Lue keskustelun säännöt.
Eronneet vanhemmat, jotka miettivät lasten sijaan vain omaa onneaan
23.07.2026 |
Tähän ilmiöön törmää ihan hirveästi keski-ikäisten eronneiden keskuudessa. Kun ero koittaa, osa vanhemmista ei tippaakaan mieti, miltä lapsista tuntuu. Vanhempi saattaa ryhtyä vimmalla deittailemaan heti eron jälkeen. Pahimmillaan kuvittelevat, että Mio-Aurorasta ja Elli-Oliverista on vain kiva saada joku Mikko isäpuoleksi/Jenni äitipuoleksi tai katsella, miten vanhempi käy viihteellä milloin kenenkin kanssa. Todellisuudessa iso osa lapsista toivoo, että vanhempi ei tuo kotiin eron jälkeen uutta puolisoa. Kurjimmissa tapauksissa vanhempi ryhtyy virittelemään uusperhekuviota lyhyen tuntemisen jälkeen ja siinä siten ollaan saman katon alla vieraan aikuisen (ja hänen lastensa kanssa). Vanhempi ei tietenkään näe tätä ikävänä, hän kuvittelee lastensa olevan yhtä haltioituneita uudesta kumppanista kuin vanhempi itse on. Eikä sekään tee lasten psyykkeelle hyvää, jos lapsi seuraa vierestä vanhemman vaihtuvia irtosuhteita. Kyllä kouluikäinenkin jo tajuaa, että tuo "yökylään tullut vanhemman kaveri" on tullut harrastamaan seksiä vanhemman kanssa. Ja tämäkös alakoululaista lasta ällöttää, eikä teinitkään halua kuunnella vanhempien seksielämän ääniä kotona.
Miten vaikea on vanhemmalla ajatella, että eronneenakin hänen ensisijainen tehtävänsä on lapsistaan huolehtiminen ja lasten parhaan ajatteleminen? Ei se, että vanhempi laittaa eroa prosessoivat lapset keskelle uusperhe-elämää. Vanhempi voi vallan hyvin seurustella, mutta yhteen ei tarvitse uuden kumppanin kanssa muuttaa eikä uusperhettä perustaa. Sitten ehtii muuttaa kumppanin kanssa yhteen, kun lapset ovat aikuisia ja lähteneet kotoa maailmalle.
Kommentit (268)
Niin.
Joskus olen nähnyt netissä kirjoituksia jossa poleemisesti paasataan uusperheen ”perkellisyydestä” ja pidetään eron jälkeen erillissuhdetta järkevämpänä lapsille.
Tiedä sitten ovatko tuollaisten kirjoittelijat noudattaneet itse paasaustaan.
Vai onko sittenkin ”pakosta”’menty kuvaamaansa ”uusperhehelvettiin”.
Jälleen. Kerran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä "etkö sä äiti/isä löytäisi itsellesi jonkun" kommentit ovat lapsilta aika harvassa. Ja jos joku lapsi sitä toivoo, niin tuskin toivoo vanhemman uuden mielitietyn muuttavan saman katon alle.
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämän keskustelun pointti on? Puhua paskaa muiden ihmisten päätöksistä, tietäen ettei keskustelu vaikuta niihin mitenkään?
Ehkä keskusteluun osallistuvat toivovat, että joku eronnut vanhempi edes hetken miettisi, kannattaako muuttaa uuden kumppanin kanssa yhteen/pykätä uusperhettä pystyyn/tehdä uuden kumppanin kanssa iltatähteä.
Vierailija kirjoitti:
Nämä "etkö sä äiti/isä löytäisi itsellesi jonkun" kommentit ovat lapsilta aika harvassa. Ja jos joku lapsi sitä toivoo, niin tuskin toivoo vanhemman uuden mielitietyn muuttavan saman katon alle.
