Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Eronneet vanhemmat, jotka miettivät lasten sijaan vain omaa onneaan
23.07.2026 |
Tähän ilmiöön törmää ihan hirveästi keski-ikäisten eronneiden keskuudessa. Kun ero koittaa, osa vanhemmista ei tippaakaan mieti, miltä lapsista tuntuu. Vanhempi saattaa ryhtyä vimmalla deittailemaan heti eron jälkeen. Pahimmillaan kuvittelevat, että Mio-Aurorasta ja Elli-Oliverista on vain kiva saada joku Mikko isäpuoleksi/Jenni äitipuoleksi tai katsella, miten vanhempi käy viihteellä milloin kenenkin kanssa. Todellisuudessa iso osa lapsista toivoo, että vanhempi ei tuo kotiin eron jälkeen uutta puolisoa. Kurjimmissa tapauksissa vanhempi ryhtyy virittelemään uusperhekuviota lyhyen tuntemisen jälkeen ja siinä siten ollaan saman katon alla vieraan aikuisen (ja hänen lastensa kanssa). Vanhempi ei tietenkään näe tätä ikävänä, hän kuvittelee lastensa olevan yhtä haltioituneita uudesta kumppanista kuin vanhempi itse on. Eikä sekään tee lasten psyykkeelle hyvää, jos lapsi seuraa vierestä vanhemman vaihtuvia irtosuhteita. Kyllä kouluikäinenkin jo tajuaa, että tuo "yökylään tullut vanhemman kaveri" on tullut harrastamaan seksiä vanhemman kanssa. Ja tämäkös alakoululaista lasta ällöttää, eikä teinitkään halua kuunnella vanhempien seksielämän ääniä kotona.
Miten vaikea on vanhemmalla ajatella, että eronneenakin hänen ensisijainen tehtävänsä on lapsistaan huolehtiminen ja lasten parhaan ajatteleminen? Ei se, että vanhempi laittaa eroa prosessoivat lapset keskelle uusperhe-elämää. Vanhempi voi vallan hyvin seurustella, mutta yhteen ei tarvitse uuden kumppanin kanssa muuttaa eikä uusperhettä perustaa. Sitten ehtii muuttaa kumppanin kanssa yhteen, kun lapset ovat aikuisia ja lähteneet kotoa maailmalle.
Kommentit (235)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen näkökulmasta eron syissä on eroja. On ihan eri asia lasten näkökulmasta, laittavatko vanhemmat lusikat jakoon esim. perhev.kivallan vuoksi vai siksi, että toinen vanhemmista haluaa elää villiä sinkkuelämää irtosuhteita metsästäen. Ensimmäisessä kohdassa ero mahdollistaa lapsille turvallisen kodin ja jälkimmäisessä lapsilta voidaan rikkoa hyväkin koti vanhemman mielihalujen vuoksi.
Jos on ollut oikea iso syy erolle niin sen tietää siitä että ei hypätä heti uuteen suhteeseen. Jos heti ottaa uuden on ilmeistä että eron syy oli kyllästyminen ja seikkailun halu
Monesti on niin että tuollaisista syistä eroavan elämänlaatu pidemmän päälle heikkenee.
Koska jokainen järkevä ihminen tunnistaa suhteellisen nopeasti deittailu/seurusteluvaiheessa jos on riittävän järkevä tuollaisen ja nostaa ajoissa kytkintä.
Tuollaisilla ihmisillä on liikaa kuormaa ja siksi eivät sopivia kenellekkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua surettaa se, miten moni on valmis pettämään/jättämään oikeasti hyvän kumppanin vain siksi, että kaipaa itse vaihtelua/seikkailua/alkuhuumaa. Tiedän itse, millaista on tulla tällaisessa tapauksessa jätetyksi. Mies hankki sivusuhteen selkäni takana ja eräänä päivänä vain ilmoitti lähtevänsä avioliitostamme. Olen työstänyt tätä asiaa terapiassa, mutta täysin en toivu koskaan. Oli sen verran hirveä teko kaikkien yhteisten vuosien jälkeen. Onneksi meillä ei ollut lapsia, niin ei ole tarvinnut nähdä eksää enää koskaan eron jälkeen.
