, se ex vaimonsa on eronnut eri miehistä jo useamman kerran sen jälkeen, me olemme yhä naimisissa, hyvää seksiäkin on. Ap:n säännön mukaan minun kuten myös miehen olisi pitänyt pysytellä sinkkuina selibaatissa 15 vuotta, eli melkein varhaiseläkeläisiksi asti...
Niin olisikin, ja teille olisi taivaspaikat tiedossa jos olisitte sen tehneet. Nyt on vähän tulisempi paikka edessä. Mutta siellä on paljon seksiä!
Uteliaisuudesta, oletko kasvanut jossain ankarassa uskonlahkossa, kun mielestäsi avioero ja seksin harrastaminen uuden kumppanin kanssa eron jälkeen johtavat ihmisen helvettiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämän keskustelun pointti on? Puhua paskaa muiden ihmisten päätöksistä, tietäen ettei keskustelu vaikuta niihin mitenkään?
Johonkin saattaa osua. Johonkin epävakaaseen. Johonkin jonka elämä rakentuu erojensa puolustelulle.
Narratiivissa on tapahtumassa murros. Sekä yleisellä että yhteiskunnan tasolla.Siis ihan tosissaan uskot että joku tekee elämässään päätöksiä paheksuvan nettikeskustelun perusteella?
Olet oikeassa. Mutta jotkut ovat vietävissä. Epävakaa ja epävarma saattaa haksahtaa. Myös.
Toisinpäin.
Eli uskoo jonkun eroihannoininta ja eroaa heppoisin syin.
Ja sitten kaduttaa jälkeenpäin
Vakaa ja fiksu toimii viisaasti.
Hätiköimättä. Ymmärtäen että ikuista huumaa ei ole olemassakaan.
https://vaestoliitonblogi.wordpress.com/2018/10/18/pitka-parisuhde-on-m…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en myöskään koskaan suostuisi uusperhekuvioon miehen kanssa, jolla on jo lapsia. Ihan tarpeeksi monta kertaa nähnyt miten homma toimii tai siis ei toimi. Eikä mies joka olisi siihen kypsä edes mitään uutta pimpukkaa jahtaisi, vaan todellakin kypsästi omistautuisi työlleen, yhteiskunnalle, lapsille ja jumalalle selibaatissa eron jälkeen, sillä jumalan silmissä eroa ei ole.
Sitä paitsi jokainen tällainen mies jonka olen tavannut on ollut aivan käsittämättömän itsekäs ja lapsellinen sekä suhteessa itseensä, lapsiinsa että minuun mahdollisena uuskumppanina. Siis täysin 5-vuotiaan tasolla. Ei jatkoon. Suosittelen myös naisille jotka tällaista harkitsevat harkitsemaan uudestaan ja hakemaan itselle oppia ja kokemusta ihan muualta kuin varatun miehen munasta. Vaikka jostain kirjasta jos ei ole tarjolla kuin varattuja miehiä.
Ok.
Minä taas nappasin yh:na lapsia omaavan miehen, jonka vaimo oli jättänyt toisen miehen takia ja olivat siis eronneet. Oli oikein hyvä mies, se ex vaimonsa on eronnut eri miehistä jo useamman kerran sen jälkeen, me olemme yhä naimisissa, hyvää seksiäkin on. Ap:n säännön mukaan minun kuten myös miehen olisi pitänyt pysytellä sinkkuina selibaatissa 15 vuotta, eli melkein varhaiseläkeläisiksi asti...
Ei kai kukaan ole halunnut eronneiden elävän selibaatissa, vaan että lapset saisivat elää rauhassa vanhempiensa kanssa ilman uusia kumppaneita samassa kodissa. Etenkin jos lapset ovat viikko-viikko -periaatteella niin luulisi jäävän aikaa seurustelulle. Onneksi kahden asunnon seurustelu on selvästi yleistynyt erovanhempien keskuudessa. Pisteet kaikille, jotka ajattelevat lastensa etua enemmän kuin omia halujaan.
Vierailija kirjoitti:
Asia jota en kuitenkaan ymmärrä on tämä usein kiireellä yhteenmuuttaminen. Pitäkää lapsenne erossa näistä uusperhekuvioista, ne ei toimi. Joku kärsii aina. Lapsivapailla voi heilastella.