Tuskin tuollaisia kommentteja edes lapsilta tulee
Eroilevan vanhemman tapa peitellä häpeäänsä ja syyllisyyttään lähinnä se on alla oleva kappale huomioiden.
Eiköhän se vanhempien ero, olettaen tietenkin ettei ollut kyse väkivalta ja/tai päihdeperheen erosta, ole jo tarpeeksi traumatisoivaa lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Kerran Tinder matchasin n. 45v miehen kanssa. Mies kertoi, että hänellä on vuoroviikoin 12- ja 15-vuotiaat lapset. Itse olen lapseton nainen. Mies kutsui minut treffeille. Vastasin, että voin kyllä lähteä treffeille, mutta haluan myös rehellisesti kertoa, että itselläni olisi toiveissa parisuhde, joSsa voidaan viettää vain kahdenkeskistä parisuhdeaikaa ilman kummankaan lapsia. Tähän mies vastasi, että sitten ei kannata ollenkaan tavata, sillä hän haluaa, että hänen naisystävänsä viettää aikaa hänen lastensa kanssa ja luo heihin suhteen.
Mietin vaan että okei, haluavatko ne teinit viettää aikaa isän uuden akan kanssa?
Suomennettuna miehen käytös: Mies halusi uudesta naisesta äitipuolen, joka hoitaa ruoanlaitot, lasten harrastuskuskaukset ja muut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämän keskustelun pointti on? Puhua paskaa muiden ihmisten päätöksistä, tietäen ettei keskustelu vaikuta niihin mitenkään?
Ehkä keskusteluun osallistuvat toivovat, että joku eronnut vanhempi edes hetken miettisi, kannattaako muuttaa uuden kumppanin kanssa yhteen/pykätä uusperhettä pystyyn/tehdä uuden kumppanin kanssa iltatähteä.
Tai ehkä joku eroa miettivä voisi miettiä vielä toisenkin kerran, jos lapsia on hankkinut.
Vierailija kirjoitti:
Ja lapset heittopusseina, seilaavat vuoroviikoin kahden kodin välillä. Olen aina ollut sitä mieltä että sen pitäisi olla niin päin että vanhemmat harrastaisivat kodin vaihtoa vuoroviikoin. Esimerkiksi Piritta ja Niklas Hagman toimivat eron jälkeen sillain. Siinä on todella ajateltu lasten parasta - jos on pakko erota. Mutta siinäpä se onkin - aikuiset eivät jaksa yleensä sellaista rumbaa mutta lapsien on sitten pakko jaksaa. Pahimmillaan molemmissa kodeissa tosiaan vaihtuvat kumppanit vanhemmalla. Lapset kaipaavat tasaista arkea, läsnäolevaa vanhempaa ja rakkautta.
Noin se käy hyvin kun Niklas maksaa kaiken ja aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän täysin, että moni eronnut vanhempi kaipaa rakkautta ja haluaa parisuhteen. Sitä en käsitä, miksi ei riitä "erillisrakkaus". Eli sitä uutta kumppania voisi tavata omassa kodissa, välillä kumppanin kodissa ja kuitenkin asuttaisiin erillään. Tuossahan saisi monella tavalla parhaat puolet: olisi vakituinen suhde, mutta arjen pyörittämisen sijaan saisi keskittyä läsnäoloon, kun toisen kanssa näkee. Eikä tarvitsisi lapsilla katsoa vierasta äiti/isäpuolta kotona asumassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämän keskustelun pointti on? Puhua paskaa muiden ihmisten päätöksistä, tietäen ettei keskustelu vaikuta niihin mitenkään?
Ehkä keskusteluun osallistuvat toivovat, että joku eronnut vanhempi edes hetken miettisi, kannattaako muuttaa uuden kumppanin kanssa yhteen/pykätä uusperhettä pystyyn/tehdä uuden kumppanin kanssa iltatähteä.
Tai ehkä joku eroa miettivä voisi miettiä vielä toisenkin kerran, jos lapsia on hankkinut.