Tämä on aihe josta moni ääriagressiivinen sarjaeroilija haluaa kaikkien vaikenevan.
Kaikkialla. Nyt ja ikuisesti.
Koska aiheesta puhuminen toisi häpeän ja syyllisyyden tunteita jotka rikkoisivat sellaisen psyyken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs nainen hyvin aggressiivisesti puolusti sitä, miten lapset ovat paljon onnellisempia eroperheessä. Ja miten heidän eroperheensä on ehjempi ja kokonaisempi kuin onneton ydinperhe. Oman kokemuksensa perusteella oletti, että kaikki ydinperheet ovat onnettomia.
Minäkin olen törmännyt tähän oletukseen, että ydinperhe ja pitkä parisuhde on onnettomia ja ollaan yhdessä vain lasten vuoksi. Lähinnä kyllä vaan naurattaa ja säälittää tällainen. Näillä ihmisillä on pakko olla joku trauma, jota projisoivat kaikkiin muihin.
Tämä. Eräs työkaverini jaksaa hokea, miten kaikki perheet ovat yhtä arvokkaita ja hyviä. Ja miten eroperheet eivät ole rikkinäisiä.
Anteeksi nyt vaan, mutta kyllä se eroperhe on rikkinäinen perhe. Jos ei olisi, niin perhe olisi yhä yhdessä.
Tästä olisin kyllä hieman miedompaa mieltä, tuo on aika leimaavasti sanottu koska eihän tilanne kaikkien eroperheiden kohdalla ole tuo. Rikkinäisyyttä jos ajatellaan niin sitä on kaikkialla, myös ydinperheissä. Eroperheessä haasteet on omanlaisensa ja ydinperheessä omansa. Joskus ydinperheen lapset voivat kärsiä paljonkin ja sairastua jos vanhemmat eivät osaa tilannettaan korjata mutta eivät myöskään suostu eroon ennen kuin oli mennyt vuosia todella huonossa tilanteessa. Olen tällaisten lasten vanhempi ja puhunut monen muun erolapsen kanssa ja ollaan oltu sitä mieltä että meille se ero ei olisi ollut ikävä asia, ennemmin oli se että väkisin asuttiin yhdessä ja oli henkistä väkivaltaa. Tiedän eroperheiden lapsia jotka ovat selvinneet hyvin eroista, ero ei ole ollut mikään ylitsepääsemättömän traumaattinen vaan vanhemmat ovat laittaneet lasten tarpeet kaiken edelle ja kyenneet tukemaan lasta ja ovat myös olleet tavallaan edelleen perhettä myös exiensä kanssa, ja välit ovat hyvät. Eri parisuhteen päätös ole aina perheen hajoaminen, se voi olla sen muuttuminen erilaiseksi. Mitä ilmeisimmin suurin osa ei siihen kai sitten kykene.
Sellainen. Tarina. Sitten. Tällä. Kertaa,
Elävästä elämästä kuule ihan. Jos sun itseilmaisusi töksähtää noin pahasti niin kannattas vähän huolestua. Aika ikävää lukea tuommoista tekstiä eikä kommenttisi antanut mitään keskusteluun. Säälittävää.
Ei kaikki eroperheet ole rikki, niin se vaan nyt on. Kaikilla ei ole dramatiikkaa ja aikuiset osaavat myös suojella ja auttaa lapsia. Onneksi.
