Lue keskustelun säännöt.
Eronneet vanhemmat, jotka miettivät lasten sijaan vain omaa onneaan
23.07.2026 |
Tähän ilmiöön törmää ihan hirveästi keski-ikäisten eronneiden keskuudessa. Kun ero koittaa, osa vanhemmista ei tippaakaan mieti, miltä lapsista tuntuu. Vanhempi saattaa ryhtyä vimmalla deittailemaan heti eron jälkeen. Pahimmillaan kuvittelevat, että Mio-Aurorasta ja Elli-Oliverista on vain kiva saada joku Mikko isäpuoleksi/Jenni äitipuoleksi tai katsella, miten vanhempi käy viihteellä milloin kenenkin kanssa. Todellisuudessa iso osa lapsista toivoo, että vanhempi ei tuo kotiin eron jälkeen uutta puolisoa. Kurjimmissa tapauksissa vanhempi ryhtyy virittelemään uusperhekuviota lyhyen tuntemisen jälkeen ja siinä siten ollaan saman katon alla vieraan aikuisen (ja hänen lastensa kanssa). Vanhempi ei tietenkään näe tätä ikävänä, hän kuvittelee lastensa olevan yhtä haltioituneita uudesta kumppanista kuin vanhempi itse on. Eikä sekään tee lasten psyykkeelle hyvää, jos lapsi seuraa vierestä vanhemman vaihtuvia irtosuhteita. Kyllä kouluikäinenkin jo tajuaa, että tuo "yökylään tullut vanhemman kaveri" on tullut harrastamaan seksiä vanhemman kanssa. Ja tämäkös alakoululaista lasta ällöttää, eikä teinitkään halua kuunnella vanhempien seksielämän ääniä kotona.
Miten vaikea on vanhemmalla ajatella, että eronneenakin hänen ensisijainen tehtävänsä on lapsistaan huolehtiminen ja lasten parhaan ajatteleminen? Ei se, että vanhempi laittaa eroa prosessoivat lapset keskelle uusperhe-elämää. Vanhempi voi vallan hyvin seurustella, mutta yhteen ei tarvitse uuden kumppanin kanssa muuttaa eikä uusperhettä perustaa. Sitten ehtii muuttaa kumppanin kanssa yhteen, kun lapset ovat aikuisia ja lähteneet kotoa maailmalle.
Kommentit (268)
Vierailija kirjoitti:
Itseä ihmetyttää, kun nämä vanhemmat kuvittelevat ettei heidän uusi suhde ole lapsilta pois. Toki on! Jos se vanhempi käyttää kaiken liikenevän ajan uuden kumppanin tapailuun, on tuo aika lapsilta pois. Tai jos lapsi haluaisi viettää illan vanhemman kanssa ja vanhempi kuhertelee sohvan nurkassa kumppaninsa kanssa, jää lapsi paitsioon.
Monilla vanhemmilla on ihan hämärtynyt käsitys siitä, että jos he deittailevat uutta kumppania, niin tuo aika on lapsilta pois.
niin tai jos vanhempi käyttää rahaa uuteen kumppaniin, esim- vie usein ulos ravintolaan, ostelee koruja jne tai jos se uusi kumppani muuttaa asumaan hönen luokseen ilman, että uusi kumppani osallistuu asumiskustannuksiin, niin se raha on lapsilta pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jännä, kun täällä väitetään, että uusperheet ovat vaikeita eivätkä onnistu. Olen lapseton nainen ja keväällä kävin treffeillä nelikymppisen lapsettoman miehen kanssa, joka toivoi omia lapsia. Hän kertoi, että oli viime vuonna ollut puoli vuotta parisuhteessa naisen kanssa, joka oli kolmen pienen lapsen yh-mutsi. Lapset olivat siis harvoin isänsä luona. Minulle tämä mies antoi pakit toisten treffien jälkeen. Eli hän oli aiemmin kelpuuttanut parisuhteeseen kolmen pienen lapsen yh-mutsin,mutta minua ei kelpuuttanut.
Niin? On miehilläkin halunsa ja tunteensa. Eivät kaikki ota ketä tahansa naista, jotta vain olisi nainen.
He just wasnt that into you.
Vierailija kirjoitti:
Siskoni oli erotessaan juuri tuollainen "minäminä" ja lapsen tarpeet jäi äidin uuden rakkauden jalkoihin. Ero tuli kesällä, lapselle erosta kerrottiin 2vko ennen kuin isä muutti pois, ja jouluna taloon muutti äidin uusi mies.
Sitten siskoni kehtasi ihmetellä, kun lapsesta oli tullut hankala, kiukutteleva ja vaativa. No ehkä kun heitit 6-vuotiaan elämän ympäri puolessa vuodessa? Suuttui minulle ja laittoi estot kun sanoin, että ehkä olisi sen yhteenmuuton kanssa vähän himmata, niin olisi ollut lapselle helpompaa.
Jännä, että noinkin pieni, 6-vuotias, reagoi noin voimakkaasti äitinsä uuteen avomieheen. Luulisi, että tuon ikäiselle olisi aivan ihanaa, kun kotiin muuttaa uusi isäpuoli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lapset heittopusseina, seilaavat vuoroviikoin kahden kodin välillä. Olen aina ollut sitä mieltä että sen pitäisi olla niin päin että vanhemmat harrastaisivat kodin vaihtoa vuoroviikoin. Esimerkiksi Piritta ja Niklas Hagman toimivat eron jälkeen sillain. Siinä on todella ajateltu lasten parasta - jos on pakko erota. Mutta siinäpä se onkin - aikuiset eivät jaksa yleensä sellaista rumbaa mutta lapsien on sitten pakko jaksaa. Pahimmillaan molemmissa kodeissa tosiaan vaihtuvat kumppanit vanhemmalla. Lapset kaipaavat tasaista arkea, läsnäolevaa vanhempaa ja rakkautta.
Harvalla on siihen samalla tavalla pätäkkää.
Ei tämä pätäkkää niin paljon vaadi. Voi hyvin olla, että perheellä säilyy vanha koti, vanhemmat vaihtavat vuoroa kotona ja se toinen vanhempi käy pienessä yksiössä lapsivapaansa.
Ihanne joka harvoin toteutuu. Kuviossahan ei voi olla uusia kumppaneita. No mutta kun ihmisillä on niin eri siisteys ym käsityksiä. Tää on voinut jouduttaa eroakin. Toinen on sottapytty joka sotkee kodin ollessaan siellä lasten kanssa. Tai rällää muutoin. Yksin tai kutsuu erikoisia kavereita. Ym.
Huvittaa se ajatus, että aluksi kun pariskunnalle syntyy vauva, ollaan mielettömän onnellisia, sitten 3-4 vuoden kuluttua halutaan erota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa se ajatus, että aluksi kun pariskunnalle syntyy vauva, ollaan mielettömän onnellisia, sitten 3-4 vuoden kuluttua halutaan erota.
Hulluilla on yleensä halvat huvit.
uppia