Tosissanne aikuiset ihmiset näin kuvittelette? :D Miksi eronnut joka näkee jo otsikosta että täällä jauhetaan paskaa juuri hänestä, miksi hän edes avaisi keskustelua? Olen aidosti utelias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämän keskustelun pointti on? Puhua paskaa muiden ihmisten päätöksistä, tietäen ettei keskustelu vaikuta niihin mitenkään?
Ehkä keskusteluun osallistuvat toivovat, että joku eronnut vanhempi edes hetken miettisi, kannattaako muuttaa uuden kumppanin kanssa yhteen/pykätä uusperhettä pystyyn/tehdä uuden kumppanin kanssa iltatähteä.
Tai ehkä joku eroa miettivä voisi miettiä vielä toisenkin kerran, jos lapsia on hankkinut.
Tosissanne aikuiset ihmiset näin kuvittelette? :D Miksi eronnut joka näkee jo otsikosta että täällä jauhetaan paskaa juuri hänestä, miksi hän edes avaisi keskustelua? Olen aidosti utelias.
Kyllä tässäkin ketjussa näkee että kommentointi osuu monen omasta päätöksestään eronneen ihon alle.
Ja jälleen kerran, nyt ei ole kysymys väkivalta yms perheiden eroista joissa ero on aina hyvinvointiteko lapsille. Vaan niistä eroista kun pitää lähteä jahtaamaan huumaa.
Se kertoo lähinnä siitä että nämä huuman jahtaajat ovat todella herkillä eivätkä ole käsitelleet omaa osuuttaan erosta.
En hetkeäkään usko, että nämä uusperhekuviot olisivat lapsille mitään helppoja ja kivoja. Muutamia esimerkkejä:
-Keski-ikäinen viikonloppuisä. Isä muutti eron jälkeen kerrostaloasuntoon lähistölle. Isä ei ole kotinsa sisustuksessa miettinyt tippaakaan lapsia, lapsille oli laitettu isän makuuhuoneeseen kerrossänky. Muuta lasten omaisuutta ei kodissa ollut. Olohuone oli isän valtakunta, vaikka sinne olisi hyvin saanut lapsille oman tilan tai isälle nukkumanurkan. Ruoka lapsille oli kaupan valmiita pinaattilettuja, heseä yms. Viikonloppuisin isä vei lapsia jääkiekkomatseihin yms, kasvatustyö jäi täysin äidille. Isä keskittyi deittailemaan naisia, lapset jäivät ihan sivurooliin.
-Alle 30 v nainen muutti yhteen 20 v vanhemman miehen kanssa. Miehellä aiemmasta liitosta alakouluikäiset lapset. Ero ei ollut mikään kaunis, kun mies aloitti suhteen nuoremman naisen kanssa ollessaan vielä naimisissa. Ex-vaimo järkyttyi tilanteesta niin, että muutti 500 km päähän ja jätti lapset isälle. Ex-vaimo näki lapsiaan n. kerran kuussa pitkän viikonlopun. Arjen pyörityksestä osa kaatui nuorelle naiselle, vaikka toki mieskin hoiti osansa. Silti tämä on varmasti ollut todella kipeä asia lapsille ja ex-vaimolle. En usko hetkeäkään, että lapset olisivat valinneet äitinsä sijaan saman katon alle nuorehkoa naista, joka voisi olla iän puolesta melkein heidän isosiskonsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän täysin, että moni eronnut vanhempi kaipaa rakkautta ja haluaa parisuhteen. Sitä en käsitä, miksi ei riitä "erillisrakkaus". Eli sitä uutta kumppania voisi tavata omassa kodissa, välillä kumppanin kodissa ja kuitenkin asuttaisiin erillään. Tuossahan saisi monella tavalla parhaat puolet: olisi vakituinen suhde, mutta arjen pyörittämisen sijaan saisi keskittyä läsnäoloon, kun toisen kanssa näkee. Eikä tarvitsisi lapsilla katsoa vierasta äiti/isäpuolta kotona asumassa.