Vierailija kirjoitti:
En hetkeäkään usko, että nämä uusperhekuviot olisivat lapsille mitään helppoja ja kivoja. Muutamia esimerkkejä:
-Keski-ikäinen viikonloppuisä. Isä muutti eron jälkeen kerrostaloasuntoon lähistölle. Isä ei ole kotinsa sisustuksessa miettinyt tippaakaan lapsia, lapsille oli laitettu isän makuuhuoneeseen kerrossänky. Muuta lasten omaisuutta ei kodissa ollut. Olohuone oli isän valtakunta, vaikka sinne olisi hyvin saanut lapsille oman tilan tai isälle nukkumanurkan. Ruoka lapsille oli kaupan valmiita pinaattilettuja, heseä yms. Viikonloppuisin isä vei lapsia jääkiekkomatseihin yms, kasvatustyö jäi täysin äidille. Isä keskittyi deittailemaan naisia, lapset jäivät ihan sivurooliin.
-Alle 30 v nainen muutti yhteen 20 v vanhemman miehen kanssa. Miehellä aiemmasta liitosta alakouluikäiset lapset. Ero ei ollut mikään kaunis, kun mies aloitti suhteen nuoremman naisen kanssa ollessaan vielä naimisissa. Ex-vaimo järkyttyi tilanteesta niin, että muutti 500 km päähän ja jätti lapset isälle. Ex-vaimo näki lapsiaan n. kerran kuussa pitkän viikonlopun. Arjen pyörityksestä osa kaatui nuorelle naiselle, vaikka toki mieskin hoiti osansa. Silti tämä on varmasti ollut todella kipeä asia lapsille ja ex-vaimolle. En usko hetkeäkään, että lapset olisivat valinneet äitinsä sijaan saman katon alle nuorehkoa naista, joka voisi olla iän puolesta melkein heidän isosiskonsa.
Ekassa esimerkissä isä ei varmasti ole ollut häävi isä edes ydinperheessä jos ei tuon enempää osaa lapsia ajatella eikä tehdä heidän puolestaan.
Toisessa esimerkissä todella outoa käytöstä kummaltakin vanhemmalta, kuka nyt jättää omat lapsensa eikä näe heitä vaikka kuinka järkyttyisi exänsä uudesta puolisosta?
Sanoisin että paska vanhemmuus ei katso suhdestatusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua surettaa se, miten moni on valmis pettämään/jättämään oikeasti hyvän kumppanin vain siksi, että kaipaa itse vaihtelua/seikkailua/alkuhuumaa. Tiedän itse, millaista on tulla tällaisessa tapauksessa jätetyksi. Mies hankki sivusuhteen selkäni takana ja eräänä päivänä vain ilmoitti lähtevänsä avioliitostamme. Olen työstänyt tätä asiaa terapiassa, mutta täysin en toivu koskaan. Oli sen verran hirveä teko kaikkien yhteisten vuosien jälkeen. Onneksi meillä ei ollut lapsia, niin ei ole tarvinnut nähdä eksää enää koskaan eron jälkeen.
Tämä on aihe josta moni ääriagressiivinen sarjaeroilija haluaa kaikkien vaikenevan.
Kaikkialla. Nyt ja ikuisesti.
Koska aiheesta puhuminen toisi häpeän ja syyllisyyden tunteita jotka rikkoisivat sellaisen psyyken.
Ei ainakaan minun ex-mieheni (joka petti ja jätti) potenut asiasta mitään syyllisyyttä. Eikä nähnyt hänen äitinsäkään mitään vikaa poikansa käytöksessä (äiti oli tullut exäni isän pettämäksi moneen kertaan). Äiti totesi vain, että haluaa poikansa olevan onnellinen ja siksi kannustaa uuteen elämään.