Häh? Eiköhän valtaosa uusperheessä elävistä lapsista ja aikuisista ole erittäin tyytyväisiä tilanteeseensa.
Kerran Tinder matchasin n. 45v miehen kanssa. Mies kertoi, että hänellä on vuoroviikoin 12- ja 15-vuotiaat lapset. Itse olen lapseton nainen. Mies kutsui minut treffeille. Vastasin, että voin kyllä lähteä treffeille, mutta haluan myös rehellisesti kertoa, että itselläni olisi toiveissa parisuhde, joSsa voidaan viettää vain kahdenkeskistä parisuhdeaikaa ilman kummankaan lapsia. Tähän mies vastasi, että sitten ei kannata ollenkaan tavata, sillä hän haluaa, että hänen naisystävänsä viettää aikaa hänen lastensa kanssa ja luo heihin suhteen.
Mietin vaan että okei, haluavatko ne teinit viettää aikaa isän uuden akan kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en myöskään koskaan suostuisi uusperhekuvioon miehen kanssa, jolla on jo lapsia. Ihan tarpeeksi monta kertaa nähnyt miten homma toimii tai siis ei toimi. Eikä mies joka olisi siihen kypsä edes mitään uutta pimpukkaa jahtaisi, vaan todellakin kypsästi omistautuisi työlleen, yhteiskunnalle, lapsille ja jumalalle selibaatissa eron jälkeen, sillä jumalan silmissä eroa ei ole.
Sitä paitsi jokainen tällainen mies jonka olen tavannut on ollut aivan käsittämättömän itsekäs ja lapsellinen sekä suhteessa itseensä, lapsiinsa että minuun mahdollisena uuskumppanina. Siis täysin 5-vuotiaan tasolla. Ei jatkoon. Suosittelen myös naisille jotka tällaista harkitsevat harkitsemaan uudestaan ja hakemaan itselle oppia ja kokemusta ihan muualta kuin varatun miehen munasta. Vaikka jostain kirjasta jos ei ole tarjolla kuin varattuja miehiä.
Ok.
Minä taas nappasin yh:na lapsia omaavan miehen, jonka vaimo oli jättänyt toisen miehen takia ja olivat siis eronneet. Oli oikein hyvä mies, se ex vaimonsa on eronnut eri miehistä jo useamman kerran sen jälkeen, me olemme yhä naimisissa, hyvää seksiäkin on. Ap:n säännön mukaan minun kuten myös miehen olisi pitänyt pysytellä sinkkuina selibaatissa 15 vuotta, eli melkein varhaiseläkeläisiksi asti...
Ei kai kukaan ole halunnut eronneiden elävän selibaatissa, vaan että lapset saisivat elää rauhassa vanhempiensa kanssa ilman uusia kumppaneita samassa kodissa. Etenkin jos lapset ovat viikko-viikko -periaatteella niin luulisi jäävän aikaa seurustelulle. Onneksi kahden asunnon seurustelu on selvästi yleistynyt erovanhempien keskuudessa. Pisteet kaikille, jotka ajattelevat lastensa etua enemmän kuin omia halujaan.
Ei.
Koska ydinperhe on 1950-luvun tunkkainen jäänne joka pitää heittää heti romukoppaan.
Tilalle avoimet suhteet ja polyamoria.
Kyllä lapset sopeutuu. Ja kaikissa eron jälkeissä suhdekuvioissa lapset ovat aina onnellisia koska vanhempi on onnellinen. Aina.
Nih!
Homma ratkeaisi sillä kun miehiltä poistettaisiin huoltajuus eli lasten omistajuus kokonaan, ja naisille taattaisiin resurssit kasvattaa lapset julkisesti. Tällä hetkellä naisena ei ole mitään järkeä ottaa miehen ä pärää omakustanteiseksi riesaksi, muttei myöskään tehdä minkäänlaista sopimusta promiskuiteettisen pornoapihnan kanssa, kun tietää että lapsi tulee kasvamaan epämääräisessä seksuaalisen hyväksikäytön suhteessa tai jossain sekohaaremissa. Näin keskimäärin siis. Monogamiaan kykeneviä miehiä jotka eivät sorru vaimon seksuaaliseen hyväksikäyttöön on suomessa ehkä kaikkiaan 5kpl jos sitäkään :D