Olen samoilla linjoilla kanssasi, mutta ainakin minulle on parikin Miestä sanonut, että "mun mielestä parisuhteeseen kuuluu se, että asutaan yhdessä ja se ei ole mikään parisuhde, jos ei asuta yhdessä"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämän keskustelun pointti on? Puhua paskaa muiden ihmisten päätöksistä, tietäen ettei keskustelu vaikuta niihin mitenkään?
Ehkä keskusteluun osallistuvat toivovat, että joku eronnut vanhempi edes hetken miettisi, kannattaako muuttaa uuden kumppanin kanssa yhteen/pykätä uusperhettä pystyyn/tehdä uuden kumppanin kanssa iltatähteä.
Tai ehkä joku eroa miettivä voisi miettiä vielä toisenkin kerran, jos lapsia on hankkinut.
Tosissanne aikuiset ihmiset näin kuvittelette? :D Miksi eronnut joka näkee jo otsikosta että täällä jauhetaan paskaa juuri hänestä, miksi hän edes avaisi keskustelua? Olen aidosti utelias.
Jos minä bongaisin täältä elämääni koskevan keskustelun (esim. ammattikunnastani, asuinpaikastani tai elämänhistoriastani), niin todellakin avaisin ja lukisin. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En hetkeäkään usko, että nämä uusperhekuviot olisivat lapsille mitään helppoja ja kivoja. Muutamia esimerkkejä:
-Keski-ikäinen viikonloppuisä. Isä muutti eron jälkeen kerrostaloasuntoon lähistölle. Isä ei ole kotinsa sisustuksessa miettinyt tippaakaan lapsia, lapsille oli laitettu isän makuuhuoneeseen kerrossänky. Muuta lasten omaisuutta ei kodissa ollut. Olohuone oli isän valtakunta, vaikka sinne olisi hyvin saanut lapsille oman tilan tai isälle nukkumanurkan. Ruoka lapsille oli kaupan valmiita pinaattilettuja, heseä yms. Viikonloppuisin isä vei lapsia jääkiekkomatseihin yms, kasvatustyö jäi täysin äidille. Isä keskittyi deittailemaan naisia, lapset jäivät ihan sivurooliin.
-Alle 30 v nainen muutti yhteen 20 v vanhemman miehen kanssa. Miehellä aiemmasta liitosta alakouluikäiset lapset. Ero ei ollut mikään kaunis, kun mies aloitti suhteen nuoremman naisen kanssa ollessaan vielä naimisissa. Ex-vaimo järkyttyi tilanteesta niin, että muutti 500 km päähän ja jätti lapset isälle. Ex-vaimo näki lapsiaan n. kerran kuussa pitkän viikonlopun. Arjen pyörityksestä osa kaatui nuorelle naiselle, vaikka toki mieskin hoiti osansa. Silti tämä on varmasti ollut todella kipeä asia lapsille ja ex-vaimolle. En usko hetkeäkään, että lapset olisivat valinneet äitinsä sijaan saman katon alle nuorehkoa naista, joka voisi olla iän puolesta melkein heidän isosiskonsa.
Tai sitten vuoroviikkoisä joka päivästä toiseen hehkuttaa somessa uutta suhdettaan ja haukkuu verhotusti lasten äitiä naarasnalkuttimeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämän keskustelun pointti on? Puhua paskaa muiden ihmisten päätöksistä, tietäen ettei keskustelu vaikuta niihin mitenkään?
Ehkä keskusteluun osallistuvat toivovat, että joku eronnut vanhempi edes hetken miettisi, kannattaako muuttaa uuden kumppanin kanssa yhteen/pykätä uusperhettä pystyyn/tehdä uuden kumppanin kanssa iltatähteä.