T. Tuo aiempi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hetkeäkään usko, että nämä uusperhekuviot olisivat lapsille mitään helppoja ja kivoja. Muutamia esimerkkejä:
-Keski-ikäinen viikonloppuisä. Isä muutti eron jälkeen kerrostaloasuntoon lähistölle. Isä ei ole kotinsa sisustuksessa miettinyt tippaakaan lapsia, lapsille oli laitettu isän makuuhuoneeseen kerrossänky. Muuta lasten omaisuutta ei kodissa ollut. Olohuone oli isän valtakunta, vaikka sinne olisi hyvin saanut lapsille oman tilan tai isälle nukkumanurkan. Ruoka lapsille oli kaupan valmiita pinaattilettuja, heseä yms. Viikonloppuisin isä vei lapsia jääkiekkomatseihin yms, kasvatustyö jäi täysin äidille. Isä keskittyi deittailemaan naisia, lapset jäivät ihan sivurooliin.
-Alle 30 v nainen muutti yhteen 20 v vanhemman miehen kanssa. Miehellä aiemmasta liitosta alakouluikäiset lapset. Ero ei ollut mikään kaunis, kun mies aloitti suhteen nuoremman naisen kanssa ollessaan vielä naimisissa. Ex-vaimo järkyttyi tilanteesta niin, että muutti 500 km päähän ja jätti lapset isälle. Ex-vaimo näki lapsiaan n. kerran kuussa pitkän viikonlopun. Arjen pyörityksestä osa kaatui nuorelle naiselle, vaikka toki mieskin hoiti osansa. Silti tämä on varmasti ollut todella kipeä asia lapsille ja ex-vaimolle. En usko hetkeäkään, että lapset olisivat valinneet äitinsä sijaan saman katon alle nuorehkoa naista, joka voisi olla iän puolesta melkein heidän isosiskonsa.
Ekassa esimerkissä isä ei varmasti ole ollut häävi isä edes ydinperheessä jos ei tuon enempää osaa lapsia ajatella eikä tehdä heidän puolestaan.
Toisessa esimerkissä todella outoa käytöstä kummaltakin vanhemmalta, kuka nyt jättää omat lapsensa eikä näe heitä vaikka kuinka järkyttyisi exänsä uudesta puolisosta?
Sanoisin että paska vanhemmuus ei katso suhdestatusta.
Eikös Lauri Tähkän vaimo jättänyt teinitytöt Laurin kontolle, kun koitti ero? Lauri oli keikkaillut kaikki pikkulapsiajat ja vaimo hoiti lapset. Sekin nähdään, miten tuollaisissa erokuvioissa käy, kun tytär Minttu pyörii alusvaatteisillaan "laulajan urallaan". Niin sitä vain menee rikki tuollaisista eroista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua surettaa se, miten moni on valmis pettämään/jättämään oikeasti hyvän kumppanin vain siksi, että kaipaa itse vaihtelua/seikkailua/alkuhuumaa. Tiedän itse, millaista on tulla tällaisessa tapauksessa jätetyksi. Mies hankki sivusuhteen selkäni takana ja eräänä päivänä vain ilmoitti lähtevänsä avioliitostamme. Olen työstänyt tätä asiaa terapiassa, mutta täysin en toivu koskaan. Oli sen verran hirveä teko kaikkien yhteisten vuosien jälkeen. Onneksi meillä ei ollut lapsia, niin ei ole tarvinnut nähdä eksää enää koskaan eron jälkeen.
Tämä on aihe josta moni ääriagressiivinen sarjaeroilija haluaa kaikkien vaikenevan.
Kaikkialla. Nyt ja ikuisesti.
Koska aiheesta puhuminen toisi häpeän ja syyllisyyden tunteita jotka rikkoisivat sellaisen psyyken.
Ei ainakaan minun ex-mieheni (joka petti ja jätti) potenut asiasta mitään syyllisyyttä. Eikä nähnyt hänen äitinsäkään mitään vikaa poikansa käytöksessä (äiti oli tullut exäni isän pettämäksi moneen kertaan). Äiti totesi vain, että haluaa poikansa olevan onnellinen ja siksi kannustaa uuteen elämään.