Tai ehkä joku eroa miettivä voisi miettiä vielä toisenkin kerran, jos lapsia on hankkinut.
Tosissanne aikuiset ihmiset näin kuvittelette? :D Miksi eronnut joka näkee jo otsikosta että täällä jauhetaan paskaa juuri hänestä, miksi hän edes avaisi keskustelua? Olen aidosti utelias.
Jos minä bongaisin täältä elämääni koskevan keskustelun (esim. ammattikunnastani, asuinpaikastani tai elämänhistoriastani), niin todellakin avaisin ja lukisin. :D
🤣🤣🤣
Vierailija kirjoitti:
Lapsen näkökulmasta eron syissä on eroja. On ihan eri asia lasten näkökulmasta, laittavatko vanhemmat lusikat jakoon esim. perhev.kivallan vuoksi vai siksi, että toinen vanhemmista haluaa elää villiä sinkkuelämää irtosuhteita metsästäen. Ensimmäisessä kohdassa ero mahdollistaa lapsille turvallisen kodin ja jälkimmäisessä lapsilta voidaan rikkoa hyväkin koti vanhemman mielihalujen vuoksi.
Jos on ollut oikea iso syy erolle niin sen tietää siitä että ei hypätä heti uuteen suhteeseen. Jos heti ottaa uuden on ilmeistä että eron syy oli kyllästyminen ja seikkailun halu
Vierailija kirjoitti:
Muistan, kun eräs tuttuni julkaisi tiedon somessa avioerostaan joitakin vuosia sitten elokuun puolivälissä. Tapasin pari päivää myöhemmin tämän äidin, joka oli liikkeellä poikansa (n. 10 v) kanssa. Poika oli aivan maansa myynyt ja todella surullinen. Äiti hymyili ja naureskeli iloisesti, että ei tässä mitään, kun otin osaa eron johdosta. Sittemmin selvisi, että äidillä oli ollut jo kesän ajan suhde uuden miehen kanssa aviomiehen selän takana. Sittemmin tämä nainen muutti yhteen uuden miehen kanssa, perustivat uusperheen ja tekivät vielä iltatähdenkin uuden miehen kanssa. Sääliksi kävi aiemman liiton lapsia ja entistä miestä.
Narsisitisia piirteitä ilmentävä vanhempi jolta huoltajuus pitäisi evätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen näkökulmasta eron syissä on eroja. On ihan eri asia lasten näkökulmasta, laittavatko vanhemmat lusikat jakoon esim. perhev.kivallan vuoksi vai siksi, että toinen vanhemmista haluaa elää villiä sinkkuelämää irtosuhteita metsästäen. Ensimmäisessä kohdassa ero mahdollistaa lapsille turvallisen kodin ja jälkimmäisessä lapsilta voidaan rikkoa hyväkin koti vanhemman mielihalujen vuoksi.
Jos on ollut oikea iso syy erolle niin sen tietää siitä että ei hypätä heti uuteen suhteeseen. Jos heti ottaa uuden on ilmeistä että eron syy oli kyllästyminen ja seikkailun halu
Juuri näin. Sitä seikkailun halua on usein toteutettu salasuhteilemalla jo ennen eroa.
Minua surettaa se, miten moni on valmis pettämään/jättämään oikeasti hyvän kumppanin vain siksi, että kaipaa itse vaihtelua/seikkailua/alkuhuumaa. Tiedän itse, millaista on tulla tällaisessa tapauksessa jätetyksi. Mies hankki sivusuhteen selkäni takana ja eräänä päivänä vain ilmoitti lähtevänsä avioliitostamme. Olen työstänyt tätä asiaa terapiassa, mutta täysin en toivu koskaan. Oli sen verran hirveä teko kaikkien yhteisten vuosien jälkeen. Onneksi meillä ei ollut lapsia, niin ei ole tarvinnut nähdä eksää enää koskaan eron jälkeen.
🤣