T. Tuo aiempi
Väistit luodin. Tunnekylmä ihminen kykenee myös fyysiseen väkivaltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämän keskustelun pointti on? Puhua paskaa muiden ihmisten päätöksistä, tietäen ettei keskustelu vaikuta niihin mitenkään?
Ehkä keskusteluun osallistuvat toivovat, että joku eronnut vanhempi edes hetken miettisi, kannattaako muuttaa uuden kumppanin kanssa yhteen/pykätä uusperhettä pystyyn/tehdä uuden kumppanin kanssa iltatähteä.
Tai ehkä joku eroa miettivä voisi miettiä vielä toisenkin kerran, jos lapsia on hankkinut.
Tosissanne aikuiset ihmiset näin kuvittelette? :D Miksi eronnut joka näkee jo otsikosta että täällä jauhetaan paskaa juuri hänestä, miksi hän edes avaisi keskustelua? Olen aidosti utelias.
Jos minä bongaisin täältä elämääni koskevan keskustelun (esim. ammattikunnastani, asuinpaikastani tai elämänhistoriastani), niin todellakin avaisin ja lukisin. :D
Miksi sua kiinnostelee itsellesi tuntemattomien kommentit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen näkökulmasta eron syissä on eroja. On ihan eri asia lasten näkökulmasta, laittavatko vanhemmat lusikat jakoon esim. perhev.kivallan vuoksi vai siksi, että toinen vanhemmista haluaa elää villiä sinkkuelämää irtosuhteita metsästäen. Ensimmäisessä kohdassa ero mahdollistaa lapsille turvallisen kodin ja jälkimmäisessä lapsilta voidaan rikkoa hyväkin koti vanhemman mielihalujen vuoksi.
Jos on ollut oikea iso syy erolle niin sen tietää siitä että ei hypätä heti uuteen suhteeseen. Jos heti ottaa uuden on ilmeistä että eron syy oli kyllästyminen ja seikkailun halu
Monesti on niin että tuollaisista syistä eroavan elämänlaatu pidemmän päälle heikkenee.
Koska jokainen järkevä ihminen tunnistaa suhteellisen nopeasti deittailu/seurusteluvaiheessa jos on riittävän järkevä tuollaisen ja nostaa ajoissa kytkintä.
Tuollaisilla ihmisillä on liikaa kuormaa ja siksi eivät sopivia kenellekkään.
On niitäkin kommenttisi kuvaamia jotka ajan mittaan syrjäytyvät yhteiskunnan reunamille.
Eivät saa normaalia työtä enää mistään.
Koska käytös. Olisi työnantajalle riski ja mainehaitta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä lasken näihin itsekeskeisiin vanhempiin myös heidät, jotka kiireesti deittailevat eron jälkeen. Ero on yleensä lapsille iso kriisi. Vanhemman pitäisi keskittyä olemaan lapsen tukena eikä keskittyä treffailemaan uusia ihmisiä. Ylipäätään ihmettelen, miten vaikea ihmisillä on olla yksin. Kun minä nuorena erosin lapsettomasta avioliitosta, terapeutti ihmetteli, miten harvinaista on, kun olin eron jälkeen yksin. Ihan suoraan sanoin, että en halua tapailla yhtään ketään, vaan haluan saada eron prosessoitua ja surtua rauhassa. Olin ihan tietoisesti useamman vuoden yksin eron jälkeen. Teki hyvää ja löytyi hyvä puoliso, kun en kapsahtanut ekan vastaantulijan kaulaan.
kun minä,minä minä olen niin erinomainen
Vähän nyt kärjistän, mutta osa eroamisten syistä on ihan typeriä. Esimerkiksi se, että mies ei osallistu kodinhoitoon. Miten se asia eron myötä muuttuu? Ne lapset on isän luona ihan yhtä heitteillä tai oikeastaan enemmän, kun siellä äiti ei siivoa/hoida asioita.
Ymmärrän, että nyppii osallistumaton puoliso. Mutta onko asia todella niin suuri, että kannattaa siksi laittaa lusikat jakoon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä lasken näihin itsekeskeisiin vanhempiin myös heidät, jotka kiireesti deittailevat eron jälkeen. Ero on yleensä lapsille iso kriisi. Vanhemman pitäisi keskittyä olemaan lapsen tukena eikä keskittyä treffailemaan uusia ihmisiä. Ylipäätään ihmettelen, miten vaikea ihmisillä on olla yksin. Kun minä nuorena erosin lapsettomasta avioliitosta, terapeutti ihmetteli, miten harvinaista on, kun olin eron jälkeen yksin. Ihan suoraan sanoin, että en halua tapailla yhtään ketään, vaan haluan saada eron prosessoitua ja surtua rauhassa. Olin ihan tietoisesti useamman vuoden yksin eron jälkeen. Teki hyvää ja löytyi hyvä puoliso, kun en kapsahtanut ekan vastaantulijan kaulaan.
kun minä,minä minä olen niin erinomainen
Ei ole erinomaisuutta, vaan tervettä järkeä. Tuo näyttää puuttuvan yllättävän monelta eroavalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lapset heittopusseina, seilaavat vuoroviikoin kahden kodin välillä. Olen aina ollut sitä mieltä että sen pitäisi olla niin päin että vanhemmat harrastaisivat kodin vaihtoa vuoroviikoin. Esimerkiksi Piritta ja Niklas Hagman toimivat eron jälkeen sillain. Siinä on todella ajateltu lasten parasta - jos on pakko erota. Mutta siinäpä se onkin - aikuiset eivät jaksa yleensä sellaista rumbaa mutta lapsien on sitten pakko jaksaa. Pahimmillaan molemmissa kodeissa tosiaan vaihtuvat kumppanit vanhemmalla. Lapset kaipaavat tasaista arkea, läsnäolevaa vanhempaa ja rakkautta.
Harvalla on siihen samalla tavalla pätäkkää.
Ai? Kaksi kotia joka tapauksessa täytyy olla. Silloin kun toinen asuisi lasten kodissa, toinen voisi asua siinä vanhempien kämpässä. Sitten taas vaihto kun viikko kulunut. Kyllä se on vaan se oma "minä ja minun tarpeet" ideologia joka estää ajattelemasta lasten parasta.
Tuohan olisikin kiva tapa kostaa eksälle. Oman viikon jälkeen jättäisi sen vanhempien asunnon aina ihan pommikuntoon ja ripottelisi vieraiden naisten alusvaatteita sekä spermaisia kortsuja sinne tänne.
Jos on joskus halunnut perustaa yhdessä perheen, miksi mieli muuttuisi siten, että alkaisi kiusata toista tuolla tavalla? Psykoosi? Liikaa päihteitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vähän nyt kärjistän, mutta osa eroamisten syistä on ihan typeriä. Esimerkiksi se, että mies ei osallistu kodinhoitoon. Miten se asia eron myötä muuttuu? Ne lapset on isän luona ihan yhtä heitteillä tai oikeastaan enemmän, kun siellä äiti ei siivoa/hoida asioita.
Ymmärrän, että nyppii osallistumaton puoliso. Mutta onko asia todella niin suuri, että kannattaa siksi laittaa lusikat jakoon?
Kyllä se on suuri asia, koska se saa kunnioituksen ja lopulta rakkaudenkin loppumaan sitä kotitöistä pinnaavaa miestä kohtaan.
Se oma onni ja himo kiinnostaa monia enemmän kuin omien lasten hyvinvointi.
Alue: Aihe vapaa
Tuohan olisikin kiva tapa kostaa eksälle. Oman viikon jälkeen jättäisi sen vanhempien asunnon aina ihan pommikuntoon ja ripottelisi vieraiden naisten alusvaatteita sekä spermaisia kortsuja sinne tänne.